Lue keskustelun säännöt.
Jääkö poikani ulkopuoliseksi kaikesta / jopa kiusatuksi, jos en hanki mitään pelikonsolia meille?
Kommentit (34)
Suunnataan lasten mielenkiintoa sosiaaliseen osaamiseen. Siitä on aikuisenakin enemmän hyötyä kuin peleistä. Ei tarvitse sitten ihmetellä ettei löydä puolisoa tai ihmissuhteet tökkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisia juttujako se ekaluokan ope toivoi lapsen osaavan?! En väheksy atk:ta ollenkaan, mutta onneksi mies osaa tuon puolen paremmin...
Mitä monimutkaisempia asioita tietokoneesta oppii tai "joutuu" oppimaan, sitä paremmin ne yksinkertaisemmatkin pakosti ymmärtää siinä ohella. Jokainen vähänkin enemmän pelien kanssa säätävä joutuu puolipakoltakin ymmärtämään mitä ovat tiedostot, kansiot, exet, megat ja gigat yms. joita varmaan siellä koulussa haetaan. Kaikenlaisten valikoiden ja asetusten säätäminen on taatusti helpompaa uusissa ohjelmissa (vaikka Excelissä), jos on aiemmin joutunut säätämään kymmenien muiden ohjelmien parissa vaikka sitten pelien tiimoilta.
Suunnataan lasten mielenkiintoa sosiaaliseen osaamiseen. Siitä on aikuisenakin enemmän hyötyä kuin peleistä.
Koska nämä kaksihan ovat täydellisessä ristiriidassa keskenään, eikä pelaaja tule ikinä oppimaan sosiaalisia taitoja, siinä missä se peleistä ymmärtämätön käytävän nurkalla istuva yksinäinen sälli oppii?
meillä on ps2 ja wii, mutta rajatut peliajat. Viikolla ei pelejä ollenkaan. Siitä seurasi, että meillä ei koskaan oltu. Eli poika oli jollain kaverilla, jossa sai pelata.
Mutta jos keksit jotain kivaa, mitä voivat teillä tehdä että ovat myös teillä niin hyvä juttu. Ja vinkkejä otettais vastaan :)
Suunnataan lasten mielenkiintoa sosiaaliseen osaamiseen. Siitä on aikuisenakin enemmän hyötyä kuin peleistä.
Koska nämä kaksihan ovat täydellisessä ristiriidassa keskenään, eikä pelaaja tule ikinä oppimaan sosiaalisia taitoja, siinä missä se peleistä ymmärtämätön käytävän nurkalla istuva yksinäinen sälli oppii?
Käytävällä ei tarvitse istua yksin, jos on hyvät sosiaaliset taidot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosituimmilla lapsilla on pelikoneet. Jos kaverit miettii kelle mennään paikaksi tulee varmasti pelikoneelliset kodit.
Puheenaiheina ja leikkeinä useimmiten pelit joten ei pääse siihenkään maailmaan mukaan.
Uskon että ilman konetta jää ulkopuoliseksi ja jos nyt ei kiusata niin ainakin pilkataan.
Lasten maailma ollut aina samanlainen, kaikkien oltava "samanlaisia". Vanhemmiten vasta saa erottua joukosta.
Peliaikaa tietenkin säännösteltävä niinkuin kaikkea muutakin lapsen elämässä.
Pelikoneen hankkiminen ei sulje muita osa-alueita elämästä pois. Meillä poika urheilee 3 kertaa viikossa, ulkoilee paljon, leikkii ja lukee. Siihen mahtuu myös pelaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jääkö ulkopuoliseksi vai ei.
Meillä on 9-vuotias poika, ja kotoa löytyy sekä PS että Wii. Pojat eivät kuitenkaan yleensä kavereiden kanssa pelaa konsolipelejä, lähinnä käyvät pyöräilemässä (maastopyörällä metsässä), pelaavat sählyä/katulätkää jne. Välillä katselevat jotain youtube-videoita minun koneeltani, mutta sitäkin tosi harvoin.
Jos kaverit pelaavat kovasti, silloin tietysti voi jäädä ulkopuolelle, jos konetta ei ole. Mutta välttämättä pelikonsolit eivät sitten juurikaan kiinnosta (kuin ehkä hetken silloin, kun ne hankitaan).
mitään pelikonsolia meille. Hyvin osaa ilmeisesti kavereiden luona pelata heidän kanssaan, vaikkei ole kotona harjoitellutkaan.
todella kivaa ....
tuollaisia hyväksi käyttäjiä on joka paikka täynnä..
itse ei koskaan kutsuta lapsia kylään, vaan lykätään oma kakara toisten kottin riehumaan ja sotkemaan joka ilta ja kaikki viikonloput!
kivaa teille , saa illat rauhassa löhötä telkkua katsoen ja kämppä pysyy siistinä
voin ilmoittaa, et meille ei ainakaa saa enää tulla, se loppu nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kumpi on muna ja kumpi kana, kun ajatellaan yksinoloa ja pelaamista. Tokaluokkalainen poikani ei ole juurikaan kiinnostunut pelaamisesta, mutta ei hän muutenkaan kaipaa kovasti seuraa koulun jälkeen. Tai yksi kaveri on, jonka luona välillä käy (eivät pelaa) ja koulussa on käsittääkseni ihan riittävän "suosittu". Ehkä pelaamiseen juuri houkuttaa ainakin joissain tapauksissa ryhmäpaine, ja kun poikani ei sellaista koe, ei hän ole kiinnostunut peleistäkään. Hän on aina ollut myös yksin viihtyvä, ja kun hän oli pienempi, ajattelin ahdistuneena, miten hän ikinä pärjää "lasten ja nuorten raa'assa maailmassa, jossa kaikkien on oltava samanlaisia", mutta ongelmia ei ole tullut. Hänen sosiaaliset taitonsa tuntuvat riittävän koulussa, ja vaikka hänellä on sitten ehkä pelaamisen vastapainoksi vähän erilaisia kiinnostuksenkohteita, ei häntä ole kiusattu (toisin kuin minun lapsuuskoulussani olisi takuulla kiusattu!). Poika on aina leikkinyt paljon, ja välitunneillakin hän keksii muiden kanssa majanrakennusideoita yms. Pelaamattomuuden takia hän ei ole mitenkään pudonnut toisten seurasta, koska eivät ainakaan välitunneilla vain köki seinän vieressä puhumassa peleistä vaan leikkivät, tutkivat ympäristöä yms. Tämä olkoon rohkaisuna heille, jotka pelkäävät, että lapsi on automaattisesti hyljeksitty, jos on vähänkin erilainen.
Meillä on pojilla taulutelkkaritkin omissa huoneissaan.
Antaa vähän köyhänkin kuvan, kun ei ole konsolia.
En tiedä vaikuttaako kaverisuhteisiin.
Joo kyllä meillä urheillaan, vaikka konsoli onkin.
Konsoli ei sulje muuta tekemistä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon 11 vuotias tiedän koulussa tietokoneista. Joo mutta mulla on PS2 ja Wii. Lähes kaikilla muilla kavereilla on Ps3. En silti syrjäydy, koska kaveriporukkani on sivistynyt. Ja hei kaikille vanhemille joiden lapset jää ulkopuolelle pelien takia, kannattaa...
Minusta niiden pelaaminen aiheuttaa keskittymiskyvyttömyyttä ja muita ongelmia. Mitään sellaista hyötyä niistä ei ole, mitä ei saisi muustakin.
pelaaminen _lisää_ keskittymiskykyä, matemaattisia ja kielellisiä taitoja?
Tällaisia juttujako se ekaluokan ope toivoi lapsen osaavan?! En väheksy atk:ta ollenkaan, mutta onneksi mies osaa tuon puolen paremmin...