Nukuttaako joku lapsiaan tuntikausia iltaisin? Miksi?

ei tarvi rukoiluttaa eikä pusuttaa vaan riittää kun sanoo hyvää yötä.

ikää ne 1v 4kk

Meillä on kans 3 lasta. Iltapalat ja pesut. Pienin peitellään sänkyyn, isommat saa vähän aikaa lukea Aku Ankkaa tms. Nukkumaanmenon kanssa ei ole mitään ongelmia.

ikää ne 1v 4kk

Mitä isompi lapsi sitä vaikeampi on opettaa uusille tavoille.

Lapset on kohta 4v ja 1,5v. Nukahtavat itsekseen ja illat on ihan kivoja kaikkien mielestä.



Mutta toisaalta ymmärrän kyllä niitäkin jotka nukuttavat, on meilläkin nukutettu. Ei tämä aina ole näin helppoa ollut vaan välillä on ollut hankalampia kausia. Lapsilla kun niitä vaan tulee.



Ap, minkä ikäisiä lapsia sulla on?

ja sitten jää itsellekin aikaa illaksi.

annanko huutaa?

ikää ne 1v 4kk

Mitä isompi lapsi sitä vaikeampi on opettaa uusille tavoille.

Iltapesut, sitten iltasatu ja valojen sammutus. Makaan vieressä, kunnes lapset nukahtaneet. Aikaa menee yhteensä kaikkiin 20 min. Ei ongelmia. Kun aikuinen päättää näin :) Ikää lapsilla 4 v ja 1,5 v. Nukkuvat omissa sängyissään vanhempien makkarissa.



Vanhempien oma aika alkaa tuon jälkeen olkkarissa. Nyt on ollu jo reilu puoli tuntia sitä omaa aikaa.

ovat lapset. Ap.

erityislapsi piste

En tuntikausia, mutta ehkä 30-45 min menee iltasatu mukaan lukien.



Lapset ovat 1 v. ja 4 v. ja ovat päivähoidossa, joten minusta ei tunnu kivalta heittää heitä illalla pikaisesti sänkyyn yksinään ja häipyä omiin puuhiin.



Ei sillä, esikoisella on kyllä ollut hankalampia kausia, jolloin nukahtamiseen on oikeasti mennyt 1-2 tuntia. Mutta kaudet ovat toki menneet itsestään ohi.

ikää ne 1v 4kk

Mitä isompi lapsi sitä vaikeampi on opettaa uusille tavoille.

Iän myötä oppii uusille tavoille. Kyllä meilläkin ovat molemmat lapset jossain vaiheessa tarvinneet nukuttamista - ja sitten lakanneet tarvitsemasta.

miten? annanko huutaa?

ikää ne 1v 4kk

Mitä isompi lapsi sitä vaikeampi on opettaa uusille tavoille.

Ei ne siitä vahingoitu jos huutaakin varttitunnin joskus illalla.

Ei oppinut ennen kuin ikää oli tarpeeksi ja montaa tuntia illassa en halunnut lasta huudattaa. Nykyisin kaikki sujuu hienosti ja on sujunut jo vuosikausia, mutta ikääkin on jo 8 vuotta :)

Nukahtavat itsekseen. 6-v 3-v ja 1.-v

Perusturvallisuus lapsilla kunnossa ja jäävät rauhallisina unta odottamaan.

Mutta pyrin siihen, että hän nukahtaa itse. On iltoja jolloin tarvii enemmän rauhoittelua yms. mutta lopulta nukahtaa vaikka en olekaan enää huoneessa.



Kaveri myönsi, että aikoinaan olisi voinut päästä nyt jo 8-vuotiaan kanssa helpommalla, kun olisi antanut lapsen oppia nukahtamaan itse. Mitä enemmän ikää tuli sitä pidempään sai äiti odotella lapsen vierellä lapsen unta, isäkään ei enää siihen kelvannut.

kun lapset ovat 4v, 2v ja 1v. Mutta kun kuopus syntyi ja huusi koliikkia 6h putkeen ensimmäiset 3kk, meni isompien sisarusten nukahtaminenkin vaikeaksi. Sisarukset olivat silloin vasta 2v ja 1v ja kyllä heitä sai joka ilta nukuttaa 1-2h. Oli rankkaa aikaa, en ikävöi.

Meillä vauva vasta 4kk. Mutta pyrin siihen, että hän nukahtaa itse. On iltoja jolloin tarvii enemmän rauhoittelua yms. mutta lopulta nukahtaa vaikka en olekaan enää huoneessa..

Pahimmillaan vanhempia kielletään nukuttamasta lasta rinnalle tai syliin. Pelotellaan, että muuten lapsi ei opi nukahtamaan itsenäisesti.

Länsimaissa ongelmina pidetään yöheräilyä ja nukkumaanmenoon liittyviä taisteluja. Näiden niin sanottujen unihäiriöiden suuri määrä kertoo kulttuuristen tapojen ja vauvan biologian yhteensopimattomuudesta. Esimerkiksi Japanissa yöheräilyjä ei pidetä ongelmana vaan asiaankuuluvana. Tällöin vanhempien suhtautuminen asiaan eroaa länsimaisesta.

Nukkumaanmenotaisteluitakaan ei samassa määrin ole, jos lapsi nukutetaan vanhemman läsnä ollessa ja hän saa nukkua vanhemman vieressä. Japanissa muuten suositellaan, että vauvaa ei jätettäisi yksin huoneeseen nukkumaan.

Vauvat eivät kärsi yöheräilystä, vanhemmat kyllä. Ei vauvan kyvyttömyys noudattaa kulttuurisia tapoja ole sairaus eikä ongelma. Lapsi toimii niiden biologisten tarpeiden mukaan, jotka ovat evoluution kuluessa valikoituneet optimaalisiksi toimintatavoiksi. Häiriintymätön uni ei ole ainoa hyvä uni. Vauvan unikäyttäytyminen ei myöskään ole yhteydessä vauvan moraalisiin ominaisuuksiin. Heräilemättä nukkuva vauva on ehkä evoluutiivisesti katsottuna elinkelvottomampi - ei kiltimpi tai helpompi kuin öisin heräilevä ikätoveri. Hiljaa omassa huoneessaan nukkuva vauva ei myöskään kasva yhtään itsenäisemmäksi - päinvastoin.

Lapsen kuuluu heräillä ja syödä äidinmaitoa öisin. Se on normaalia, asiaankuuluvaa ja luonnollista. Lapset lopettavat yöheräilyt yksilöllisesti oman aikataulunsa mukaan. Unikoulut ja muut vastaavat kidutusmenetelmät vain opettavat lapsen nukkumaan liian vähän ja tuovat lapselle hylkäämisen tunteen. Mikäli rintaa ei nukkuessa saa, lapsi voi nukkua vähemmän kuin tarve olisi ja nousta aamulla aikaisin syömään.

"Eikö teillä ole lapselle omaa huonetta? Eikö se ole kauhean hankalaa nukkua lapsen kanssa samassa sängyssä? Missä te harrastatte seksiä? Kyllä lapsen pitäisi nukkua omassa sängyssä. Varo, ettet kieri vauvan päälle ja tukahduta sitä."

Perhepeteilijät saavat kuulla mitä omituisimpia kysymyksiä ja lausahduksia. Siltä varalta, että lukija saa joskus vastailla samanlaisiin kysymyksiin, tässä muutama vastausmalli valmiiksi.

"Ei ole vauvalle omaa huonetta. Emme päivisinkään jätä noin pientä lasta valvomatta." " Eikö sinun ole hankala nukkua puolisosi kanssa? Hän on niin isokin, että valtaa varmasti koko sängyn." "Mikäli seksielämämme teille nyt mitenkään kuuluu, meillä on pari sohvaa, keittiönpöytä, sauna ja keinutuoli. Mitä, teettekö te sitä vain tylsästi sängyssä?"

"Miksi ihmeessä lapsen pitäisi nukkua erillään vanhemmistaan? Sehän on järjetöntä." "Näin äitinä kehoni toimii lasta hoitaakseen, ei tappaakseen. Ei, kehoni ei ole tappava ase, jota nukkuvan lapseni tulisi varoa." Lisäksi voi kysyä, että mikä oikeus aikuisella on toisen ihmisen läheisyyteen, jos se evätään pieneltä lapselta.

Länsimaisella nukuttamisideologialla on taloudellinen ja uskonnollinen tausta. Samassa sängyssä nukkuvan vauvan uskotaan uhkaavan vanhempien parisuhdetta. Lisäksi länsimaissa arvostetaan itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä enemmän kuin perhekeskeisyyttä. Tähän liittyy väärä luulo siitä, että yksin nukkuminen tukisi lapsen itsenäistymistä.

Tiede on ollut osaltaan mukana vääristämässä käsityksiä lasten nukkumisesta. Monet nukkumistutkijat ovat määritelleet lapsen biologiseksi parhaaksi asioita, jotka oikeasti ovat hyväksi vanhempien sosiaaliselle ja taloudelliselle elämälle. Evolutiivinen näkökulma on unohdettu ja normiksi on asetettu yksin läpi yön nukkuva vauva. Tämä ei kuitenkaan ole ihmislajille biologisesti tai sosiaalisesti normaalia.

Länsimainen kulttuuri on saanut aikaan sen, että biologisesti epänormaali nukkuminen - vauva nukkuu yksin - on tullut normaaliksi, ja biologisesti normaali nukkuminen - perhepeti - on tullut epänormaaliksi.

Toisin kuin kuvitellaan, yksin nukkuminen ei lisää lapsen itsenäisyyttä. Yksin nukkuva kyllä oppii tuudittamaan itsensä uneen ilman aikuisen apua, mutta vauvasta asti äitinsä kanssa nukkuneet lapset ovat taaperoina omatoimisempia ja sosiaalisesti itsenäisempiä. Vanhempiensa kanssa nukkuneet kontrolloivat paremmin tunteitaan ja sietävät paremmin stressiä. Perhepeti edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä, lisää lapsen turvallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja öisiä pelkoja. Yksinnukkuvia lapsia on vaikeampi kontrolloida, he ovat vähemmän onnellisia ja vähemmän innovatiivisia. Heillä on enemmän kiukunpuuskia ja he ovat pelokkaampia. Tavallisesti vanhempiensa kanssa nukkuvat lapset ovat -yllätys, yllätys- kyvykkäämpiä yksinoloon. Vanhempien kanssa yhdessä nukkumisella on positiivisia ja suotuisia vaikutuksia lapsen koko elämään.

Vaikka lapset nukkuisivat omassa sängyssään, tulisi jokaiselle lapselle suoda oikeus nukkua vanhempiensa kanssa samassa huoneessa niin kauan kuin lapsi sitä haluaa.

Nykyään normaalina pidetty lapsen kiintyminen unileluun voi olla merkki lapsen turvallisuudenkaipuusta. Mihin lapsi, jonka elämässä ei tapahdu suuria muutoksia tai joka nukkuu äitinsä vieressä, tarvitsisi unilelua?

Jotain synnynnäisistä äidinvaistoista kertoo se, että huolimatta kulttuurisista suosituksista useimmat vanhemmat nukkuvat jonkin verran lapsensa kanssa. Tavallista on myös vauvn nostaminen keskellä yötä vanhempien sänkyyn. Lastenhoidon asiantuntijoiden antamat ohjeet tosin saattavat saada vanhemmat salaamaan perhepeteilyn, tai mikä pahinta, tuntemaan siitä syyllisyyttä.

Koko ajan löydetään enemmän todisteita siitä, kuinka yksin nukkumisella on lapselle vakavia fysiologisia ja sosioemotionaallisia seurauksia. Sen sijaan ei ole löydetty yhtään todistetta siitä, että vanhempien kanssa nukkuminen olisi lapselle haitallista.

(lyhentäen sitaatit kirjasta: Luonnollinen lapsuus)

joiden mukaan yksin nukkuminen on lapselle haitallista.



Joo, ei meilläkään VAUVA nukkunut yksin, mutta kyllä lapsi nukkuu omassa huoneessaan. Eikä juurikaan herätellyt öisin, yösyömiset jäivät kolmikuisena pois, joten ei ole olemassa mitään "kuuluu herätä yöllä" -sääntöä.