Eihän lasten yökyläily ole vain aikuisten omaa aikaa varten

Asia on hieman eri, jos lapset ovat isompia ja osaavat sitä itse pyytää. Ja jos isovanhemmat tätä myös haluavat. Se on lapsille ja isovanhemmille sellainen kaksinkeskinen juttu, kummallakin tärkeä asia ja lapsilla on hauskaa. Miksi ihmeessä se pitäisi kieltää? Jostain periaatteesta?

Mekin vieraillaan mummuloissa välillä porukalla ja välillä lapset keskenään. Koko porukalla tehdään eri juttuja kun silloin kun lapset ovat keskenään. Mielestäni lasten ja isovanhempien suhde kehittyy luottamukselliseksi ja läheiseksi vasta kun saavat olla keskenään ilman vanhempia. Jos me vanhemmat ollaan paikalla, lapset tukeutuvat kuitenkin meihin vanhempiin, samoin isovanhemmat. Ilman meitä löytävät omat juttunsa.

kun matkaa on 700 kilometriä, niin ei oikein viikonlopuksi vaan viedä ja haeta.

kun matkaa on 700 kilometriä, niin ei oikein viikonlopuksi vaan viedä ja haeta.

Mielellään ajelevat. Soittavat ja pyytävät että tulisko nyt joku lapsista kylään, kun on heillä vapaa viikonloppu (töissäkäyviä vielä molemmat). Matkaa yli 350km suuntaansa.

kuin mummolaan? Esim. kaverille tai serkkulaan? Pitääkö sinnekin vanhempien mennä mukaan, ettei vaan tulis käytettyä hyväksi toisia ihmisiä oman ajan järjestämiseen?? ;)

Eli meillä ei lapset ole harrastaneet kaverikyläilyä siinä iässä kun niitä tarvitsee vielä hoitaa. Yökylään ovat menneet vasta sitten kun ovat niin isoja, että osaavat pitää itse itsestään huolen.

kuin mummolaan? Esim. kaverille tai serkkulaan? Pitääkö sinnekin vanhempien mennä mukaan, ettei vaan tulis käytettyä hyväksi toisia ihmisiä oman ajan järjestämiseen?? ;)

Eli meillä ei lapset ole harrastaneet kaverikyläilyä siinä iässä kun niitä tarvitsee vielä hoitaa. Yökylään ovat menneet vasta sitten kun ovat niin isoja, että osaavat pitää itse itsestään huolen.

kuin mummolaan? Esim. kaverille tai serkkulaan? Pitääkö sinnekin vanhempien mennä mukaan, ettei vaan tulis käytettyä hyväksi toisia ihmisiä oman ajan järjestämiseen?? ;)

vaan isompien lasten, jotka osaavat jo haluta yökylään!

Eli meillä ei lapset ole harrastaneet kaverikyläilyä siinä iässä kun niitä tarvitsee vielä hoitaa. Yökylään ovat menneet vasta sitten kun ovat niin isoja, että osaavat pitää itse itsestään huolen.

kuin mummolaan? Esim. kaverille tai serkkulaan? Pitääkö sinnekin vanhempien mennä mukaan, ettei vaan tulis käytettyä hyväksi toisia ihmisiä oman ajan järjestämiseen?? ;)

vaikka itse haluaa ja vaikka mummolassa on innokkaita vastaanottajia? Voi sun lapsiraukkojasi. Sanon näin. Meillä kyllä on jo kolmevuotias mennyt yökylään OMASTA HALUSTAAN turvalliseen paikkaan (mummolaan tai kummien luo, kuka missäkin ensimmäiset itsenäiset yökyläilyt tehnyt) ihan ilman että vanhemmat olis sen kummemmin ollut "vapaalla". Eivät ole traumatisoituneet vaan olleet innoissaan asiasta ennen JA jälkeen, eikä ketään ole tarvinnut yötä myöten lähteä hakemaan kotiin, vaikka valmiudessa toki on oltu näitten pienimpien kohdalla...

Mutta samallahan ne vanhemmatkin saavat sitä omaa aikaa, kun lapset menevät mummolaan. Mikä siinä niin paha juttu on? Itse pidän vähän omituisena sitä, että vanhemmilla (äidillä?) ei ole mitään tarvetta koskaan viettää omaa parisuhdeaikaa ihan kahdenkesken.

Mutta samallahan ne vanhemmatkin saavat sitä omaa aikaa, kun lapset menevät mummolaan. Mikä siinä niin paha juttu on? Itse pidän vähän omituisena sitä, että vanhemmilla (äidillä?) ei ole mitään tarvetta koskaan viettää omaa parisuhdeaikaa ihan kahdenkesken.

Mutta sitähän se ap juuri minusta yritti sanoakin, ettei aina välttämättä nämä yökyläilyt lähde vanhempien halusta viettää "laatuaikaa" keskenään, vaan lapsen ja isovanhempien (tai muun läheisen) halusta yökyläillä tai muuten tehdä "omia juttuja"!

Mutta eihän Hyvä Äiti ja Isi sellaista suvaitse. Kiintymyssuhteessahan täytyy olla jotain vikaa, jos lapsi pitää jostakin muustakin aikuisesta niin paljon, että haluaa hänen kanssaan viettää aikaa jopa ilman vanhempia... ;)

t. viiden äiti

marttyyrimammat! Hieno homma, että lapset pääsevät mummulaan yöksi. Itsellänikin paljon innokkaita ja VAPAAEHTOISIA lapsen kanssa touhuajia lähipiirissä. Oikea asenne ap.

Onko se niin vaikea ymmärtää että vaikka kyläily on yleensä lasten ja isovanhempien toive niin joskus hoitoa pyydetään myös vanhempien tarpeisiin (esim juurikin ne alle 2 vuotiaat). Meillä vanhempien tarpeita johtuvaa hoitoa tulee (lasten ja mummon mielestä) liian vähän, joten molemmat meiltä kinuavat yökyläilylupaa. Lapsille on nimenomaan tärkeää että pääsevät ilman isää ja äitiä mummulaan.



1-2 kertaa vuodessa pyydetään hoitoapua ja 2-4 kertaa vuodessa se tulee isovanhempien pyynnöstä. Yleensä silloin mummu hakee lapset keskiviikkona ja me mennään perjantaina töiden jälkeen perässä. Saadaanhan me miehen kanssa toki ke ja to ilta vapaata, mutta eipä sitä juurikaan arki-iltoina menoa ole. Aamulla täytyy kuitenkin herätä. Käydään me toki joskus leffassa. Yleensä tulee tehtyä ylitöitä jne.



En mä tätäkään hoitoa toki väheksy. Onhan se ihan kiva joskus olla kahdestaankin. Käydä juurikin siellä leffassa tai ravintolassa ja onhan ne työasiatkin toki joskus hoidettava. Saa sitten seuraavalla viikolla tehdä vähän lyhempää päivää (tai ainakin sitä normaalia) ja olla lasten kanssa. Seksiäkin on kiva harrastaa aikaan jolloin lapset vielä olisivat hereillä ;) Kaikestahuolimatta nämä (ns. ylimääräiset) mummolareissut ei mun mielestä ole mulle ja miehelle mitenkään välttämättömiä vaan täytetään aika parhaamme mukaan.

meillä ainakin miehen vanhemmat toivoo esikoista koko ajan kylään (vauva vasta 4kk) ja yökylään. Vaikka siellä majanrakennuksessa ei yöllä olla on molempien osapuolten mielestä kivaa olla yökylässä ihan ilman meitä, silloin on eri meininki kuin jos ollaan koko perhe.



Viegetään muutenkin paljon aikaa yhdessä mökillä ja soitellaan usein. Ja ennenkuin joku diagnosoi mummilla luonnehäiriön kun niin usein soitellaan, niin tiedoksi että on ihan normaalia olla kiinnostunut omien läheistensä kuulumisista ja pitää yhteyttä.



Itse olin lapsena paljon molemmissa mummoloissa ihan omasta halusta ja aina oli kivaa. Mitä useampi läheinen, turvallinen aikuinen lapsen elämässä on, sen parempi.



Meillä esikoinen (4v) on yökyläillyt pari kolme kertaa vuodessa mutta jatkossa varmaan useammin koska molemmille osapuolille se on mieluista.

Meidän lapset kyllä ihan pyytävät päästä mummolaan yökylään. Ja käyvätkin useita kertoja vuodessa. Kuopus 4 v on erityisen innokas ja haluaisi päästä mummolle useammin kuin päästän. Hän ikävöi mummoa ja osaa sen kertoa, kysyy koska taas pääsee mummolle. En kyllä näe tässä mitään pahaa tai väärää. Lapset viihtyvät myös toisessa mummolassa eli anoppilassani. Tosin siellä eivät juuri yökyläile itsekseen, yleensä olemme itsekin mukana matkan takia. Mielestäni on ihanaa että lapsilla on toinenkin turvallinen ja rakas paikka oman kodin lisäksi. Itselläni on ihanat lapsuuden muistot omasta mummolasta jossa vietin paljon aikaa, sekä vanhempien kanssa että ilman heitä. Ja mummoni on edelleen minulle erittäin läheinen, samoin omille lapsilleni läheinen ja tärkeä isomummo. Sukulaisuus ja suhteet perheeseen ovat tärkeä asia jota pitäisi vaalia enemmän kuin nykyään tuntuu olevan tapana. Ja täytyy vielä lisätä että me emme käytä näitä "vapaapäiviä" jolloin lapset ovat mummolassa välttämättä mihinkään erikoiseen. Saatan tehdä enemmän töitä tuolloin tms. Emme esim lähde viihteelle koska sellainen ei kiinnosta. Sen takia lapset siis eivät yökyläile.