Millä oikeudella ADHD-lapsi terrorisoi muita?

olisikin jokin testi, millä voisi selvittää, mikä on kasvatuksen ja kotiolojen syytä ja mikä ihan syntymästä asti aivojen rakenteessa ollutta :( Menee ohi kouluaiheen, mutta läheltä seurasin, kun lapsi/nuori (tätä jatkui siis vuosia) asui toisen vanhempansa luona, hän sai diagnoosin neurologisesta sairaudesta, ramppasi terapiassa ja lopulta oli mielisairaalassa. No, hän pääsi viimein muuttamaan toisen vanhempansa luokse ja kas kummaa, sen jälkeen nämä geneettiset, neurologiset häiriöt eivät ole häirinneet elämää mitenkään! En halua halveksia ns. asiantuntijoita, sillä tietoa noista sairauksista ei kai vaan riittävästi ole, mutta joskus melkoisen tavallisen oloisessa kodissa voi olla niin karmea ilmapiiri, että lapsi oireilee rajusti. Eikä siinä silloin päänsilitys vanhemmalle autta.

Mitä tekee lapsi jota äiti-puoli kiusaa isän selän takana? Kilahtaa karjumaan jossain vaiheessa äiti-puolelle. Mitä tekee isä? Syyttää ja rankaisee poikaa äiti-puolen hymyillessä. Mitä voi poika tehdä?????

Muita lapsia pahoinpitelevät erityiset pitäisi järjestää keskenään samaan tilaan. Mussukoiden vanhemmat voisivat sitten keskenään kinastella kuka heistä on erityisin ja kenellä on suurin oikeus pahoinpidellä muita paikalla olevia erityisiä. Ihan samalla tavalla kuin erityisten vanhemmat normaalisti perustelevat miksi juuri heidän mussukkansa väkivalta muita ei-väkivaltaisia kohtaan on hyväksyttävää?

Eipä tuota lasta saa erityisluokallekaan, kun niitä paikkoja on vähennetty ja luokkia lakkautettu.

Vierailija kirjoitti:

olisikin jokin testi, millä voisi selvittää, mikä on kasvatuksen ja kotiolojen syytä ja mikä ihan syntymästä asti aivojen rakenteessa ollutta :( Menee ohi kouluaiheen, mutta läheltä seurasin, kun lapsi/nuori (tätä jatkui siis vuosia) asui toisen vanhempansa luona, hän sai diagnoosin neurologisesta sairaudesta, ramppasi terapiassa ja lopulta oli mielisairaalassa. No, hän pääsi viimein muuttamaan toisen vanhempansa luokse ja kas kummaa, sen jälkeen nämä geneettiset, neurologiset häiriöt eivät ole häirinneet elämää mitenkään! En halua halveksia ns. asiantuntijoita, sillä tietoa noista sairauksista ei kai vaan riittävästi ole, mutta joskus melkoisen tavallisen oloisessa kodissa voi olla niin karmea ilmapiiri, että lapsi oireilee rajusti. Eikä siinä silloin päänsilitys vanhemmalle autta.

Käytös on aina opittua.

Yläasteella puolet luokastani oli tuollaisia. Se vasta kivaa oli! Kyse ei ollut tarkkiksesta, mutta moni olisi sinne kyllä kuulunut. Oli rehtorin päätös pistää samalle luokalle "normaaleja" ja "häiriköitä", jotta jälkimmäiset rauhoittuisivat. No, toisin kävi ja siinä ei ihan hirveästi opiskeltu, kun opettajien aika kului noiden häiriköiden kanssa vääntämiseen. Nostaisin metelin, jos omat lapseni joutusivat samaan tilanteeseen.

Voitte kiittää Stubbin ja Sipilän hallituksia rajuista leikkauksista koulujen ja opetustoimen budjettiin. Pienryhmien poisto ja inkluusio on peruja sieltä. Nyt sitten maksetaan tämän pikavoittopolitiikan hintaa. Se näyttää kivalta budjetissa parin vuoden ajan, mutta lopulta kokonaiskustannus kerrannaisvaikutuksineen on huomattava. 

Koulutustaso laskee ja samalla Suomen kilpailukyky. Nuoret voivat entistä huonommin kouluissa ja mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa, siitäkin tulee älyttömät lisäkulut. 

No, onneksi nykyinen hallitus pyrkii edes vähän korjaamaan aiempin tekemiä virheitä ja koultusleikkauksia. 

Ei koulukiusaaminen ole sitä, että yksi oppilas häiritsee tasapuolisesti kaikkia muita. Pojan käytös on vain tavallista häiriköintiä.

Vanha ketju, mutta haluan vastata silti. Ihmettelen sitä, miten ap ja osa täällä ymmärtävät niin vähän adhd:tä. Kyllä, kiusaaminen on aina väärin, mutta kun lapselta löytyy voimakas adhd, ei sitä kiusaamista välttämättä pysty käytösharjoitteilla tai rangaistuksilla muuttamaan. Tällöin kiusaaminen toki kohdistuu kaikkiin/niihin joiden kanssa muutoin tulee konflikteja/niiden kanssa joiden kanssa on eniten tekemisissä. Etuotsalohko eli se osa aivoista, joka sisältää ihmisen toiminnanohjauksen kypsyy vasta myöhään ja jopa 24 vuotiaaksi asti. Tarkoittaa siis sitä, että lapsilla muutenkin on heikompi kyky ohjata toimintaansa. Kun tähän päälle läväyttää neurologisenhäiriön niin kappas vaan, toiminnanohjaus on hyvin vaikeaa. Lääkityistä lapsista huomaa sen, että kyse ei ole kasvatuksessa. Ilkeä, väkivaltainen, arvaamaton lapsi voi lääkkeillä muuttua, kiltiksi, ajattelevaiseksi ja JOPA sellaiseksi, joka lohduttaa toisia esimerkiksi pelin hävittyä. Sama kasvatus on siellä taustalla, mutta adhd on saatu kuriin. Kouluissa usein opettajat joutuvat antamaan adhd diagnoosisislle "rangaistuksia" vain sen vuoksi, että muut oppilaat saavat mielenrauhan ja kokevat että oikeus on tapahtunut, vaikka opettajat varsin hyvin tietää että adhd lapsi ei välttämättä pysty hallitsemaan suustaan pääseviä sammakoita vaikka kuinka yrittää(eli rangaistus on tehoton kohteelle). Tiedän lähipiiristäni lapset, joilla toisella on adhd ja toisella ei. Heisän luokkansa priimus on tämä ilman adhd:ta ja adhd:n omaavaa voisi kuvailla kuten ap kuvaili tätä yhtä lasta. Lapsilla täysin sama kasvatus, mutta eri neurologia.