Miten kasvattaa poika niin, ettei joudu kiusatuksi?

Jos kahdesta vaihtoehdosta pitää valita, niin haluan, että lapseni on mieluiten kiusaaja, joka käyttää laskelmoivasti väkivaltaa, kuin se kiusattu, jonka itsetunto on murusina vielä vuosia kiusaamisen jälkeen. Sillä kiusaajalla kuitenkin pyyhkii paljon paremmin, oli se oikein tai väärin.

Vaatteet eivät ratkaise niin paljon kuin itsetunto. Jos uskallat olla oma itsesi ja ylpeä siitä, tuskin kiusataan. Muita miellyttävä ja muiden pillin mukaan tanssiva on suuremmassa riskissä.



Sen sijaan on kamala ajatuskin kasvattaa lapsensa kiusaajaksi! Ketään ei kiusata eikä satuteta tahallaan jne ovat tosi tärkeitä kasvatusperiaatteita. Samoin se, että vanhempiin voi aina luottaa, he ovat lapsia varten ja lapsien tueksi.



Mulla kolme kouluikäistä poikaa.

olen opettanut 6v pojalleni hyvää käyttäytymistä. Tulos:

ujo nyhverö jolla ei ole kavereita kuin päiväkodissa. omalla pihalla ja puistossakin kesällä toiset nauraa kun poika kommentoi "paska on ruma sana" jne.



vaikka poika on komea, ikäisiään hieman pidempi ja (kuulemma) lihaksikkaampi, kova liikkumaan käydään yhdessä lenkillä (minä juoksen poika pyöräilee yleensä 10km) niin ujostelee muita eikä uskalla pitää puoliaan koska olen aina kieltänyt vastaamasta rähinällä vaan menemällä pois tilanteesta ja jättämällä ne rähisijät omaan arvoonsa. (leikkipuistoissa juuri huomaa kuinka helposti saa syyt niskaan juuri se syytön kun nämä rähisijät ensin ärsyttää ja haukkuu ja sittenkun vastaat samalla niin olitkin yksin se kaikkeen syyllinen)

Kehun, kannustan, ja toisaalta olen hänelle myös se siperia, joten oppii toimimaan silloinkin kun maailma murjoo.



Ryhmäliikuntaharrastus on hyvä, esim. jääkiekko. Sieltä saa kavereita, joiden kanssa pitää yhtä koulussakin.



Kasvatan hänet oikeudenmukaiseksi, rehelliseksi, toiset huomioon ottavaksi. Ja rohkeaksi. Kannustan puhumaan, tutustumaan, menemään mukaan touhuihin.



Ja joo, "must"-jutut olen hankkinut, kuten "aidon suoralippaisen" :) Pikkujuttu, mutta tärkeä lapselle.

Vaikka lapsi olis kuinka hyvä sosiaalisesti ja urheilullisesti niin ei se välttämättä riitä. Lapset osaa olla niin julmia. Pari miettimättä sanottua sanaa voi aloittaa kiusaamiskierteen.

Parempi ehkä kasvattaa lapselle terve ja vahva itsetunto, että selviää sitten jos kiusatuksi joutuu.



En kyllä usko tuohon, että kiusaajillakaan kovin hyvin menee, eikä ne mun mielestä ainakaan mitenkään voittajia ole, päinvastoin.

" Sen tiedän, että ryhmässä toimisen taidot, hyvät liikunnalliset taidot, kyky puolustaa itseään ja mahdollisimman keskiverto ulkonäkö ainakin suojaavat lasta kiusaamiselta"



Nyt menet pahasti metsää olettamuksesi kanssa, sillä kiusatuksi saattaa myös päätyä ihan "tavallinen" lapsi, kiusattu vain jostain syystä valitaan uhriksi, eikä vain esim. ulkoiselta ominaisuudeltaan poikkeavat lapset, joudu kiusatuiksi.



Opeta nyt ainakin, että sanottuja asioita ei kannata ottaa liian vakavasti ja niihin on vaan osattava vastata huumorilla.

ei erotu mitenkään muista vaan sulautuu massaan. Kaikki poikkeava silmälaseista erikoislahjakkuuteen altistaa kiusaamiselle.

Pojille merkitsee urheilussa, etenkin joukkuelajeissa menestyminen, todella paljon. Ja nimenomaan sellaiset lajit kuin jääkiekko, jalkapallo, koripallo, lentopallo. Mikään curlingin pelaaja ei ole suosittu. Myös teknisiä taitoja arvostetaan, eli tietokoneiden ja pelikonsolien hallintaa. Huumorintaju saa olla ronski.