Lue keskustelun säännöt.
En saanut töitä taaskaan
28.09.2011 |
Haastatteluihin pääsen, mutta siihen se jää. Harmittaa ja itkettää. Mikä minussa on vikana? Ehkä ei mikään. Täällä nyt on vaan liikaa tätä lajia. Mutta alkaa todella harmittaa tämä työttömyys ja aktiivinen työnhaku ottaa voimille.
Kommentit (23)
Mutta oikeastaan ei enää huvitakaan mennä töihin. Olen ajatellut elää mieheni siivellä lopun elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu: liikaa ikää, liikaa lapsia, liikaa koulutusta (vähemmän koulutusta vaativiin), liikaa työkokemusta (siivoustöihin ym kun eri alalta)
Haastatteluihin pääsen, ja vaikka hyvin menisi, valituksi tulee joku muu, joskus "saman puolueen jäsen", joskus se joka on ollut jo 17 vuotta siinä paikassa määräaikaisena, joskus puheenjohtajan vävy...
Älä menetä sinäkään toivoasi. Ehkä jossain on sellainen työpaikka, johon kukaan muu ei suostu menemään kuin sinä. Ei ole ihan helppo löytää mutta nyt mulla olisi yksi kiikarissa itselleni: on toisen kerran haettavana ja palkka on noin puolet siitä, mitä niissä hommissa yleensä maksetaan.
Meni muutama kuukausi. Työllistymiseen menee käytännössä puoli vuotta. Sain sitten taas oman alani hyvinpalkatun tehtävän. Loppuvaiheessa oli kierrossa joitakin muitakin haastatteluja joista olisi ehkä jotain irronnut.
Unohda lapset kun haet työtä, jos kysytään, vastaa ystävällisesti jotain, mutta älä ala kertoa lapsistasi. Jos miehestäsi kysytään vastaa, sillä saat sosiaalisen statuksesi kuntoon.
Satsaa ulkonäköösi, siistit hiukset, silmälasit oltava uudehkot, ei siis jotain ikivanhaa mallia yms. Vaatteet uudehkon näköisiä. Toisinsanoen rakenna itsestä menestyvän näköinen ja tsemppaa itsesi uskomaan että tämä työttömyys on vain välivaihe, karista surkeus. Pura pettymyksesi ulvomalla kotona niin kauan että helpottaa ja kun olet rauhoittunut, rakenna menestyjäitsesi uudestaan. Liikuntaa kannattaisi harrastaa oikein tosissaan, koska se purkaa stressiä ja muokkaa ulkonäköäsi lösähtäneestä toivottuun suuntaan.
Varmaan kaivat jostain kannonkolosta vaaterahat, hankkisin myös asuun sopivan laukun ja kengät. Eli kaikenlaisissa keräilyerissä liikkuminen haastattelussa on EI EI.