Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sokerinatsit yrittivät kieltää makeat tarjottavat lasten päiväkotisynttäreiltä.
14.09.2011 |
Kieltäkööt omia Jennoja, Mikkoja ja Eerikkejä syömästä makeita tarjottavia, pitäkööt varalta päiväkotikassissa vaikka porkkanalohkoja, mutta älkää sokerinatsit kieltäkö lapsilta pienia makeita juhlissa.
Kommentit (46)
Näiden sokerinatsien lapset ovat juuri niitä, jotka synttäreillä syövät itsensä tainnoksiin makeasta, koska se on kiellettyä ja sitä saa niin harvoin. Pakko kahmia kaksin käsin, kun kerrankin saa.
Meillä oli pojan synttärikekkerit torstaina. Siitä lähtien on pöydällä olleet loput limut, keksit ja karkit mitä kemuista jäi, muttei meidän muksut niitä ole käyneet kahmmimassa suuhunsa. Muutaman keksin tms. olen antanut jälkkäriksi ruuan jälkeen nyt viikonloppuna. Syödään noi pikkuhiljaa pois tai tarjoillaan satunnaisille vieraille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkujuttuvaan... soot "pöllyis" jos vedät pilvee.... et alkomahoolista... sano vaik tuubas (käy molempiin)
karkit eivät kuulu päiväkotiin. Varsinkaan pienten ryhmään. Ajattele vaikka jos kuudella lapsella on samassa kuussa synttärit. Sehän olisi hirveätä herkuttelua. Jos on kotona kuussa neljä karkkipäivää niin sittenhän se päiväkodin kanssa tekisi 10 karkkipäivää kuussa. Kumma, että lapset pitää opettaa turhaan makeaan kun vauvana lapselle kelpaa mainiosti pelkkä perunasose. Makuaisti turtuu eikä maista enää mitään. Miehelläni on esimerkiksi huonompi makuaisti kuin minulla ja on aikamoinen herkkusuu.
karkit eivät kuulu päiväkotiin. Varsinkaan pienten ryhmään. Ajattele vaikka jos kuudella lapsella on samassa kuussa synttärit. Sehän olisi hirveätä herkuttelua. Jos on kotona kuussa neljä karkkipäivää niin sittenhän se päiväkodin kanssa tekisi 10 karkkipäivää kuussa. Kumma, että lapset pitää opettaa turhaan makeaan kun vauvana lapselle kelpaa mainiosti pelkkä perunasose. Makuaisti turtuu eikä maista enää mitään. Miehelläni on esimerkiksi huonompi makuaisti kuin minulla ja on aikamoinen herkkusuu.
mitä pienet lapset tekevät pk:ssa?!
laululla ja kortilla.
Olen TODELLA tyytyväinen. Loista pk!
Vaikken nyt varsinaisesti vastusta keksejä tms. mutta pidän laulu/kortti juttua huomattavasti parempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti ei halua, että lapset saa makeaa.
Kyseiset lapset ahmimalla ahmivat karkkejä ja limsaa sekä sipsejä synttäreillä, olen omin silmin nähnyt. Muiden perheiden lapset syövät hetken ja sitten heille riittää jo herkut. Siis muiden perheiden lapsilla tarkoitan niitä, joilla kotona on esim. karkkipäivä ja saavat myös limsaa joskus.
Ja esim. kun tulevat kahville, saavat ottaa ainakin meillä luvan kanssa marie- tai muumikeksin eikä äiti tee siitä suurta numeroa paasaamalla sokerin kamaluudesta lapsen kuullen.
Näiden sokerinatsien lapset ovat juuri niitä, jotka synttäreillä syövät itsensä tainnoksiin makeasta, koska se on kiellettyä ja sitä saa niin harvoin. Pakko kahmia kaksin käsin, kun kerrankin saa.
Ja sokerinatsien lapset käyttävät vähät viikkorahansa makeisiin herkkuihin, joita ostavat salaa ja ahmivat piilossa.
Kohtuus kaikessa, kieltäminen ei ole oikea tie valistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on näitä nykyajan ravintovillityksiä, joista jotkut vetää överit. Kun elämä on muuten sisältököyhää niin tehdään ravinnosta elämää suurempi asia.
pk: ssa noin pienenä.
Mutta jos tuohon karkkipäivään mennään niin synttäritarjottavat ovat useimmiten tyyliin 1-2 muumikeksiä. Onko paha?
karkit eivät kuulu päiväkotiin. Varsinkaan pienten ryhmään. Ajattele vaikka jos kuudella lapsella on samassa kuussa synttärit. Sehän olisi hirveätä herkuttelua. Jos on kotona kuussa neljä karkkipäivää niin sittenhän se päiväkodin kanssa tekisi 10 karkkipäivää kuussa. Kumma, että lapset pitää opettaa turhaan makeaan kun vauvana lapselle kelpaa mainiosti pelkkä perunasose. Makuaisti turtuu eikä maista enää mitään. Miehelläni on esimerkiksi huonompi makuaisti kuin minulla ja on aikamoinen herkkusuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaatteko ikinä ottaa vähän rennommin? Meillä saa herkutella, niin aikuiset, kuin lapsetkin. Ja arvatkaapa mitä? Meillä syödään vielä terveellisesti ja monipuolisesti. Hampaissa ei ole reikiä, vaikka välillä juodaan ihan arkena mehua, eikä karkkipäivääkään ole. Ylipainoisiakaan ei olla. Lapset eivät ole jatkuvassa sokerihumalassa ja osaan myös kieltää herkut, kun niitä on syöty tarpeeksi. Karkkia ja herkkuja voi olla esillä, ilman että kukaan niitä syö. Ja päiväkodissa syödään herkkuja ja karkkeja juhlissa, joskus jopa muuten vaan. Onneksi. Kukaan vanhemmista ei nipota, ei kyllä ole suomalainen pk, vaikka Suomessa kylläkin. Niin, ja välipala viedään itse, eli eivät syö kiisseleitä, suklaapuuroja tai muita huonoja välipaloja, vaan ihan itse saan laittaa ruisleipää ja hedelmiä evääksi. Olen täysin vakuuttunut, että rento ja kohtuullinen ote tähän sokeritouhuun on tuhat kertaa parempi, kuin täyskielto.
Meidän lapset ainakin ovat ensin olleet sokerihulluja mättäjiä ja vasta sitten on alettu rajoittaa.
Aluksi ajateltiin, että voi antaa välillä vähän herkkuja, mutta se järkyttävä kinuaminen jokaisen sokerisatsin jälkeen teki sen, että ei tosiaankaan haluta tarjota sokeria. Nykyään herkkujen saaminen saa lapset kinuamaan lisää saman päivän ja vielä seuraavan. Sitten se loppuu.
Äitillä ei kestä hermo sitä sokerihiirten vinkunaa kovin monta kertaa viikossa. Ilman sokeria ovat ihan kivoja lapsia, mutta sokerin kanssa raivarit on megalomaanisia. Eikä se siis johdu pelkästään niistä kahdesta keksistä vaan siitä pakko-saada-lisää-olet-mun-ja-keksipaketin-välissä-olosta. Eikä siis ole kyse siitä, että olisivat vinkumalla saaneet lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun muut lapset meni olkkariin leikkimään, tämä tyttö jäi keittiöön syömään herkkuja. Ahmi ja ahmi. Ei voinut leikkiä, koska varmaan pelkäsi,että ei saisi enää herkkuja. Siellä istui pöydän ääressä ja tunki karkkia naamaansa niin, että melkein oksennus tuli.
Kyseiset lapset ahmimalla ahmivat karkkejä ja limsaa sekä sipsejä synttäreillä, olen omin silmin nähnyt. Muiden perheiden lapset syövät hetken ja sitten heille riittää jo herkut. Siis muiden perheiden lapsilla tarkoitan niitä, joilla kotona on esim. karkkipäivä ja saavat myös limsaa joskus.
Ja esim. kun tulevat kahville, saavat ottaa ainakin meillä luvan kanssa marie- tai muumikeksin eikä äiti tee siitä suurta numeroa paasaamalla sokerin kamaluudesta lapsen kuullen.
Näiden sokerinatsien lapset ovat juuri niitä, jotka synttäreillä syövät itsensä tainnoksiin makeasta, koska se on kiellettyä ja sitä saa niin harvoin. Pakko kahmia kaksin käsin, kun kerrankin saa.
Ja sokerinatsien lapset käyttävät vähät viikkorahansa makeisiin herkkuihin, joita ostavat salaa ja ahmivat piilossa.
Kohtuus kaikessa, kieltäminen ei ole oikea tie valistaa.
pari sokerinatsin lasta. Näkisivät äitinsä lapset täällä... Kerjäävät koko ajan makeaa. Jos laitan pöytään keksejä, niin vetävät kaikki. Oikein rakastavat käydä niillä kavereilla, joilla saa karkkia. Kas, kun "ei-niin-sokerinatsi" -perheiden lapset taas ei ole niin kylässäkään namin perään. Eivät kerjää, eivätkä vedä yksin keksipakettia kahdessa minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun muut lapset meni olkkariin leikkimään, tämä tyttö jäi keittiöön syömään herkkuja. Ahmi ja ahmi. Ei voinut leikkiä, koska varmaan pelkäsi,että ei saisi enää herkkuja. Siellä istui pöydän ääressä ja tunki karkkia naamaansa niin, että melkein oksennus tuli.
Meillä tosiaan tällainen käytös johti siihen "terveysnatsivanhemmuuteen". Jokainen pieni herkkuhetki olisi tällainen, jos tavaraa olisi tarjolla. Jos ei ole, sitä sitten kinutaan ja kinutaan ja kinutaan ja itketään ja potkitaan ja raivotaan ja kinutaan jne.
karkit eivät kuulu päiväkotiin. Varsinkaan pienten ryhmään. Ajattele vaikka jos kuudella lapsella on samassa kuussa synttärit. Sehän olisi hirveätä herkuttelua. Jos on kotona kuussa neljä karkkipäivää niin sittenhän se päiväkodin kanssa tekisi 10 karkkipäivää kuussa. Kumma, että lapset pitää opettaa turhaan makeaan kun vauvana lapselle kelpaa mainiosti pelkkä perunasose. Makuaisti turtuu eikä maista enää mitään. Miehelläni on esimerkiksi huonompi makuaisti kuin minulla ja on aikamoinen herkkusuu.
Varsinkaan pienten ryhmässä ei ole niin paljon lapsia että tulisi kovinkaan usein 10 karkkipäivää kuussa ;)
Maaliskuussa toki on yleisesti eniten synttäreitä (ah se ihana juhannus....), mutta sitten onkin kuukausia ilman synttäreitä, ja kuukausia jolloin vietetään yhdet tai kahdet synttärit.
Minutsa nykypäivän sokerihössötys on emnnyt ihan överiksi.
Eikä nykypäivän sokerihössöttäjät syöneet sokeria, karkkia pk:ssa?
Olivatko läskejä?
Onko siitä jäänyt paha mieli?
Lapset liikkuvat. Tai no, lasten pitäisi liikkua.
Ei se auta että kielletään sokerit pk:ssa jos kotona ei sitten jakseta lasten kanssa liikkua, pyöräillä, hiihtää, uida, juosta, leikkiä.....
Se yksi tai kaksi karkki syntymäpäivillä ei tee lapsesta läskin.
Ihme vauhkoilua.
Itse olen sitä mieltä, että jokainen lapsi voisi tarjota syntymäpäivänään tarhakavereille yhden tai korkeintaan kaksi keksiä ruuan päälle (jolloin ne päiväkodissa yleensä tarjoillaan). Nykyäänhän on täysjyväkeksejä, luomukeksejä, rypsiöljyyn leivottuja keksejä.
Päiväkotiin ei tarvitsisi tuoda karkkia ollenkaan ja nimipäivät ja reissutuliaiset voisi jättää kokonaan pois.
laululla ja kortilla.
Olen TODELLA tyytyväinen. Loista pk!
jos pieni janikopetteri jäisi ilman sokeri herkkuaan päiväkodissa, voisi vaikka tulla paha mieli ja se olis vasta PAHA!
Julma maailma, kyllä lastenkin pitää saada sokerihumalansa kun aikuisetkin dokaa viiniä ja zidua ollakseen pöllyssä.
sokerihumalaan, sillä onkin aiheellista tutkituttaa sokeriarvonsa.
Ei päiväkodin juhliin kellään vanhemmalla ole varaa kilokaupalla herkkuja kuskata, keksipaketti tai pari.
Ja hampaiden kannalta on ihan sama vedätkö näkkäriä vai keksiä, happohyökkäys tulee joka tapauksessa.
Alue: Aihe vapaa
Meillä oli pojan synttärikekkerit torstaina. Siitä lähtien on pöydällä olleet loput limut, keksit ja karkit mitä kemuista jäi, muttei meidän muksut niitä ole käyneet kahmmimassa suuhunsa. Muutaman keksin tms. olen antanut jälkkäriksi ruuan jälkeen nyt viikonloppuna. Syödään noi pikkuhiljaa pois tai tarjoillaan satunnaisille vieraille.