Tunnetko ketään elossa olevaa, kauan sitten syövän sairastunutta?

ja selvisi siitä. Mutta sehän tietämäni mukaan onkin ns.parempi ennusteisia syövistä.

Mutta hyvin voi rouva tänä päivänä: ).



Toisen naisen tiedän, jolla rintasyöpä oli 15v. sitten. Työssä käy hänkin normaalisti.



Eli elämä voi jatkua syövänkin jälkeen: ).

Ensimmäinen leikattiin 1970-luvulla ja on nykyään lähes 90-vuotias.

Niin sitä pitää: )

Tunnen todellakin ja monta:



- Yhden nuorena aikuisena leukemian sairastaneen, joka nyt noin 15v. sairauden jälkeen on terve kuin pukki. :)



- Yhden 4-kymppisenä rintasyövän sairastaneen, joka nyt 6-kymppisenä on virkeä ja reipas eläkeläinen.



- Kaksi melanoomasta parantunutta.

syöpään alla 40 vuotiaana ja on nyt terve eläkeläinen ja nauttii elämästään siinä missä muutkin eläkeläiset.

Luokkakaverini sairiasti syövän 6-vuotiaana ja 11-vuotiaana. Siitä on yli kaksikymmentä vuotta aikaa nyt ja on oikein hyvissä voimin.



Voimia perheelleenne.

Ihana lukea, että elämä on voittanut: ). Ap

ja hyvin porskuttaa eteenpäin: )

Syövän sijainnista ja tyypistä riippuen, monet syövät ovat nykyisin hyvinkin parannettavissa! Yhä harvempi niihin ainakaan heti kuolee.



Levinneen kanssa on vaikeampaa, samoin sisäelinten syövät ovat vaikeita/mahdottomia parantaa. Nämäkin voivat elää jopa yli 10 vuotta täysipainoista elämää.



Päätä pystyyn, yritä hyödyntää energiaasi mieluummin sairastuneen auttamiseen!

kaikki sairastuivat syöpään lapsena tai teininä, ja ovat nyt terveitä aikuisia. Yhdellä oli Hodkinin tauti, kahdella leukemia.

Myös yksi entinen luokkakaveri sairasti leukemiaa ja on nykyisin terve aikuinen, kaikkien sairastamisesta aikaa vähintään 15v.

Ensimmäisestä on nyt 14 vuotta ja toisesta yli 10 vuotta. Kolme lastakin olen syöpien jälkeen saanut ja elämä on ihan tavallista.

ainakin mummoni sairastui syöpään n. 50 vuotiaana ja parani, kuoli sitten ihan muuhun 90 vuotiaana.

teini-ikäisenä; tästä on aikaa n. 15 vuotta ja hän on onnellinen 2 lapsen äiti.



Hyvä ystäväni on sairastanut syöpää oikeastaan lähes koko ikänsä. Syöpä löydettiin kun hän oli 10v - hoidettiin monta vuotta mutta tiedettiin ettei koskaan voida poistaa (kasvain hankalassa paikassa päässä). Rankkojen hoitojen ansiosta syöpä kuitenkin saatiin "lannistumaan" eli hän käy säännöllisesti kontrolleissa ja voi elää lähes täysin normaalia elämää (käydä töissä ym.). Syövän toteamisesta on nyt 20v; vieläkään sitä ei täysin voida poistaa mutta jos kasvain aktivoituu niin uusia hoitoja on tullut eli elinennuste on kaikesta huolimatta hyvä. En tunne ketään yhtä iloista ja positiivista ihmistä - kaikesta huolimatta...



Työtoverini on sairastanut rintasyövän; tauti jo näytti saaneen voiton (oltiin jo valmistelemassa hoitojen lopettamista) mutta niin vain syöpä kuitenkin saatiin kukistettua. Hänellä tauti oli todella rankka ja jätti syvät henkiset jäljet. Hän on saanut elää 10 tautivapaa vuotta ja on aina sanonut, että ilman syöpää hän ei olisi ymmärtänyt arvostaa elämää niin paljon kuin pitäisi.

nyt 39 v olen, ei ole palannut.

rintasyövän vähän yli 60-vuotiaana. Kuoli viime vuonna 96-vuotiaana. Oli täysin terve syövän jälkeen ihan viimeisiä viikkoja lukuun ottamatta.

Ollut terve jo liki 30 vuotta.

toisella oli imusolmukesyöpä ja toisella leukemia. leukemian sairastanut sairasti ihan lapsena ja ei ole uusinut. On nykyäään pienen tytön onnellinen äiti.

sairasti 10v. sitten rintasyövän, joka uusi nyt tuon jälkeen, mutta selvisi vielä toisestakin uusiutuneesta.



Mummoni sairasti 7v. sitten syövän, sairastui nyt uudestaan, leikattiin ja selviytyi nyt siitäkin.

syöpä hoidettiin n. 19v sitten. Ihan on hyvissä voimissa.

ainakin kuusi tuli ihan heti mieleen tuttavapiiristä sellaista, joilla on syöpä ollut 10-30 vuotta sitten ja vielä porskuttavat terveen kirjoissa.