Aikuisiällä uskoon tulleita?

ap

Se auttaa ja pääset siitä eteenpäin.

tai oikeastaan sanotaan, että elävään uskoon. Rukoilen puolestasi nyt:) Ota Jeesus sydämeesi, hänen verellään ovat kaikki syntisi anteeksiannetut. Aamen.

Mä itken täällä.



Vaikeaa ollut itsellänikin viimeinen vuosi.

Vapaaseurakunnan tilaisuuksissa olen joskus nuorena käynyt, katselin nytkin netistä olisiko ollut mitään tilaisuuksia heillä tällä viikolla mihin voisin mennä, mutta ei ollut :(

rukoile paljon ja sitten vaan rohkeasti mukaan seurakunnan tilaisuuteen .ite olen 36-v ja tulin uskoon noin 2 vuotta sitten...elämäni paras päätös.

ja tv 7 on aikas hyvä "seurakunnan korvike".

rukoile paljon ja sitten vaan rohkeasti mukaan seurakunnan tilaisuuteen .ite olen 36-v ja tulin uskoon noin 2 vuotta sitten...elämäni paras päätös.

luen raamattua.



Haluaisin uskoa ja uskonkin jollain tapaa, mutta en kuitenkaan ole saanut sydämeeni mitään varmuutta asiasta... ei ole tullut rauhallista oloa tms.

no jos nyt aletaan hiuksia halkomaan niinn päätin ottaa armon vastaan elämääni kun Jumala minua kutsui...ja tiedätkö Jumala just nimenomaan antoi ihmisille vapaan tahdon ja silloin jokaisen pitää "päättää" ottaako Jeesuksen elämäänsä....

Kieltäytyykö vai ottaako vastaan.

27 -vuotiaana .Mene rohkeesti seurakuntaan ,jumalanpalveluksiin ,rukousiltoihin ,ym!Siunausta!Mullekin elämän paras päätös!

Niin Jumalan kutsuessa se on nimenomaan päätös mikä ihmisen pitää tehdä....ottaako armo vastaan tai ei...että tadaa vaan päätin ottaa armon vastaan ja nyt olen onnellisesti uskossa.

Välillä tulee tunne, että Jumala koskettais ja on voimakkaasti läsnä, välillä taas kaikki on entisellään ja unohdan koko asian ja sitten taas...



Voi että mä haluaisin, että Pyhä Henki koskettaisi minua kunnolla. Ja olisin ihan valmiskin siihen.



ap

ap:lla, paitsi että koen tämän tosi häiritsevänä. En ole ikinä ollut mistään hengellisestä erityisen kiinnostunut, uskonto ja henkisyys on olleet mulle ihan samantekeviä. Muiden uskoa olen kyllä aina kunnioittanut enkä koskaan kyseenalaistanut.



Minullakin on takana rankka vuosi, ja viime aikoina on ollut kokemuksia, joita voi ehkä kuvailla yliluonnolliseksi. Minullakin on tunne, että tälle asialle pitäisi nyt tehdä jotain. Vaikka järjellä tiedän, että stressi aiheuttaa ihmisen päässä kaikenlaista, niin tunnetasolla kaikki nämä kokemukset tuntuvat hyvin todellisilta ja aidoilta. Olen kyllä päättänyt vain odottaa, että tämä menee ohi. Hetken jo meinasin ottaa pappiin yhteyttä, mutta oishan se ollut ihan hirveän noloa, mennä sinne selittämään jotain.

ap:lla, paitsi että koen tämän tosi häiritsevänä. En ole ikinä ollut mistään hengellisestä erityisen kiinnostunut, uskonto ja henkisyys on olleet mulle ihan samantekeviä. Muiden uskoa olen kyllä aina kunnioittanut enkä koskaan kyseenalaistanut. Minullakin on takana rankka vuosi, ja viime aikoina on ollut kokemuksia, joita voi ehkä kuvailla yliluonnolliseksi. Minullakin on tunne, että tälle asialle pitäisi nyt tehdä jotain. Vaikka järjellä tiedän, että stressi aiheuttaa ihmisen päässä kaikenlaista, niin tunnetasolla kaikki nämä kokemukset tuntuvat hyvin todellisilta ja aidoilta. Olen kyllä päättänyt vain odottaa, että tämä menee ohi. Hetken jo meinasin ottaa pappiin yhteyttä, mutta oishan se ollut ihan hirveän noloa, mennä sinne selittämään jotain.

Olisit saanut vaan vastauksia kysymyksiisi ja vahvistusta uskollesi. Katso TV7:skaa! Sieltä tulee monia hyviä ohjelmia uskon tueksi. Sen sijaan seurakuntaa se ei ihan korvaa, jos on kovin yksinäinen, kuten minä.

Olen uskoon tullut aikuisiällä juurikin siksi, että elämä potki päähän ja niinhän Jumala kutsuukin, sillä ei kukaan ajattele Jumalaa juurikaan, jos haluaa menestyä hinnalla millä hyvänsä ja olla itsekäs:)

Itse kaipaisin uskossa olevia ystäviä. Ehkäpä netin kautta voisi löytää. Olen arka menemään yksin mihinkään tilaisuuksiinkaan, vaikka esim. Helluntaiseurakunta löytyisi alle kilometrin päästä.

Ja se rakkaus oli siis parantavaa rakkautta, ei tietenkään seksuaalista, jos joku fiksu mamma tähänkin jotain heittää.



Agape-rakkaus, pyyteetön rakkaus....se on se!