5v poika ja aamujen ankeus.
Siis voi elämän kevät! Milloin tämä helpottaa? Vai helpottaako ikinä?
Mä olen sananmukaisesti istunut pojan päällä, pukenut sille väkisin vaatteet päälle ja kantanut rimpuilevana ja kiljuvana möykkynä vaatteet ikävuoden 1,5v-3,5v. Sen jälkeen ihan hippasen helpotti, ei tarvinnut enää istua päällä, kunhan nyt muuten vaan sai sen ensin kiinni ja sit väisteli potkuja tehokkaasti...
Aamut helpotti huomattavasti jo ihan siinäkin, kun jäi 3-vuotiaana kotihoitoon sisaruksen syntymän jälkeen. Nyt ikää 5,5v ja edelleen lähteminen ihan mihin vaan tökkii.
Poika osaa kyllä pukea, mutta ihan sama miten uhkailen, lahjon, kiristän, mitään ei tapahdu. Tai jos tapahtuu, niin kaikki menee pieleen ja itkua ja hammasten kiristystä. Niin, sikäli mikäli poika nyt ylipäätään on paikalla. Liki joka kerta vähintään kerran karkaa ja menee piiloon. Mitä pienempi paikka, sitä parempi. Ja sieltä sen saa kiskoa väkisin pukemaan.
Ei väliä, ollaanko menossa kauppaan, neuvolaan, kyläreissulle, leikkipuistoon... Oli hyvä tai paha, aina sama rumba. Varoitan hyvissä ajoin etukäteen, että kohta pitää ruveta pukemaan, kohta mennään. Nyt meet vessaan ja sit viis minuuttia, niin pannaan sukat jalkaan... Vähän auttaa, mutta hyvin vähän. ARGH!
Tänäänkin mentiin neuvolaan ja ihmeen kaupalla ehdittiin ajoissa, kun keräilin poikaa milloin siskonsa sängyn takaa ja milloin mistäkin. Sitä ennen oli istunut puoli tuntia vaatteet sylissään sohvalla... Lopulta jätkä makas eteisen lattialla, mä pidin toisesta koivesta kiinni, tungin sille kengät jalkaa ja toisella jalalla poika yritti potkia niitä kenkiä pois. Lähti lopulta ilman takkia ja hattua, kun tuuppasin sen vaan ovesta pihalle ja autoon. (Takaisin tullessa jumitti sit autoon vartiksi, mutta annoin olla ja kyllä se sieltä sit aikanaan tuli perässä...)
Parin viikon päästä menee taas päiväkotiin ja mä näen meidän aamuista jo painajaisia.
Meillä on säännöllisen epäsäännöllisesti myös kuvakortit käytössä (missä järjestyksessä tehdään mitäkin jne.), mutta hyöty on aika minimaalinen.
Apua! Neuvoja? Kellään muulla tommosta?
Kommentit (3)
Ja jos et ole, niin kaikki on jo pilalla. Olet menettänyt pelin ja ymmärtänyt jonkin paikallissijan vanhempana olossa väärin.
Se on istutaan "poika sylissä" eikä "pojan päällä".
-ssa, -ssä, ei -lla tai -llä
meillä ollut kans aamut aina vaikeita! Pph hoiti kyllä kotona muutaman vuoden niin oli helpompaa tietenkin silloin.
Tänään vein sen puol tuntia myöhässä kouluun ko ei mee vaatteet päälle... miljoonat selitykset jne. Ja minä en 7-v ala pukemaan. en vaan jaksa vääntää sille niitä väkisin päälle koska se riisuu ne sitä rataa pois. tai huutaa niin etten voi viedä sitä sillai kouluun. Eskariin pysty.
Äsken sovittiin mitä pistää aamulla päälle. Pipo on vielä valitsematta... huh huh...
otan osaa. Toivottavasti teillä helpottaa enneko täällä.
Mutta oliskos silti kellään tuommoista ollut tuommoista jääräpäätä? Ja auttoiko mikään?