Rasittavaa kun jotkut ei anna lopettaa puhelua

Mun käly on just tollanen. Puhuu, puhuu ja puhuu. On aina myöhässä joka paikasta kun ei tajuu lopettaa puhumista ajoissa. Jää sustansa kiiinni minne tahansa meneekin.

Mun käly on just tollanen. Puhuu, puhuu ja puhuu. On aina myöhässä joka paikasta kun ei tajuu lopettaa puhumista ajoissa. Jää sustansa kiiinni minne tahansa meneekin.

He eivät osaa lähteä kyläpaikoista, vaan lähtöä pitää tehdä aina vähintään tunti, josta puolet juttua jatketaan takki päällä ja toinen käsi ulko-oven kahvalla. Usein siinä vielä joku tenava märisee vieressä, että äiti lähdetään jo! Eikä vaan osata lähteä. Mitä tuollaiselle voi tehdä? Ei heitä voi ovesta ulos nakatakaan..

samanlainen. Kun soittaa, aika alussa jo annan ymmärtää että ollaan johonkin lähdössä tai muuta kiirettä, mutta 5 minuuttia voidaan vielä jutella.



Kyläilyistä olen tehnyt niin että menen mieluummin heille, koska silloin voin itse lähteä kun haluan eikä tarvitse odottaa toisen lähtöä tuntia siinä ovella. Vien pullat mennessä ja aina olen sanonut ettei mun takia tarvitse siivota, ei mulla kiinnosta missä kunnossa ystäväni koti on. Ei kyllä oikeasti kiinnostakaan.



Mutta onhan se tosi rasittavaa kun ei voi ikinä sopia mitään jos tiedän että kaveri voi piipahtaa parin tunnin ajan ja sitten täytyy itsellä lähteä. Kun käytännössä se kaveri pitää oikeasti nakata ulos jos haluaa olla ajoissa omassa menossaan.

Mulla on yksi tollainen kaveri. Jos en meinaa millään saada lopetettua puhelua, kysyn että onko sulla jotain hirveän tärkeää asiaa vai ihanko vaan haluat puhua ajankuluksi. Siinä vaiheessa sen on pakko myöntää ettei ole tärkeää asiaa. Sitten sanon että no hyvä, koska mulla on nyt kiire ja on paljonkin tärkeämpiä tekemisiä, että nyt lopetan tän puhelun, se on moikka. Jos se ei sano moikka, en jää odottamaan mitä se sanoo, vaan lopetan puhelun.