rakastunut varattuun
Olen löytänyt elämäni miehen mutta hän on varattu. Itse olen sinkku ja minulla on kaksi lasta. Mies tietää että olen kiinnostunut mutta ei todellakaan koko totuutta mitä hänestä ajattelen. Miten pääsen pois tunteistani? En kohta enää kestä tilannetta. Mieskin on selvästi kiinnostunut minusta mutta en tiedä millä tasolla. Näen häntä pari kertaa viikossa ja muu aika menee itselläni yöllä valvomiseen ja hänen ajatteluun. Ruoka ei maistu ja vain hän on ajatuksissani. Olen todella levoton jos en näe häntä vähään aikaan. En millään pysty alkaa juttelemaan hänelle asiasta, ollaan molemmat tosi ujoja. Mutta en vaan voi unohtaa häntä. Muuten en enää ujostelisi mutta hän tosiaan on naimisissa ja on kaksi lasta. Mutta kun en voi tietää miten hänellä menee liitossaan. Mistä tiedän miksi hän on minusta kiinnostunut? Jospa hän hakee vain seksiä? Mutta mitä jos hänellä menee huonosti ja haluaisi tutustua minuun ihan oikeasti? Olen ollut ihastunut jo 2,5 vuotta ja tuntuu että todella rakastan häntä, ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen näin. Osaisiko joku auttaa? Omatunto vaivaa minua myös juuri siksi että perheellinen ja että edes haaveilen hänestä. Mutta silti katselemme toisiamme ja todellakin molemmat tietää että ihailua on puolin ja toisin.
Kommentit (4)
Mutta tuosta ihastumisen tunteesta. Minullakin on ollut tuollainen vahva ihastuminen (miehen kaveriin). Kesti puolitoista vuotta ja ihan tosissaan "otti kaiken vallan minusta".
Jälkikäteen ajatellen tilanteeseen vaikutti ratkaisevimmin se, että meillä oli todella huono suhde miehenki kanssa ja että tuo kaveri tavallaan oli minulle kaikkea mitä mieheni ei ollut. Homman juju ja koukuttavuus taisi olla juuri siinä etten saanut suhdetta tai kylmiä pakkeja vaan että ihatukseni sai rauhassa roikkua. Ihastus katosi aikalailla samoissa kohdin kuin viimeinkin erosin miehestäni ja tajusin olevani oman elämäni rouva ja olin onnellinen vapaa ihan todellisessa arjessanikin.
Sinkkuna ilman omia kaipuita muuttaa omaa elämää en varmaan olisi pohtinut ko miestä kuin "jestas mikä ääni" ja se siitä.
Eli kahden vuoden ihastus joka vie ruokahalun... Tässä ei ole enää pohjimmiltaan kyse ko miehestä.
Ihastuin häneen 2,5 v. sitten ja tunne alkoi kasvaa siitä lähtien. Itse erosin muutama kuukausi sitten ja odotin ja yritin että unohdan samassa rytäkässä hänet. Eipä mennyt niin. Kesällä en nähnyt hänetä edes pariin kuukauteen ja tunne vain kasvoi ja heti syksyllä näin hänestä että samoin oli käynyt hänellekin. Sen vain tietää kun toisiamme katsellaan ja puhutaan vähän mutta toisista huolehtivia/välittämisestä kertovia asioita.
Homman juju ja koukuttavuus taisi olla juuri siinä etten saanut suhdetta tai kylmiä pakkeja vaan että ihatukseni sai rauhassa roikkua. -- Eli kahden vuoden ihastus joka vie ruokahalun... Tässä ei ole enää pohjimmiltaan kyse ko miehestä.
Tosin minulla ei ole ongelmia oman miehen kanssa eikä aikomusta muuttaa mitään sillä saralla. Mutta ihastus on ja pysyy, kun se ei etene ja objektiivisesti katsoen se varmaan on juuri tuota halua ihastua ja fiilistellä. Vähän se tunne haalistuu kyllä ajan mittaan, mutta pompsahtaa taas, jos saa vähänkin sytykettä. Kivaa, tavallaan.
Ap:lle sanoisin, että mies on yleensä aina kiinnostunut naisesta, joka on hänestä kiinnostunut. Jos tämä ei ole ihan hirveä luonne tai susiruma. Kun ette ole edenneet tuota pitemmälle, anna olla. Vapaitakin miehiä on.
mies haluaa nimenomaan vain seksiä, vaikka olisikin ihastunut. Tämä on oma kokemukseni noista varatuista, muutama pitkä vastaavanlainen ihastus ollut - onneksi mulle on selvinnyt asian todellinen laita ennenkuin on ehditty petiin asti.