G: Löytyisikö arkullesi helposti 6 kantajaa, jos kuolisit juuri nyt?
Kommentit (66)
7 tosi läheistä miestä: oma mies, aikuinen poika, 3 veljeä, isä ja bestis:) ja lukematon joukko hyviä kavereita
Isä, veli, veli, kummisetä, mies, appiukko tai jompikumpi miehen veljistä.
edes sitä vaivaa haluta nähdä, että vainaja ynnä arkku kannettaisiin siunaustilaisuudesta pois. Sinne vaan, heippa.
tuossa hienotunteisuudessaan ottaa huomioon esim. ihmiset, joilla ei ole kantamaan kykeneviä läheisiä. Itse olen kerran ollut hautajaisissa, joissa suntio "kuskasi" vainajaa, koska kantajiksi olisi kyennyt vain mieheni. Muut heiveröisiä vanhuksia, yksi huonoselkäinen mies (eläkeläinen hänkin) ja kolme naista, joista kahdella pieniä lapsia huolehdittavina hautajaisten ajan.
Kaikilla ei ole kantajiksi kykeneviä, vaikka rakas ihminen olisikin. Vaikeaa oli kaikkien vieraiden kappelista poistua ja jättää mummo sinne yksin, mutta näin vaan kävi. Toiveensa mukaan vainaja tuhkattiin myöhemmin ja tuhkat haki mummon ainoa poika, joka on siis jo vanha ja perheetön.
Mies, isä ja kaksi veljeä ainakin. Sitten todennäköisesti kaksi setääni, tai esim. kummisetäni, appiukko, serkkuja tai ystäviä. Olisi jopa ylitarjontaa. ;)
Miehiä niiden kai on oltava, vai mikä on käytäntö? Tällä hetkellä kantajia ois miesystävä, veli, isä, lapsen kummi. Siinäpä ne elämäni miehet. Ei taitais tuolla sakilla onnistua? Jos vielä muutaman vuoden eläisin, niin oma poikakin vois olla.
Taitaisinkin haluta sellaisen kärryn ja naisia saattamaan. Nopeasti löydän kuusi naista, jotka haluaisin saattamaan mut viimeiselle matkalle. Ystäviä, jotka ovat kannatelleet mua eläessäkin, ja joihin luotan kuin kallioon.
Isä, mies, isäpuoli, omat veljet 2 kpl ja poika
Ei tarvita polttohautauksessa kantajia, sen olen omin silmin todistanut useasti. Vierailija - 21.09.11 09:29 (ID 13450101)
Arkku pitää saada kirkkoon paikalleen ja toisaalta pois kirkosta, krematoriota ei ole ihan joka kappelin nurkalla. Kertoo jotain nykypäivästä, että ei löydy kantajia. Ennen oltiin tekemisissä suvun kanssa, sieltä löytyi apua kaikkeen. Nyt suku on hylätty ja eletään vain kavereille. Niistä taas ei taida olla hautajaisiin, koska se ei ole mikään ryyppyjuhla.
Jotenkin se arkku pitää saada lavetille ja siitä paikalleen. Yleensä vainajalle tärkeät henkilöt haluavat olla saattamassa viimeiselle matkalle eli kantamassa edes sieltä siunaustilan ovelta alttarille tms. Aika karua, jos hautaustoimiston mies yksinään käy lykkäämässä arkun paikalleen. Ja kuten kirjoitin: suurin osa polttohautaukseen menevien siunauksista on muualla kuin krematorion kappelissa. Voihan sen arkun toki jättää kappeliin ja lähteä bilettämään, mutta vielä pari vuotta sitten kuolemaa kunnioitettiin sen verran, että viitsittiin kantaa arkku ruumisautoon.
Itse toimin pappina ja meidän seurakunnassa toimitaan seuraavasti: Arkku tuodaan kappelin suntion toimesta paikalleen hyvissä ajoin ennen toimituksen alkua. (Ja näin toimitaan myös silloin, kun ei tuhkata)Kun hautaus on ohi, niin arkku siirretään takaisin kylmiöön odottamaan kuljetusta krematorioon n. 100 km päähän. Siunaukset on yleensä lauantaina, joten kuljetukset krematorioon hoidetaan arkipäivänä. (Ja se aika tietenkin säilytys kylmässä) Ei se sen karumpaa ole. Arkku jää paikalleen ja kun omaiset on poistuneet, niin siinä vaiheessa vasta arkku siirretään kylmiöön.
edes sitä vaivaa haluta nähdä, että vainaja ynnä arkku kannettaisiin siunaustilaisuudesta pois. Sinne vaan, heippa.
jos vaikka mun isäni olis kannettu sieltä kappelista kirkkomaalle ja vielä hautaan :O Mies painoi kuollessaan 147kg ja tarvittiin 10cm normaalia leviämpi arkkukin. Isän veljet on kuolleet myös ja muutenkin miespuoliset sukulaiset on vähän vähissä... Ainoat olis olleet ehkä mun mieheni ja yks isän kaveri. Naisväellä sen kokoisen miehen kantaminen olis voinut olla... Noh, mielenkiintoista...
Meni sit juu tuhkattavaksi... Eikä kannettu. Hautaustoimistollekin joutu maksamaan lisämaksua, kun ne joutu ottamaan sen arkun liikutteluun ylimääräisen apumiehen...
Onneksi mä itse painan alle 50kg, joten mun arkun vois kantaa vähän rimpulammatkin hemmot... Ja joo, kantajia varmaan löytys tarvittava määrä tällä hetkellä. Ainakin miehen puolelta, jos ei omasta suvusta.
Mies on ainoa, joka tulee äkkiä mieleen. Isä on raihnainen, veli on sulkenut minut ulos elämästään, poika vielä liian nuori, omat sedät ja muut miespuoliset sukulaiset vanhoja. Miehen veli varmaan, ehkä ex-mies (lasten takia), ehkä sitten miespuolisia serkkuja.
Veli, isä, mies, enoja, setä ja liuta serkkuja. Eiköhän sieltä löytyisi vähintään kuusi halukasta ja kykenevää. Isoisäni ei varmaankaan enää kykenisi. :)
Löytyisi... En ole koskaan aiemmin miettinyt keitä he olisivat, mutta kysymyksen huomattuani ajattelin. Käsittääkseni kantajat ovat yleensä miehiä..? Jos myös naisia saa olla mukana, kantajat löytyvät todella helposti, mutta miehistä nämä:
1. Mieheni
2. Isäni
3. Isoisäni
4. Serkkupoika, samalla rakas ystävä
5. Toinen serkkupoika, myös rakas ystävä
6-9. Kummisetä (minulla on niitä kolmin kappalein ja kaikkien kanssa olen hyvissä väleissä)
10. Mieheni veli
11. Pikkuserkkuni, suht hyvä kaverini
12. Appiukko, hyvissä väleissä ollaan!
13. Siskoni mies, hyvissä väleissä ollaan hänenkin kanssa :)
Tuossapa ne olisi. Peräti 13 kpl joista valita.
Edellinen vielä lisää... Muistui mieleeni vielä 14. henkilö. Enoni olisi myös tietysti valmis kantajaksi.
hassua miten kaikki miettii miehet kantajaksi. Me kannettiin (me kaikki isän lapset) isän arkku ja kaikki olemme naisia. Olisihan niitä miehiäkin suvussa ollut, mutta meistä näin oli parempi.
Ja heti tuli mieleen mun siskot. Kyllä ne mut kantas ihan varmasti. Ja vaikka eivät kantaiskaa, niin kyllä sieltä niitä muitakin kantajia löytys. Oli miehiä tai naisia...
Mutta usko tai älä, minua ei taatusti haittaa kuoltuani, mihin minut nakataan.
Toiseksi, minusta olisi hienompaa, että tutut ja sukulaiset lähtisi bilettämään kuoltuani ja iloitsemaan siitä, että sain hyvän elämän. Mieluummin kuin se, että mennään syömään lihakeittoa seurakuntasalille ja kerrotaan naurettavia ylistystarinoita minusta.
Olisi upeaa jos läheiseni tanssisivat ja iloitsisivat sen kunniaksi, että sain hienon elämän, ihanat lapset, rakkaan miehen ja kaiken sen maan päällä, mitä minulla nyt on.
Ei tarvita polttohautauksessa kantajia, sen olen omin silmin todistanut useasti. Vierailija - 21.09.11 09:29 (ID 13450101)
Arkku pitää saada kirkkoon paikalleen ja toisaalta pois kirkosta, krematoriota ei ole ihan joka kappelin nurkalla. Kertoo jotain nykypäivästä, että ei löydy kantajia. Ennen oltiin tekemisissä suvun kanssa, sieltä löytyi apua kaikkeen. Nyt suku on hylätty ja eletään vain kavereille. Niistä taas ei taida olla hautajaisiin, koska se ei ole mikään ryyppyjuhla.
Jotenkin se arkku pitää saada lavetille ja siitä paikalleen. Yleensä vainajalle tärkeät henkilöt haluavat olla saattamassa viimeiselle matkalle eli kantamassa edes sieltä siunaustilan ovelta alttarille tms. Aika karua, jos hautaustoimiston mies yksinään käy lykkäämässä arkun paikalleen. Ja kuten kirjoitin: suurin osa polttohautaukseen menevien siunauksista on muualla kuin krematorion kappelissa. Voihan sen arkun toki jättää kappeliin ja lähteä bilettämään, mutta vielä pari vuotta sitten kuolemaa kunnioitettiin sen verran, että viitsittiin kantaa arkku ruumisautoon.
eräiden järjestöjen, mm. Lionsien edustajia voi pyytää arkunkantajiksi. He tietenkin ottavat kulukorvauksen, joka kuitenkin osittain menee hyväntekeväisyyteen.
olisi todella suuri kunnia, jos saisin toimia arkunkantajana. Olen nainen.
Mieheni kantoi muutama kuukausi sitten lapsenlapsemme hautaan. Hän riitti siihen yksin, arkku oli pieni. :(
Luulisin, että rakas veljeni, enoni (2kpl), setä ja serkkuja on enemmänkin tarjolla.
Piäisiköhän miettiäkin etu käteen, että kelle "kunniab" suo... Hmmm
Luulisin, että rakas veljeni, enoni (2kpl), setä ja serkkuja on enemmänkin tarjolla.
Piäisiköhän miettiäkin etu käteen, että kelle "kunniab" suo... Hmmm
Ei tarvita polttohautauksessa kantajia, sen olen omin silmin todistanut useasti.
Eiköhän se mene niin, että riippuu kunnasta, kaupungista ja paikasta, jossa siunataan kannetaanko vai ei. Ei se mene JOKO-TAI.
edes sitä vaivaa haluta nähdä, että vainaja ynnä arkku kannettaisiin siunaustilaisuudesta pois. Sinne vaan, heippa.