Lue keskustelun säännöt.
apua teini-ikäisen unettomuuteen?
04.10.2011 |
Teini-ikäinen heräilee keskellä yötä, eikä saa enää uudestaan unta. ILlalla nukahtaa kohtuullisesti, mutta puolen yön jälkeen herää uudestaan. Joko makaa valveilla sängyssään ja murehtii asioita tai nousee ylös ja esim yrittää lukea enkunkokeeseen tai vastaavaa. Näin eilen yölläkin hänet löysin keittiöstä. Lopputulos on, että aamullla väsyttää, kouluunlähdöstä ei tule mitään, on vihainen ja keskittymiskyvytön ja hommat menee pieleen.
Taustalla on varmaan jonkinlainen stressi, varsinkin tuossa enkussa on oikeasti vaikeuksia. Mutta on muutakin, koska unettomuus ei rajoitu stressaaviin päiviin. Nuorella on myös lääkitys, jonka tiedetään aiheuttavan unettomuutta, mutta sekään ei ole koko ongelma, koska lääkettä ei käytetä koko aikaa ja unettomuutta esiintyy siloinkin kun sitä ei ole käytetty moneen päivään. Ja iltaisin tosiaan saa unen, sitten myöhemmin yöllä vasta herää. Joku perinnöllinenkin ongelma voi olla, koska minä itsekin olen kärsinyt samasta ongelmasta teini-ikäisestä asti ja pahentunut vaan on vuosien myötä. Minä olen oppinut tulemaan sen kanssa toimeen, teini tarvii apua.
Mistä sitä voisi etsiä?
Kommentit (17)
nukahtamislääkkeitä on.
teini itse on erittäin lääkevastainen, eikä halua syödä edes buranaa, ja sen toisen, jo olemassa olevan lääkkeen käytöstä on jo tapeltu vähintään tarpeeksi. Mikä tahansa muu ratkaisu olisi parempi kuin joku lisäpilleri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kyllä, mutta kaikkina päivinä ulos ei ehdi. Eilen oli tällainen päivä. Osa liikunnasta on myös sisäliikuntaa.
Siis jos ottaa tavakseen nousta sängystä ylös murehtimaan, niin siinähän se yö menee. Yleensähän sanotaan, että jos uni ei tule, niin ei kannata turhaan pyöriä sängyssä. Mutta ei kyllä käsketä nousta ylös murehtimaan ja lukemaan kokeeseen... On teillä kyllä toisaalta suloinen teini, kun ottaa koulunkäynnin tosissaan ja haluaa pärjätä. Vielä kun oppisi, että enkunnumero ei ole kaikki kaikessa.
Onko teillä mietitty iltarutiineja ja muuta? Eli onko iltaisin kotona rauhallista, onko teini koneella/telkkarin ääressä nukkumaanmenoon asti, kokoonnutteko yhdessä iltapalalle juttelemaan mukavia jne.? Nuoren kanssa voisi päiviksi tehdä aikataulun, eli kirjoittaa ylös milloin "saa" lukea kokeeseen ja milloin on ihan vain vapaa-aikaa?
Minulla on hyllyssä "Miksi lapseni ei nuku - unihäiriöt ja unen puute vauvasa murkkuun" -kirja (Minerva-kustannus), josta voisi olla jotain hyötyä? Tai jostain muusta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta voisi löytää vinkkejä tilanteeseen.
ja vaikka olisin ollut kuinka väsynyt, niin joka kerta herään kesken unien valvomaan. Älä siis päästä häntä aikaisin nukkumaan, vaan valvota pidempään ja katsokaan onnistuuko nukkumaan silloin heräämättä.
on yritetty saada aikaan iltarutiineja, mutta rehellisesti sanottuna siinä on ongelmia Osin pelaamisen takia, osin siksi, että perheen isä on usein iltatöissä ja saapuu kotiin epämääräisiin ja vaihteleviin aikoihin ja tullessaan katkaisee muidenkin rytmin (tietysti, koska me halutaan nähdä häntä heti kun hän tulee, mutta usein hän vaatii ensin vähän "nollausta" vaikka sarjakuvien parissa, ennen kuin pystyy keskittymään perheasioihin).
Sitten toinen ongelma on, että tässä tapauksessa se englannninnumero ON kaikki kaikessa ja kynnyskysymys. Se on nimittäin NIIN huono, että se uhkaa estää muuten ihan suhteellisen lahjakkaan lapsen jatkokouluttautumisen niille aloille, joissa olisi hyvä. Niinkuin matematiikassa ja fysiikassa, mutta eihän hän pääse insinööriksi, jollei ensin mene lukioon ja lukioon ei taas pääse jos enkunnumero on viitonen. On sisäistänyt tämän ja stressi sen kun kasvaa. Eikä minusta ole valehtelemaan, että kyllä se siitä, ja vaikka olisikin niin nuori on tarpeeksi älykäs tajutakseen että valehan tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäkää perhepalaveri ja laittakaa yhteinen sopimus paperille. Kirjoittakaa siihen esim. illan aikataulu ihan minuutilleen, eli moneenko asti voi pelata, moneltako on iltapala jne. Perheen isä voi sitten sopeuttaa oman rytminsä tähän muiden rytmiin, eli jos tietää että 19.30 on iltapala, niin voi itsekin yrittää olla kotona juuri siihen aikaan tai sitten vähän vetkuttaa kotiintuloa, ettei tärähdä paikalle laittamaan pakkaa sekaisin. Noin niin kuin esimerkkinä, kun en tiedä miten se isän saapuminen teillä illan sujuvuuteen vaikuttaa. Mutta voin sanoa, että selkeiden aikojen sopiminen helpottaa hahmottamaan illan kulkua ja auttaa valmistautumaan yöunille menoon. PLus että jos paperille on sovittu esim. ne peliajat, niin jää turha "hei sun pitäsi kyllä nyt tulla pois koneelta, ooksää mitenkä pitkään oikeesti hei jo pelannut, kuuliksää" -huutelut pois ja teini alkaa itsekin oppia laittamaan rajoja pelaamiselleen.
Jos enkku on ongelma, niin saako lapsi siihen tukiopetusta koululta? JOs ei, niin vaatikaa! jos ei silti onnistu, niin harkitkaa apuopen palkkaamista, ettei turhaan jää siitä kiinni.
jos perheessänne on minkäänlaista päihdeongelmaa niin nuori saa sitä maksutta Helsingin nuorisoasemilta (ainakin Hakaniemesta),
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TÄhän mennessä meillä on ollut sovittuna pelien ehdoton viimeinen lopetusaika ja nukkumaanmenoaika, mutta ei muita kellonaikoja. Toisaalta tähän tietysti liittyy sekin, että miehen työt ovat epäsäännöllisiä ja silti jokainen minuutti, jonka murrosikäinen poika viettää isänsä kanssa, on kovin kallisarvoinen.
Enkun pulmaan ei saa koululta tukiopetusta, koska se on kuulemma tarkoitettu niille, joilla on vielä suurempia ongelmia, siis kokonaan mukautettu opetus. VIime vuonna palkkasin nuorelle yksityisopettajan tunniksi viikossa, mutta tulokset eivät olleet häikäiseviä, vaikka voikin olla, että ne muuten olisivat olleet vielä huonompia. Nyt poika halusi yrittää itse ja yrittäköön nyt sitten ainakin tähän ensimmäiseen kokeeseen asti.
En tiedä, auttaisiko sitten tuo, että nukkumaanmenoaikaa siirtäisi vielä eteenpäin, jos sitten nukkuisi koko yön. Tuntuu kyllä riskialttiilta, kun sitten aamuisin on niin väsynyt kuitenkin. Toisaalta niinhän se nytkin on kun herää yöllä.
joten akupunktiota voi olla hankala hankkia. Hierontahan voisi tietysti myös auttaa, hierojia täältä löytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kehon oma hormoni, jota ei erity tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi englantia on helppo opiskella itsekseen lisää. Esim. netti on täynnä harjoitustehtäviä, leffoja voi katsella englanninkielisillä teksteillä (samalla kehittyy kuullun- ja luetunymmärtäminen), kirjastosta löytyy englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja. Voisitko sinä kysellä sanakokeeseen sanoja, tai olisiko pojalla kaveri, jonka kanssa kerrata yhdessä kokeisiin. Tai ehkä voisitte ottaa (kesäksi) perheeseen englantia puhuvan vaihto-oppilaan? Voisiko nuori lähteä kielikurssille?
Onneksi englantia on helppo opiskella itsekseen lisää. Esim. netti on täynnä harjoitustehtäviä, leffoja voi katsella englanninkielisillä teksteillä (samalla kehittyy kuullun- ja luetunymmärtäminen), kirjastosta löytyy englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja. Voisitko sinä kysellä sanakokeeseen sanoja, tai olisiko pojalla kaveri, jonka kanssa kerrata yhdessä kokeisiin. Tai ehkä voisitte ottaa (kesäksi) perheeseen englantia puhuvan vaihto-oppilaan? Voisiko nuori lähteä kielikurssille?
mutta jos yläkoululaisella on viitonen enkku, niin ei se pysty lukemaan englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja, eikä se osaa tehdä netistä löytyviä tehtäviä tai pysty seuraamaan tekstittämätöntä elokuvaa tai puhumaan vaihto-oppilaan kanssa. Se yläkouluikäisen pojan, joka suostuu siihen, että äiti kyselee enkunsanoja tai jolta löytyy kaveri, joka kehtaisi tehdä niin, minäkin haluaisin nähdä. Ja pärjääkö viitosen enkulla muka kielikurssilla - ei taida pärjätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi englantia on helppo opiskella itsekseen lisää. Esim. netti on täynnä harjoitustehtäviä, leffoja voi katsella englanninkielisillä teksteillä (samalla kehittyy kuullun- ja luetunymmärtäminen), kirjastosta löytyy englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja. Voisitko sinä kysellä sanakokeeseen sanoja, tai olisiko pojalla kaveri, jonka kanssa kerrata yhdessä kokeisiin. Tai ehkä voisitte ottaa (kesäksi) perheeseen englantia puhuvan vaihto-oppilaan? Voisiko nuori lähteä kielikurssille?
mutta jos yläkoululaisella on viitonen enkku, niin ei se pysty lukemaan englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja, eikä se osaa tehdä netistä löytyviä tehtäviä tai pysty seuraamaan tekstittämätöntä elokuvaa tai puhumaan vaihto-oppilaan kanssa. Se yläkouluikäisen pojan, joka suostuu siihen, että äiti kyselee enkunsanoja tai jolta löytyy kaveri, joka kehtaisi tehdä niin, minäkin haluaisin nähdä. Ja pärjääkö viitosen enkulla muka kielikurssilla - ei taida pärjätä?
Kieltä nyt vaan oppii parhaiten, kun sitä on pakko käyttää. Omat teinit (nyt jo yliopistossa ja lukiossa) oppivat englannin katsomalla englanninkielisiä sarjoja. Ja mies lähti aikoinaan vuodeksi vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin vitosen englannilla, ja kirjoitti siitä vuotta myöhemmin laudaturin. Tehtäviä ja kirjoja löytyy monentasoisia.
Mutta joo, jos asenne on tuollainen, niin antaapa vinkkien olla. :)
Onneksi englantia on helppo opiskella itsekseen lisää. Esim. netti on täynnä harjoitustehtäviä, leffoja voi katsella englanninkielisillä teksteillä (samalla kehittyy kuullun- ja luetunymmärtäminen), kirjastosta löytyy englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja. Voisitko sinä kysellä sanakokeeseen sanoja, tai olisiko pojalla kaveri, jonka kanssa kerrata yhdessä kokeisiin. Tai ehkä voisitte ottaa (kesäksi) perheeseen englantia puhuvan vaihto-oppilaan? Voisiko nuori lähteä kielikurssille?
mutta jos yläkoululaisella on viitonen enkku, niin ei se pysty lukemaan englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja, eikä se osaa tehdä netistä löytyviä tehtäviä tai pysty seuraamaan tekstittämätöntä elokuvaa tai puhumaan vaihto-oppilaan kanssa. Se yläkouluikäisen pojan, joka suostuu siihen, että äiti kyselee enkunsanoja tai jolta löytyy kaveri, joka kehtaisi tehdä niin, minäkin haluaisin nähdä. Ja pärjääkö viitosen enkulla muka kielikurssilla - ei taida pärjätä?Kieltä nyt vaan oppii parhaiten, kun sitä on pakko käyttää. Omat teinit (nyt jo yliopistossa ja lukiossa) oppivat englannin katsomalla englanninkielisiä sarjoja. Ja mies lähti aikoinaan vuodeksi vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin vitosen englannilla, ja kirjoitti siitä vuotta myöhemmin laudaturin. Tehtäviä ja kirjoja löytyy monentasoisia.
Mutta joo, jos asenne on tuollainen, niin antaapa vinkkien olla. :)
antamasi vinkit toimivat ihan hyvin niille, joiden lähtötaso on kohtuullinen, mutta vaativat liikaa siltä, jonka numero on 5. Ja vaikka olisi kyse ihan pikkulasten satukirjoista, niiden sanavarasto ja kielioppi on yksinkertaisesti liian monimutkaista viitosen oppilaalle. Kas kun lastenkirjoja ei suunnitella kielenopiskelua, vaan ihan muuta tarkoitusta varten.
Pikemminkin suosittelen erityisopetuksen menetelmiä.
suosittelisin, että luette sitä yhdessä ennalta määrätyn ajan. Sinä olet siis mukana varmistamassa että lukeminen on tehokasta ja toisaalta antamassa synninpäästön, kun aika on täynnä. Yöllä pänttäämisestä ei ole mitään hyötyä, se vähän mikä ehkä jää päähän, häviää päivällä väsymyksen vuoksi. Jos poika herää yöllä, hän EI saa alkaa lukea englantia, sopikaa tästä. paitsi että se on hyödytöntä, se varmasti karistaa viimeisetkin unet silmistä kun kaikki murheet tulevat mieleen.
Meillä on ajoittain huonosti nukkuva 13 v ja minä olen päätynyt siihen, että menen vaikka pojan huoneeseen lattialle nukkumaan, jos se auttaa unen saantiin. Ollaan sovittu että ellei uni tule puolen tunnin (sängyssä) valvomisen jälkeen, poika tulee herättämään minut ja joko menen sinne hänen huoneeseensa tai vähintäänkin lämmitän lämpötyynyn hänelle ja vähän hieron. Aikani yritin ankaruutta ja itsenäistämistä, mutta sitten totesin että se on ihan järjetöntä tässä vaiheessa. Pääasia että lapsikin on päivällä parhaimmillaan ja jaksaa hoitaa hommansa kunnolla ja jopa jutella minun kanssani asiallisesti...
nukahtamislääkkeitä on.