Yllätysvauva - kuuli raskaudestaan 5 minuuttia ennen synnytystä

Mummoni kertoi, että hänellä ensimmäinen syntyi hiukan yllätyksenä. Oli ehtinyt miehensä kanssa olla yhdessä kuukauden, ennenkuin miehelle tuli retki venäläismatsiin Karjalaan. Mummolla oli ollut koko talven kuukautiset normaalisti, ja kun mies sodasta huhtikuulla kotiutui, ei sekään mitään huomannut, nuoripari muutti aittaan, että sai olla omassa rauhassa. Kesäkuulla jäi kuukautiset pois, ja mummo alkoi epäillä, että aha, no nyt ehkä ollaan raskaana. Elokuussa alko tuntua vähän potkuja, mutta sitten ilmestyi kovat selkäkivut kesken lypsyn, ja kaikki säikähti, että no nyt kävi huonosti, menee kesken. Mies lähti hakemaan lääkäriä ja isomummoni auttoi tyttären petiin. Lääkäri ei ollut ehtinyt edes paikalle, kun täysiaikainen parkuva poika sieltä mummon ja mummon äidin ällistykseksi tulla putkahti, eikä mitään keskenmenoa!



Ja senkin jälkeen ei ikinä maha näkynyt. Olen nähnyt valokuvan, jossa mummo odottaa isääni seitsemännellä kuulla, eikä laihassa naisessa näy mitään mahaa. Normaalit vaatteet kävi kuulemma aina ja kotoa ei parannut kauas lähteä, kun vauvat tulla putkahti parissa tunnissa ekoista kivuista. Mummoni sai 6 lasta, ja niistä viimeisen synnytti "sairaalassa" = ehdittiin autolla kunnanlääkärille. Mummoni synnytykset loppui, kun mies kuoli työnsä ääreen viimeisimmän ollessa vuoden ikäinen vauva.



Näitä mummo muisteli nyt heinäkuussa, kun jututin häntä edesmenneen isäni lapsuudesta.

Mä uskon ihan täysin, että joku 17-v. ei tajua olevansa raskaana, kun kuukautisetkin tulee. Eikä synnyttämätön tosiaankaan välttämättä tajua vauvan liikkeitä vauvaksi vaan voi mennä mahakipuina/suolijuttuina.

Oliskos jutussa muuten kerrottu syntyikö täysiaikaisena? Jos oli keskonen, niin se selittäisi minusta ainakin osan.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Teini+sai+tiet%C3%A4%C3%A4+olevansa+…

Todellinen yllätysvauva

Sonja Manninen sai tietää olevansa raskaana vain viisi minuuttia ennen synnytystä.



Laura Kaapro



HELSINGIN SANOMAT

ARTTU KOKKONEN



Todellinen yllätysvauva





Joensuulaisesta Sonja Mannisesta tuli äiti lyhyellä varoitusajalla. Aliisa täyttää vuodenvaihteessa kaksi vuotta.



Joensuu. Odottavalla äidillä on useimmiten yhdeksän kuukautta aikaa valmistautua synnytykseen ja uuden vauvan hoitoon. Joensuulaisella Sonja Mannisella, 19, aikaa oli viisi minuuttia. Sitä ennen hän ei tiennyt olevansa raskaana.



Manninen oli vuoden 2009 lopulla joululomalla lähihoitajakoulusta. Oli alennusmyyntien aika, ja hän shoppaili kaupungilla ystävänsä ja tämän äidin kanssa.



"Kylläpä koskee selkään, ovatkohan menkat alkamassa", hän totesi ystävälleen peilaillessaan talvitakkia.



Kaupunkireissun jälkeen Manninen meni poikaystävänsä Ilppo Sutisen kanssa viettämään iltaa tämän vanhempien luokse. Siellä "kuukautiskivut" yltyivät. Poikaystävä koetti helpottaa tuskia hieromalla Mannisen kipeää selkää.



Lopulta Manninen koetti mennä nukkumaan.



"Siitä ei tullut mitään. Tärisin kivusta. Lopulta piti soittaa ambulanssi."



Ambulanssimiehet tulivat ja kyselivät oireista. Niiden perusteella he arvelivat, että Mannisella on kohdunulkoinen raskaus. Auto lähti pillit soiden kohti Joensuun keskussairaalaa.



"Pelkäsin ambulanssissa ihan hirveästi, että syntyy kuollut pieni", Manninen kertoo ja näyttää sormillaan viiden sentin mittaa.



Sairaalassa häntä vastassa oli lääkäreitä, hoitajia ja kätilö. Epäily kohdunulkoisesta raskaudesta kaatui pian, kun kätilö tutki tilanteen.



"Herranjumala, täältä on vauva tulossa", Manninen muistaa kätilön huudahtaneen.



Paljon muuta hän ei muistakaan. Kivunlievitystä ei tietenkään ehditty enää antaa.



"Sattui niin hirveästi selkään. Luulin, että se katkeaa. Huusin, että tehkää jotain! Ja sanokaa tarkka aika, kauanko tämä kestää!"



Ei kestänyt kauan. Hetkeä myöhemmin Sonja Mannisesta, tuolloin 17-vuotiaasta opiskelijasta, tuli äiti.



Aivan niin yksinkertaista se ei kuitenkaan ollut. Ilppo Sutinen oli heti valmis pitämään lapsen, mutta Manninen järkyttyi niin pahoin, ettei halunnut aluksi nähdäkään vauvaa. Hän myös aloitti maidontulon estävän lääkityksen.



Asiaa ei auttanut, että osa hoitajista painosti Mannista tekemään päätöksen nopeasti. Lapsen isän tuella Manninen kuitenkin päätyi ratkaisuun, joka tuntui ainoalta oikealta.



"Halusin pitää vauvan. Ajattelin, että tässä on kuitenkin oma lapsi kyseessä."



Kotona asuvien 17-vuotiaiden nuorten oli arvatenkin vaikeaa kertoa tapahtuneesta vanhemmilleen. Molempien vanhemmat onneksi tokenivat alkupaniikistaan pian ja asettuivat lastensa ja lapsenlapsensa avuksi.



Muitakin huolia oli. Sonja mietti, oliko vahingoittanut vauvaa, koska ei ollut tiennyt olevansa raskaana. Tutkimuksissa mitään poikkeavaa ei kuitenkaan havaittu. Oli syntynyt terve 2,3-kiloinen tyttövauva.



"Olin itse syntyessäni vielä pienempi, 2,1-kiloinen, joten Aliisa oli siihen nähden ihan normaalikokoinen lapsi. Sairaalassa arvioitiin, että hän syntyi kolme viikkoa ennen laskettua aikaa."



Kaverit eivät saaneet tietää yllätysvauvan syntymästä ihan heti. Manninen jopa osallistui ystävänsä järjestämiin uudenvuoden kekkereihin kaksi päivää synnytyksen jälkeen, mutta ei kyennyt kertomaan siellä uutistaan.



Vasta kun koulut olivat alkaneet, huhu lähti kiertämään: se oli päässyt liikkeelle Mannisen vanhempien kavereiden kautta. Aluksi lähimmät koulukaverit ojensivat juorun levittäjiä: "Kyllä me tietäisimme, jos tuollaista olisi tapahtunut." Sitten alkoi tulla tiedotussoittoja: tällaista puhutaan.



"Myönsin, että on se totta. Kehotin kertomaan kaikille. Itse en jaksanut, minun piti vähän koota itseäni", Manninen muistelee.



Kysymyksiin – aina samoihin – hän tosin on saanut sittemmin vastailla. Eivätkö kuukautiset jääneet pois? Etkö tuntenut vauvan liikkeitä ja potkuja? Ja siihen, joka ihmisiä ihmetyttää eniten: eikö sinulle tullut isoa mahaa?



Kuukautiset tulivat, vaikkakin epäsäännöllisinä. Vatsa ei kasvanut kuin pienen pyöristymisen verran. Vauva sijaitsi kohdussa erittäin takana, oli suhteellisen pieni ja hyvin rauhallinen.



Nämä asiat, sekä edessä ollut istukka estivät Mannista huomaamasta lapsen liikkeitä.



Nyt pariskunta asuu vuoden ja 8 kuukauden ikäisen Aliisan kanssa kaksiossa Joensuun keskustassa ja elää tavallista nuoren perheen elämää.



"En ole yhtään masentunut elämänmuutoksesta. Vanhempamme ovat auttaneet paljon. Ja mummoni on lohduttanut, että hänen aikanaan nuoret äidit olivat ihan tavallisia", Manninen kertoo.



Aliisa oli vauva-aikanaan hyvin rauhallinen ja helppo lapsi. Nyt vauhtia ja omaa tahtoa on tullut roimasti lisää.



"Olin joskus miettinyt, että ha- luan lapsia, mutta mitään suunnitelmaa ei ollut. Ajattelin vain, etten halua ainakaan olla hirmu vanha, kun lapsia teen."

ystävän tytär (eli äidin tuttu myös tämä tyttö) sai tommosen yllärivauvan myös muutama vuosi sitten.



Ikää sillä tytöllä oli jotain 22-23v. Söi pillereitä, oli menkat, eikä mahaa huomannut ollenkaan. Muutaman kerran oli kuulemma tuntenut jotain muljahteluita mahassa, mutta oli laittanut vain syömisten piikkiin ne. Vartaloltaan oli ihan normaali.



Oli sitten mennyt jossain vaiheessa sairaalan ensiapuun kun maha oli niin kipeä. Lääkäri oli veikannut umpisuolentulehdusta, mutta kappas, olikin huomannut sitten totuuden ja hetken päästä oli pieni vauva ollut maailmassa.



Oli vissiin ollut aika sokki ja kun sairaalasta sitten jossain vaiheessa oli kotiutunut, oli sillävälin kerätty seurakunnan tms kautta uudelle vauvalle vaatteita, sänky, vaunut, turvakaukalot yms.

tuota mun äidin tuttua?



En tiedä onko lähihoitaja. Itse en tunne tyttöä ja tästä tosiaan on jo vuosia aikaa.

että tuleva äiti henkisesti kieltää koko raskauden. Potee siis jonkinlaista psykiatrista sairautta, koska ei pysty hyväksymään raskautta. Sille oli joku nimikin, en muista mikä. Duodecimilla oli joku artikkeli asiasta joku aika sitten.

sitä, ettei äiti tai muut läheiset huomanneet, vaan sitä, ettei tyttö ITSE.

Missä joku oli vielä nähnyt kuvankin, että hoikka oli? Hiukan lukutaitoa ja ymmärrystä kans!

Ihan normaalin hoikalta näytti tyttö ainakin nyt 2 vuotta synnytyksen jälkeen. Mä en ihmettele sitä ettei niitä liikkeitä tunnistanut, mulla toinen lapsi oli pienikokoinen ja istukka edessä, ja tosi vähän tuntui mitään liikkeitä. Niitä voi hyvin kuvitella ilmavaivoiksi tai elohiireksi. Mulla nykyäänkin monesti maha liikkuu sillai että tuntuu kuin vauva potkisi, vaikka en todellakaan ole raskaana. :)

Onneksi tuollainen on kuitenkin todella harvinaista, onhan se kamala järkytys nuorelle tytölle (tai miksei vanhemmallekin) saada vauva ihan yhtäkkiä!

Noniin, kerrompa omasta elämästäni pienen totuuden jota kauhean monelle kehdannut kertoa(nimettömänä aina helpompaa hehe)



Eli kun itse olin 17vuotias(juuri täyttänyt), olin lihonut vähäisen. Tai siis vatsa pömpötti, mutta pistin joulun piikkiin asian ja ajattelin että kyllä mä tästä vielä laihdun. Menkat olivat, epäsäännölliset kylläkin. Tai siis tuli aina välillä sellaiset yhden päivän menkat(jotka olivatkin raskaudessa aivan normaalia mutta enhän minä sitä tiennyt), en suuremmin ajatusta uhrannut miksi vuodan vain päivän kun yleensä vuodin verta 2-3päivää. Mutta mulla oli erittäin paha olo, herranjumala sitä oksettavaa tunnetta kokoajan. Oksensin kerran nuudelia syödessä, pistin krapulan piikkiin.



Eräänä aamuna kun olin aamuröökillä ja oksensin, päätin tehdä sen mitä olin pelännyt kokosen ajan; raskaustestin. Eli mulla oli kokoajan pelko siitä että olin raskaana, mutta halusin pitää sitä mahdottomana varsinkin kun vuodin välillä vertakin! keksin tekosyitä kaikille raskauden merkeille etten vain olisi raskaana. No, raskaustesti näytti kaksi viivaa ja meinasin pyörtyä siihen paikkaan): tein elämäni ensimmäisen ja viimeisen abortin, olin viikoilla 15..



pointtini siis, jos et halua uskoa siihen mahdollisuuteen niin kyllähän siinä keksii ne kaikki tekosyyt miksei näin olisi. ja jos jankutat tiettyä valhetta niin siihenhän voi lopulta itse alkaa uskoa. mm. jos itse en olisi polttanut tupakkaa, niin voi olla etten olisi tehnyt raskaustestiä koska en olisi ehkä oksentanut. mutta se minusta

että tuleva äiti henkisesti kieltää koko raskauden. Potee siis jonkinlaista psykiatrista sairautta, koska ei pysty hyväksymään raskautta. Sille oli joku nimikin, en muista mikä. Duodecimilla oli joku artikkeli asiasta joku aika sitten.

On alitajuisesti ymmärtänyt asian, mutta ei ole halunnut oikeasti tiedostaa sitä, joten on paennut omaan maailmaansa. Kun lapsi syntyy, äiti ei omassa maailmassaan ihan oikeasti ole tajunnut asiaa, joten vauva on todella yllätysvauva hänelle.

että nää yllätysäidit jotka alitajuntaisesti kieltää asian, eivät pullahda raskaana olevan näköisiksi? Kun näissä tapauksissa yhteistä on se, että ulkopuolisetkaan eivät ole asiaa huomanneet. Ymmärrän kyllä, että asian kieltää mielestään, mutta yleensähän se vatsa tulee kuitekin ennemmin tai myöhemmin esiin. Mitenkä näille kieltäjille sit käy niin "hyvä tuuri", ettei vatsa tulekaan esiin?

Onko tämä samanlainen yllätysvauva joita missit ja muut pissikset saavat silloin tällöin ja joista keltainen lehdistö tekee uutisia

juttuun kirjoitetaan, jos on yhtään fiksu, niin pyytää jutun etukäteen luettavaksi ennen julkaisua. Toisille ehkäisyasioista puhuminen maan pääsanomalehdessä voi olla kiusallista. Vaikka kyllä minuakin kiinnostaisi tietää mikä ehkäisy käytössä, vai oliko ollenkaan.

Mutta aika jännä juttu. Vaikea sitä on tajuta, mutta ilmeisesti noinkin voi siis tapahtua.



Mulla kuopuksen istukka oli edessä, ja potkut tuntuivat kyllä todella paljon vaimeampina. En tiedä oliko kuopus myös hyvin rauhallinen vauva. Silti mun maha oli niin valtava, ettei siitä todellakaan voinut erehtyä. Vieraat pitivät ilmiselvän raskaana jo rv17 lähtien, eli siinä mielessä en osaa asettua tuon tytön asemaan. :)



Mutta onneksi ei tyttö ollut vuotta vanhempi. Rairai vaan!

Mutta onneksi ei tyttö ollut vuotta vanhempi. Rairai vaan!

Tai sitten on henkisesti niin sekaisin, ettei ole antanut aivoille lupaa tajuta.



Haluaisin nähdä kuvia näistä "yllätyssynnyttäjistä" hetkeä ennen synnytystä.

Mun eka vauva oli todella vähäliikkeinen. Jos kuukautiset eivät olisi jääneet pois, en olisi tiennyt olevani raskaana, sillä olin ylipainoinen ja maha oli valmiina.



Kyseinen vauva kuoli kohtuun 39+5. Sitäkin sain selitellä loputtomiin: ETKÖ SINÄ HUOMANNUT, ETTEI SE LIIKU? Jos vauvan normaali olotila on, ettei se liiku, niin miten olisin voinut kiinnittää huomioita liikkumattomuuteen?



Samaa ihmetellään tuossakin: eikö se huomannut liikkeitä.



Miten mahtaa näissä tapauksissa käydä äp-rahan ja äitiysavaustuksen?

Oliko se synnyttäjä 17- vai 19-vuotias?

Nyt on 19v

Ja mitähän tämä tarkoittaa?

Mutta onneksi ei tyttö ollut vuotta vanhempi. Rairai vaan!

Tyttö pelkäsi vahingoittaneensa lasta, kun ei tiennyt olevansa raskaana. Oletin uskaliaasti tämän koskeneen myös alkoholia, jota monikin tuon ikäinen nauttii jonkin verran. Väittäisin kuitenkin usean alkoholinkäytössä tapahtuneen pienen määrän nousun 18-v täytyttyä. Sitä vain mietin.

Tai sitten on henkisesti niin sekaisin, ettei ole antanut aivoille lupaa tajuta.

Haluaisin nähdä kuvia näistä "yllätyssynnyttäjistä" hetkeä ennen synnytystä.

raskaana olevia, joista ei todellakaan voinut olla varma että olivat raskaana. Jotain kylläkin epäili.

Viimeksi yhdessä äitikahvilassa oli toinen äiti, joka oli pitkällä raskaana. En tiennyt asiaa, ja luulin hänen olevan vain vähän pullea. Ei siis mikään 150kg, vaan vähän pullea vain. Jotenkin vain ruumiin rakenne oli sellainen, ettei maha pistänyt silmään. Yllätyin, kun hän kertoi laskettuun aikaan olevan noin kuukausi. Kyllähän se maha pömpötti, mutta ei ollut tosiaankaan selkeä raskausmaha.

2