En jaksa teidän jeesusteluanne, yhden lapsen (vauvan) äidit!

onko hänen uupumuksensa syy todellakin yhden vauvan äideissä vai jossain muualla. Kun hän on tämän mysteerin selvittänyt, niin ehkä asiat alkavat sujua paremmin, kun keskittyy omaan, lastensa ja perheensä hyvinvointiin, eikä taivastele yhden vauvan äitien kommentteja.



Omaa vauvaansa voi ja saa ihailla. Se ei ole keneltäkään pois. Ja jokainen normaali ihminen tietää, että uhmaikä tulee jossain vaiheessa, mutta se ei ole mikään syy olla nauttimatta vauva-ajasta. Eipä tuo uhmakaan niin kamalalta tuntunut.



t. yhden lapsen äiti

Kyllä tekin lapsilauman äidit olette joskus olleet yhden lapsen äitejä. Olitteko silloin niin helevetin tyhmiä kuin nämä nykyiset? Ettepä tietenkään.

jos ap on tehnyt lapset sillä mielellä, että kaverit ne kasvattavat ja hoitavat, niin eikö olisi parasta antaa lapsia kokonaan sijaisperheeseen. Niissä on vanhemmat, jotka viitsivät olla lasten kanssa eivätkä oleta, että kaverit ne hoitavat.

Valotapa hieman omaa elämääsi. Kerro sitten, mitä korjausliikkeitä sinun itsesi tulee tehdä, että saat mukavamman elämän.



Katsos kun ne yhden pienen lapsen äidit ovat äitejä koko sydämellään ja näkevät itsensä, lapsensa ja elämänsä mukavana ja ihanana.



Sinä taas päätit kyllästyä ihan itse!

Esim. Latinomaissa Aina tuoreen äidin luo tulee sukulaisia auttamaan kotiin. Meillä olisi sieltä opittavaa.

että tuoretta äitiä autetaan koko kylän (naisten) voimin ensimmäisten kolmen kuukauden aikana kaikissa kotitöissä niin paljon kuin mahdollista, jotta äiti pääsee lepäämään ja palautumaan kunnolla.

Totta totisesti Suomessa olisi paljon opittavaa asenteissa tuoreita äitejä kohtaan, olivatpa he ensikertalaisia tai useamman lapsen äitejä, olen siinä ihan samaa mieltä.

Olisi ap ehkä parempi olla tapaamatta kavereita, jotka ovat mielestäsi tyhmiä ja ymmärtämättömiä ja ties mitä vielä? Ettei tarvitsisi sitten selän takana jollakin av-palstalla itkeä ja nillittää ja haukkua heitä tyhmiksi ja tietämättömiksi ja naiiveiksi ja ties miksi sen perusteella, että on vasta yksi lapsi? Mitä jos lataisit nämä mielipiteesi "ystävillesi" päin naamaa, ja katsoisit säilyykö kaveruus ja lisääntyykö ymmärrys?



Ehkä yhden lapsen tuore äitikin voi olla väsynyt. Oletko itse hoitanut muiden lapsia ja auttanut? Sinullakin varmaan oli aikoinaan tosi helppoa yhden vauvan kanssa ennen toisen syntymää, kai silloin täysillä autoit ja symppasit vuorollasi niitä, joilla oli rankkaa kahden lapsensa kanssa? Vai etkö auttanutkaan? Tukiverkkojutuissa usein niin makaa kuin petaa.

eniten mukamas tietävät kaikesta kasvatuksesta ne joilla on nolla tai vasta yksi pieni lapsi. kyllä muuttuu ääni kellossa kun omat ovat hankalia uhmaikäisiä.

Minulla on myös kaksi leikki-ikäistä lasta, joilla molemmilla on uhmaikä. Eikä tukiverkkoja sen enempää kuin sinullakaan ap.

Voin silti rehellisesti sanoa, etten ole koskaan kyllästynyt - väsynyt toki joskus. Kannattaiskohan ap sun jutella vaikka neuvolassa sun tilanteesta? Jos elämä tuntuu kovin raskaalta niin ei sitä kannata yksin murehtia.

Ei nimittäin oikeasti kuulosta kovinkaan hyvältä se että sua ärsyttää sun YSTÄVÄT, jotka nauttivat vauvastaan, siitä ensimmäisestä, eivätkä siis voikaan tietää mitä kaikkea on edessä. Miten he voisivat edes tietää kun eivät siinä tilanteessa ole olleet? Jos he ihmettelevät miksi sinä olet väsynyt ja kyllästynyt niin oletko ajatellut ihan selkeästi kertoa mistä se johtuu? Hehän ovat sinun ystäviäsi ja ainakin mun käsityksen mukaan ystäville pitäisi olla mahdollista kertoa ja jakaa asioita eikä marmattaa täällä siitä että yhden lapsen äidit pääsevät helpommalla.

Minulla kaksi lasta, molemmat leikki-ikäisiä ja nuoremmalla paha uhma päällä. Ei tukiverkkoja. Ystävät, joilla molemmilla reilusti alle vuoden ikäiset lapset, ihmettelevät, miksi olen niin väsynyt ja välillä kyllästynytkin. Heillä kun on niin ihanaa vauvojensa kanssa ja ei heidän lapsilleen vaan tule koskaan mitään uhmaikää...

TUNNUSTUS

Olen yhden vauvan äiti, pyydän nöyrimmin anteeksi Teiltä, kahden pienen vauvan äidiltä, että minulla on vain yksi lapsi.

Jos olisin tiennyt, miten tilanteemme loukkaa Teitä, niin olisimme tehneet mieheni kanssa saman määrän lapsia kuin Teillä ja miehellänne on. Pahoittelut, etten tuntenut karmivaa elämäntilannettanne, kun suunnittelimme perhettä.

Siunausta.