Eskaritytölle korvikset - mies vastustaa

että saavat reiät rippikouluiässä.

Olen kuitenkin herännyt omaan "vanhanaikaisuuteeni" ja kuunneltuani tyttöjen toiveita, päätin yllättää esikoisen ja antaa korvikset 13-vuotislahjaksi :)



Nyt mä oon niiiiiin tätä päivää B)

Meillä kotona ei koskaan edes isän kanssa asiasta keskusteltu. Sain siis itse reiät korviin 7-vuotiaana ja ikinä niistä ei ole mitään haittaakaan ollut.



Pienenä oli tietysti sellaiset korvikset, että ne eivät kauheasti ota mihinkään kiinni. ELi tavalliset pienen nappikorvikset, niistä tausta irtoaa ennemmin kuin korva repeisi.



Juhliin sitten itsellä oli jo pienenäkin erilaisia hienompia koruja.

Reikiä hoidettiin alussa hyvin ja sen jälkeen ne eivät ole koskaan tulehtuneet eikä niitä ole liiemmin tarvinnut hoitaa.



EN ole enää moneen vuoteen pitänyt korviksia joka päivä työni vuoksi (elintarvikeala), mutta on niin ihanaa "kaunistautua" kun lähtee muualle.



Ja 6- tai 7-vuotias on mielestäni riittävän vanha saamaan korvikset, jos ne itse haluaa. Syy ei voi koskaan olla se, että kenelläkään muulla ei ole. Ja mistä se isä tietää, ettei kenelläkään muulla ole? Keitä kaikkia hän nyt tarkoittaa?



Koko päiväkotia, lapsen kahta kaveria, omia siskojaan?

on tässä veto-oikeus. Mutta isän pitäisi myös selittää kantansa tytölle (tosin kyllä sinunkin pitäisi sanoa tytölle jotenkin että "isän kanssa juteltuamme tultiin siihen tulokseen..." eikä syyttää isää). Lohduttaudu sillä, että pettymykset on kuitenkin lapsille hyödyllisiä, ja vanhempien on hyödyllistä oppia kantamaan lasten reaktioita niihin.

menkää lävistäjälle ottamaan kunnon välineillä titaanikorvikset ja pitäkää niitä vuosi. Meillä hirveät ongemat kultasepänliikeessä tehdyn reiän kanssa ja tyttö on katunut koko reikien ottamista. Tehtiin vielä se emämoga, että vaihdettiin liian aikaisin hopeisiin (eli "likaisiin") korviksiin ja reikä oli todella vaikea saada paranemaan ja tyttöä sattui reikään.



Eli varmaan suurin osa saa ihan hyvin parantuvat reiät kultasepänlliikeessäkin, mutta jos haluat minimoida riskit, niin mene lävistysliikkeeseen.

Ota hänen kantansa ehdottomasti huomioon, pyydä anteeksi, ettet puhunut asiasta hänelle aikaisemmin ja kerro silti toivovasi, että tämän kerran asian annettaisiin olla ja tyttö saisi korvikset. Että et enää koskaan omin päin tee vastaavia päätöksiä, mutta nyt on tylyä tuottaa pettymys.



Ihan ohi aiheen: itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi pienten lasten lävistäminen/reiittäminen on kulttuurissamme hyväksyttyä. Itselläni ei ole, enkä lapseni anna laittaa ennen täysi-ikäisyyttä, tautuointeja tai lävistyksiä (joihin korvalävistyksetkin kuuluvat).

Tuli paljon hyviä pointteja esille, joita en itse ole tullut ajatelleeksi. Voi siis olla, että lykkäämme korvis"projektia" hieman myöhemmäksi. Tiedän toki, että lapsen on hyvä oppia kestämään pettymyksiä, ei tässä olekaan ollut kyse ainoastaan siitä, että pelkäisin lapsen pettyvän. Eilenkin viimeksi joutui pettymään, kun sairastui juuri ennen kauan odottamiaan kaverinsa syntymäpäiväjuhlia. Sellaista se elämä vaan on!



Meidän naapurin tyttö sai korvikset 7-vuotislahjaksi, ja se on mieheni mielestä aivan ok... En tiedä mikä logiikka hänellä on, mutta ehkä me nyt odotamme sen vuoden, jos näin pysymme sovussa. :)



ap

Kaikkein hulluinta on, että antais korvikset mutta ei reikiä, aivan kuin oikein käännettäis puukkoa haavassa ja lisättäis pettymystä.



Mutta ennen kuin laitatte ne korvikset, niin miettikää tulevaa tarkkaan. Niitä hoitokorviksia ei saa pitää kuukautta kauempaa, ja sen jälkeen on vaihdettava ne korut tavallisiin. Ja tässä itse koin sen ongelman, kun tavalliset napit ei pysy pienellä, ja renkaat tarttuu vaatteisiin ja hiusharjaan jne.

Kyllä se lapsi on lahjottavissa johonkin muuhun, että suostuu varmasti ottamaan korvikset myöhemminkin. Selität miksi ei ole hyvä niitä nyt laittaa ja mitä muuta voi saada tilalle. Vaikka jotain muita koruja tai söpöstely vehkeitä kotia =)





Ja vielä tuosta venymisestä ja vanumisesta, juuri tuon takia ne hoitokorvikset vaihdetaan alussa tavallisiin, ettei niistä rei'istä tule liian isoja. Sun kohdalla on tehty väärin.

sikäli en ota mistään iästä kantaa, mutta mulle tuli reiät 5v.nä ja muistan miten hurmiossa niistä olin. Oma tyttö 2 v.nä ja kummityttö myös. Ei sattunu eikä ikinä tulehduksia. Kuulunu meiän piirissä vahvasti tyttömäisyyteen kuten mekot, kampaajalla käynnit ja tanssiharrastukset. Mies ei ole ihmeemmin kommentoinu puolesta tai vastaan. Korvakorut ei ole minusta mikään aikuisten juttu ja oletan kultakaupan nalle,-muumi ym. korvikset olevan suunnattu juuri pikkuneideille. Miehellesi sanoisin, että mitä merkitystä muilla on jos lapselle ne on iso tyttöily juttu. Koreilu ei ole syntiä vaikka suomessa usein siltä tuntuukin.

mies on havahtunut huomaamaan, että se pieni tyttövauvani alkaa olla jo iso ja se pelottaa. Pitäisi vielä pienenä kaikessa.

meillä tämä on myös akuutti aihe. Tokaluokkalainen itkee katkerasti, kun en ole vielä antanut lupaa. Juuri tuo repeämisvaara mietityttää ja en oikein keksi mitään puoltavia perusteita.

että jo 5-vuotiaille laitetaan reikiä korviin. Aikuiseksi tosiaan ehtii myöhemminkin ja lasta ei tarvitse kuunnella. Niille pitää pystyä sanomaan EI.

Taisin olla eka sen ikäinen paikkakunnalla. kummitäti antoi kultaiset kevyet renkaat lahjaksi, ja kultaseppaä teki neulalla reiät (onhan tästä jo aikaa). Toiset reiät teetin 10-vuotiaana, ja kolmannet alta 2-kymppisenä. Koskaan ei mitään ongelmia ollut parantua. Ihan siistit ovat. Nykyään, kun tuota ikää jo on karttunut, tulee pidettyä enää yksiä korviksia, niissa ekoissa rei'issä.

Kyllä 6-v on jo tarpeeksi vanha. Miehesi vain haluaa käyttää veto-oikeuttaan.

Nyt vaan kerrot lapselle, ettei hän saa korviksia. Kyllä 6-vuotias sen kestää. Pahoittelet, ja sanot, että isin kanssa olisi ensin pitänyt neuvotella ja että äitikin on tullut toisiin aatoksiin. Mutta älä ala syyttämään isää tyyliin "äiti kyllä antaisi, mutta kun isä ei suostu". Sopikaa miehesi kanssa aika, jolloin tyttö korvikset saa, esim. kun menee kouluun ja kerro tämä sitten tytölle. Vetäkää yhtä köyttä ja katso vastedes, että juttelet tällaisista asioista miehesi kanssa ensin.

Eipä kyllä tullut mieleenkään kysyä miehen mielipidettä vaan päätettiin tytön kanssa et nyt mennään hakeen korvikset.



Mies näki ne sitten vasta illalla kun tuli kotiin ja kehui oikein kauniiksi.



En oikein ymmärrä miksi tuohon nyt joku lupa tarvittais.



Tosin ei meillä kyllä mieskään "kysy lupaa" kun vie pojat parturiin. Sitäkin täällä on joskus jauhettu, että saako viedä parturiin/kampaajalle ilman lupaa.

tytölle pitää laittaa korvikset, kun kerran on luvattu. Tämä korvisasia on muutenkin jotenkin naurettava täällä Suomessa, kun katsoo maailmanlaajuisesti. Kaikissa espanjankielisissä maissa (ja niitä on paljon), laitetaan korvikset lähes heti syntymän jälkeen. Jos ei ole varaa oikeisiin koruihin, saatetaan laittaa pelkät narut. Aina puhutaan tulehduksista, repeämistä jne, mutta luulisi -jos nämä todellinen ongelma- ei korviksiakaan niin usein (lähes poikkeuksetta) esim. Espanjassa vauvoille laitettaisi. Mielestäni asia on vanhempien (yhteinen) asia, missä iässä korvikset laitetaan.

Tyttö sai korvikset 4 vuotiaana ja eipä tullut mieleen miehen lupia kysellä.

Minulle tehtiin sterilisaatio 38 vuotiaana ja siihenkään en miehen lupia kysellyt.

Monta muutakin asiaa olemme tytön kanssa päättäneet, jotka koskevat meitä, emmekä ole isukilta lupia kyselleet.

Saa kivittää ihan rauhassa:)

Eipä kyllä tullut mieleenkään kysyä miehen mielipidettä vaan päätettiin tytön kanssa et nyt mennään hakeen korvikset.

Mies näki ne sitten vasta illalla kun tuli kotiin ja kehui oikein kauniiksi.

En oikein ymmärrä miksi tuohon nyt joku lupa tarvittais.

Tosin ei meillä kyllä mieskään "kysy lupaa" kun vie pojat parturiin. Sitäkin täällä on joskus jauhettu, että saako viedä parturiin/kampaajalle ilman lupaa.

partakoneen ja käski ajaa amisviikset pois.

Tyttö sai korvikset 4 vuotiaana ja eipä tullut mieleen miehen lupia kysellä.

Minulle tehtiin sterilisaatio 38 vuotiaana ja siihenkään en miehen lupia kysellyt.

Monta muutakin asiaa olemme tytön kanssa päättäneet, jotka koskevat meitä, emmekä ole isukilta lupia kyselleet.

Saa kivittää ihan rauhassa:)

Eipä kyllä tullut mieleenkään kysyä miehen mielipidettä vaan päätettiin tytön kanssa et nyt mennään hakeen korvikset.

Mies näki ne sitten vasta illalla kun tuli kotiin ja kehui oikein kauniiksi.

En oikein ymmärrä miksi tuohon nyt joku lupa tarvittais.

Tosin ei meillä kyllä mieskään "kysy lupaa" kun vie pojat parturiin. Sitäkin täällä on joskus jauhettu, että saako viedä parturiin/kampaajalle ilman lupaa.

ei saa pitää kuukautta kauempaa?

Itse pidin niitä rei'ityskorviksia ainakin puoli vuotta ja yhä käytän niitä aika paljon. Reiät olleet nyt 34 vuotta mulla.

on oikeassa, et olisi saanut päättää tuollaisista asioista itseksesi. Toisaalta kun se nyt on luvattu niin pakko se lupaus on pitää, kyse kuitenkin pienelle tytölle niin isosta asiasta että tuossa pettäminen voi viedä pohjan koko äiti-tytär-suhteelta, miten tyttö voi luottaa sinuun jos tuollaisetkin sanat otat takaisin?



Mies leppyy kun otat suihin ja annat pimperoa, henkistä traumaa ei saa pois mitenkään. Se on aina tyttäresi mielessä, aikuisenakin, että "se saatanan ämmä aina lupasi ja lupasi ja sitten peruikin puheensa".

menit sitten päättämään asiasta itse... tyhmästä päästä kärsii. Vaihtoehtoja on kaksi: reiät ja isän ärsytys asiasta, tai ei reikiä, ja lapsen pettymys.