Pohdiskelua ulkonäöstä ja lihavuudesta
Olen 31-vuotias ja painoindeksin mukaan mulla on jotain 15-20 kiloa liikaa painoa. Näen itseni peilistä omaan silmääni kauniina, pidän pehmeistä muodoistani, tiimalasin muotoisesta vartalostani näin kolmen raskauden muokkaamanakin. En edes nuorempana ole pitänyt laihuutta kauniina.
Nyt olen iän kertyessä tullut ajatelleeksi, että ehkä ulkonäkökeskeinen ajatteluni onkin väärin. Terveys on ehkä kuitenkin olennaisempi kuin se, miten näen itseni.
Mutta jos karistan nuo epäterveelliset kiloni, pidänkö itsestäni? Tuleeko laihuuden mukana muita ongelmia, vakavampia. Onhan tärkeää jo mielenterveyden kannalta rakastaa itseään, olla tyytyväinen itseensä.
Pohdiskelkaapa kanssani?
Tässä iässä oma minäkuva kun kuitenkin on huomattavasti tärkeämpi kuin yleinen kauneusihanne.
Kommentit (2)
Itselläni laihumisen sivuseurauksena tuli se, että olin odottanut jotain ihmeellistä tapahtuvaksi - en edes tiedä mitä :) Ja kun arki jatkui samanlaisena, jotenkin tympäännyin ja lihoin uudestaan.
Joten vinkiksi, että älä odota liikoja laihtumiselta. Tosiaan kannattaa ottaa se etenkin terveyden kannalta, kaunis ihminen kun on kaunis lihavampanakin.
Varsinkaan, jos ne sijoittuvat kuvailemallasi tavalla (ei vyotarolle).
Tarkeinta on, etta liikut niin, etta saat seka aerobista etta lihasvoimallista haastetta, syot enimmakseen jarkevasti ja olet suurinpiirtein tasapainossa itsesi ja lahimmaistesi kanssa.