Äidinmaidon sokeripitoisuus?

Tuo "muuttuu sokerilitkuksi" on yleinen harhaluulo, kurjaa että sitä saa kuulla terveydenhoitoalan ihmisiltäkin.



Luulen, että se on syntynyt kun ihmiset ovat omalla järjellään ikäänkuin keksineet syyn sille miksi vauvojen pitää alkaa saada muutakin ruokaa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.



Äidinmaito on koostumukseltaan jotakuinkin samanlaista niin pitkään kuin imetystä jatkuu, kunnes sitten kun sen määrä alkaa olla pieni (vieroitusvaiheessa) jolloin se alkaa muistuttaa enemmän kolostrumimaitoa. Mutta silloinkin muutos on pieni.



1-vuotias imeväinen saa äidinmaidosta muutamalla imetyskerralla (puoli litraa äidinmaitoa) puolet tarvitsemastsaan energiasta, 95 % c-vitamiinista ja vasta-aineita ja muuta siinä on edelleen runsaasti. Jokunen vuosi sitten julkaistiin tutkimus jossa oli selvitetty, että äidinmaidon energiapitoisuus on itse asiassa suurempi taaperoimettäjillä kuin noin puolivuotiasta imettävillä - eikä lisäys johtunut sokerin vaan rasvan määrän lisääntymisestä. Täyttävämpää energiaruokaa enemmän liikkuville lapsille.



Mutta en nyt ehdi etsiä sinulle lähdeviitteitä.

Imetyksen ongelmana ei ole äidinmaidon koostumus, vaan ruokailukerrat. Eli mikä tahansa ruoka saa suuhun happohyökkäyksen. Moni taaperoimettäjä antaa lapselle normaalit 5 kiinteää ateriaa ja sitten väliin imetyksiä, jolloin happohyökkäyksiä voi vuorokauden aikana tulla yli 10:n. (Ihan sama vaikutus on, jos lapselle annetaan ruokailujen välissä muuta janojuomaa kuin vettä tai ylimääräisiä välipaloja).



Oikea tapa on antaa samalla ruokailulla, sekä kiinteä ruoka, että maito (imetys). Tällöin aterioita tulee päivän mittaan 5-6, joka on hampaille siedettävä määrä.