Miksi nykyaikana OK-taloista tehdään ihan tajuttoman isoja?

Lapsuudessani asuin 240 neliön ok-talossa. Asuinalueellamme oli paljon samanlaisia isoja omakotitaloja. Emmekä asuneet maalla, vaan 2 km:n päässä kaupungin keskustasta. Nyt lähipiirin rakentamat omakotitalot ovat noin 120-170 neliötä. Moni puhuu, ettei isompaa kannata rakentaa, kun ylläpito maksaa niin paljon.

Oon jo pitkään miettinyt tuota trendiä, jossa ok-talon minimikoko on joku 150 m2, sitä pienempiä ei paljon nykyään rakenneta. Mutta paljon isompia kylläkin. 200 neliö talo ei ole mitenkään epänormaalin iso enää näinä päivinä. Näinä aikoina kun tontit ja rakentaminen ovat älyttömän kallista niin sitten niistä taloista tulee myös älyttömän kalliita. Eikö noiden talojen ylläpito myöskin tule kalliiksi? 20 vuotta sitten kun vanhempani rakensivat talon, ko. alueen talot ovat keskimäärin 100-120 neliöisiä.

ja hevosella pääsee. Hym. voipi olla kohta taas käsillä se, että ko. talonrakentajat ovat pilirisssä.

Ne olivat suurimmillaan joskus 1990-luvulla, siinä 250 neliön tienoilla. Nyt ovat pienentyneet tuonne 150-170 neliöön.



Kun tontit ovat kalliita, mitään pikkumökkiä ei kannata sellaisen päälle rakentaa. Silloin ei saa vastinetta sille rahalle, jonka kuitenkin jotuu tonttiin laittamaan. Kannattaa sitten sijoittaa kunnolla ja tehdä kunnon kokoinen talokin. Näin se logiikka menee -edelleentässä opienentymisvaiheessakin, nyt vaan pienenee ne tontitkin jo.



Ja se, että ennen vanhaan asuttiin luolissa ja savupirteissä ja keitettiin keittokoissa pihalla, ei oikeastaan ole kovin hyvä syy vaatia, ettei nytkään saisi asua mukavasti ja väljästi.

omat kokemukset kun puhuvat ihan päinvastaista: monet vanhempieni ikäiset sukulaiset ja tutu rakensivat talot 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa ja talot olivat yleensä 90-130 neliötä.

Nyt omissa kavereissa tosi moni on rakentanut talon, eikä yksikään ole alle 150 neliötä (eikä kyse ole siitä että kaverini olisivat merkittävästi varakkaampia kuin vanhempieni ikäluokka taloa rakentaessaan).

Ne olivat suurimmillaan joskus 1990-luvulla, siinä 250 neliön tienoilla. Nyt ovat pienentyneet tuonne 150-170 neliöön.

Kun tontit ovat kalliita, mitään pikkumökkiä ei kannata sellaisen päälle rakentaa. Silloin ei saa vastinetta sille rahalle, jonka kuitenkin jotuu tonttiin laittamaan. Kannattaa sitten sijoittaa kunnolla ja tehdä kunnon kokoinen talokin. Näin se logiikka menee -edelleentässä opienentymisvaiheessakin, nyt vaan pienenee ne tontitkin jo.

Ja se, että ennen vanhaan asuttiin luolissa ja savupirteissä ja keitettiin keittokoissa pihalla, ei oikeastaan ole kovin hyvä syy vaatia, ettei nytkään saisi asua mukavasti ja väljästi.

Meillä eka talo oli 162 m2 ja ihan tilava 6 hengelle (4mh). Nykyisessä talossa meitä on enää 3 ja asuintilaa 235m2. Hukkatilaa ei ole lainkaan (ns harraste tai varasto) me vaan pidämme avaruudesta!



Iso keittiö 30m2 ja olohuone 40m2 3,5 m ruokapöydällä varustettuna on ihan ehdottomat –meillä on viikonloppuisin 7-8 henkeä ja usein myös kaveriperheitä syömässä?



Jos ei asuntolainaa lasketa – näillä asumiskustannuksilla saisimme yksiön Vantaalta… Emme koe lainaa pakkopullaksi vaan säästämiseksi. Omansa saa aina (korkoineen) takaisin.

Meillä on 80-luvulla rakennettu talo, jossa on "vain" 116 neliötä.

Harvempi perheellinen nykyään rakentaa noin "pientä" taloa.

Monasti yleisiätiloja on paljon, mutta makuuhuoneet ovat pieniä koppeja.

eikä tää ole pätkääkään liian iso. Perheessä isä, äiti, kaksi koululaista, koira ja äidillä työpaikka kotona.

Kohtuus on unohtunut monessa muussakin asiassa, mutta yksi pahimmista on se, että 90% tuloista käytetään ok-asumiseen...

noissa linnoissahan on jo ihan tajuttomat sähkölaskutkin, puhumattakaan että millä ne huushollit kalustaa kun huoneitakin on lukemattomia :D Ei siinä mitään että olis varaa rakentaa tollanen, mutta kun se pitäis pystyä lämmittämäänkin ja maksamaan kiinteistövero yms.



Eipä juuri näy 80-90-luvuilta 200m2 taloja, silloin tehtiin maltillisemmin, sen kokoisia kun tarvittiin eli jotain 90-120m2. Kyllä nää mahtilinnat on ihan nykypäivän juttuja, tontit pienenee ja talot isonee, siksi noi ok-alueet onkin aika kornin näkösiä, talot niin vieri vieressä että melkein kuin rivarissa asuis :D

300 neliötä lämmitettyä asuintilaa. En osaa pitää suurena. Lämmityskustannukset ovat loppujenlopuksi pienet. Sähkölaskua on myös pienennetty asentamalla käytäviin lamput, joissa on liiketunnistimet. Menevät itsekseen pois päältä kun ei tarvita. Sähkölaskukaan ei ole ns. suuri. Ihan normaali.

Nykyään kaikilla pitää olla elämä mallillaan jo kolmekymppisenä. Ja tuohon "mallilllaan olevaan" elämään kuuluu iso uusi omakotitalo, kaksi uutta autoa, etelänloma kerran vuodessa, lapsilla paljon harrastuksia ja isä ylitöissä maksamassa tämän kaiken. Velkaa niin paljon, että yöunet menee jos sitä ajattelee.



Tämän kun yhdistää Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskurimukseen ja uhkaavaan taantumaan, niin ei voi kuin todelta että onnekis itselleni riittää pieni kerrostaloasunto keskustasta. Autoa ei ole, kun sitä ei mihinkään tarvita. Lainaa on kohtuullisesti, velka-aste on 60%.

mutta huomaan kyllä että käsite "avara" vaihtelee hyvin paljon ihmisestä riippuen :) Meitä on 2 aikuista ja 1 lapsi ja neliöitä 85. Yhtään lisätilaa en kaipaa: pohjaratkaisu on hyvä joten tilat tuntuvat avarilta ja rittäviltä. Toisaalta meillä ei myöskään ole (enää) hulluna tavaraa joten ylipäänsä säilytystilan tarve on kohtuu pieni. Emme myöskään tykkää esim. jättikokoisista sohvista, joten sekin vähentää tilantarvetta.

Yksi mitä olen ihmetellyt on monien into erotella kaikki toiminnot omiin huoneisiinsa: on arkiolohuonetta, juhlaolohuonetta (jota käytetään käytännösäs muutaman kerran vuodessa kun yleensä hengataan arkipuolella), kirjatohuonetta, tv-huonetta, työhuonetta jne jne. En nyt tarkoita että pitäisi yrittää tunkea koko elämä 20 neliön huoneeseen, kunhan mietin että onko monille oikeasti tarpeen noin erotellut tilat? Esim. yhdellä hyvällä ystävälläni on kodissaan juuri arkiolohuone ja "sali" sekä ruokahuone ja ruokapöytä keittiössä. Ruokahuonetta ja salia käyetään pari kertaa vuodessa, muuten syövät aina keittiössä (joka on iso ja jossa on yhtä iso pöytä kuin ruokasalissa) ja olevat arkiolohuoneessa.

noissa linnoissahan on jo ihan tajuttomat sähkölaskutkin, puhumattakaan että millä ne huushollit kalustaa kun huoneitakin on lukemattomia :D Ei siinä mitään että olis varaa rakentaa tollanen, mutta kun se pitäis pystyä lämmittämäänkin ja maksamaan kiinteistövero yms.

Eipä juuri näy 80-90-luvuilta 200m2 taloja, silloin tehtiin maltillisemmin, sen kokoisia kun tarvittiin eli jotain 90-120m2. Kyllä nää mahtilinnat on ihan nykypäivän juttuja, tontit pienenee ja talot isonee, siksi noi ok-alueet onkin aika kornin näkösiä, talot niin vieri vieressä että melkein kuin rivarissa asuis :D

ja ihmetellyt, että miksi rakentavat niin pieniä taloja. Huoneet ovat kuin koirankoppeja. Itse asun tosi vanhassa puutalossa, jossa on 300 m2 enkä vaihtaisi pienempään. Mä tykkään siitä, että on tilaa ympärillä ja joka tavaralla paikkansa eikä kaikkea ahdettu ahtaisiin tiloihin.

Auto on pakollinen suurimmassa osassa Suomea. Kannattaa varmaan teikäläisenkin yrittää tajuta, että kaikki eivät asu pk-seudulla tai siellä kaupungin keskustassa. Varmasti jo jossain kauempana Vantaan rajalla tarvitse jo omat autot, koska julkiset eivät toimi.



Maaseudulla ei ole julkisia lainkaan. Yksi bussi aamulla kirkonkylälle ja toinen illalla takaisin ei riitä.



Joten Suomessa on Helsingin ulkopuolella melkein pakko ostaa pari autoa jos meinaa pystyä elämään ja käymään töissä. Ehkä jossain osassa Espoota ja Vantaata pystyy vielä julkisten varassa elämään, mutta aika helvettiä sekin kai on varsinkin jos joutuu matkustamaan poikittain Espoosta Vantaalle. Ketä kiinnostaa istua bussissa 1.5 tuntia jos omalla autolla saman matkan taittaa parhaillaan 15 minuutissa.

(lainoineen) 42%. Ja uusi iso okt siis kyseessä. Ei kohtuutonta. Ja kun parin vuoden sisällä myydään talo ja muutetaan pienempään (n 150m2) ollaan velattomia ja asumiskulut tuloista ehkä 6-7% luokkaa.



6

Jos haluaa perheelleen ison talon, niitä ei kuntien ja kaupunkien keskustoista - läheltä työpaikkoja - löydy. Sillon pitää muuttaa kauemmaksi ja ostaa auto.



Eli auto ei ole pakollinen, paitsi jos haluaa ison talon kaukana palveluista. Jokaisessa kunnassa on kyllä keskustakin, jossa on asuintaloja. Miksette muuta sinne, jos autoilu ketuttaa?

Suomessa asutaan edelleenkin Euroopan mittapuun mukaan hyvin ahtaasti. Sitäpaitsi on paljon kätevämpi tehdä kerralla kunnon kokoinen talo, ei tarvitse stressata myynnistä sitten kun tahtoo isomman.

Yksi mitä olen ihmetellyt on monien into erotella kaikki toiminnot omiin huoneisiinsa: on arkiolohuonetta, juhlaolohuonetta (jota käytetään käytännösäs muutaman kerran vuodessa kun yleensä hengataan arkipuolella), kirjatohuonetta, tv-huonetta, työhuonetta jne jne. En nyt tarkoita että pitäisi yrittää tunkea koko elämä 20 neliön huoneeseen, kunhan mietin että onko monille oikeasti tarpeen noin erotellut tilat? Esim. yhdellä hyvällä ystävälläni on kodissaan juuri arkiolohuone ja "sali" sekä ruokahuone ja ruokapöytä keittiössä. Ruokahuonetta ja salia käyetään pari kertaa vuodessa, muuten syövät aina keittiössä (joka on iso ja jossa on yhtä iso pöytä kuin ruokasalissa) ja olevat arkiolohuoneessa.

Ne neliöt näissä isoissa taloissa käytetään tällaisiin turhakehuoneisiin, ja perheen kasvaessa etsitään taas uutta taloa, kun makkareita ei ole tarpeeksi. Edustuskodit ovat erikseen, tietysti..

Suomessa asutaan edelleenkin Euroopan mittapuun mukaan hyvin ahtaasti. Sitäpaitsi on paljon kätevämpi tehdä kerralla kunnon kokoinen talo, ei tarvitse stressata myynnistä sitten kun tahtoo isomman.

On totta, että suomalaiset asuvat eurooppalaisesta näkökulmasta ahtaasti. Kannattaisi kuitenkin muistaa se, että täällä kylmässä pohjolassa taloja lämmitetään 9 kuukautta vuodessa. Mitä enemmän pinta-alaa lämmitettävänä, sitä kalliimmaksi tulee. Ja luontokin kiittää.

Helppohan se on Etelä-Euroopassa isoja taloja rakentaa, kun lämmitysjärjestelmän voi unohtaa kokonaan.

asunnoissa, vaikka lääniä riittää. Meillä on yli 200 neliön talo, ja se on kiva. Voi olla huoletta vieraanvarainen ja majoittaa ystäviä ja vähän vieraampiakin. Ei väljä asuminen tuota pelkkää ahneutta ja itsekkyyttä.



Tottakai elintaso oli 80-luvulla pienempi monella, ja oli pienempiä taloja. Se on ihan ok. En minäkään jättilainoja pidä järkevinä, ja jos meillä ei olisi riittävästi omaa rahaa, ei meillä tätä taloakaan olisi.