Olisiko sinulla älli riittänyt pykälään korkeampaan koulutukseen

Mielestäni en ole " penaalin terävin kynä", ainakaan useimmissa asioissa. Mutta omaan talonpoikaisjärkeä ja sinnikkyyttä. Erikoislääkärin paperit saavutin näillä avuilla.

varmasti riittänyt, motivaatio ei ainakaan tällä hetkellä, joten jäin mieluummin toistaiseksi kotiin pienten lasten kanssa.



t. FM

Eivät kaikki voi tai halua olla korkeastikoulutettuja. Eipä yhteiskunta oikein pyörisikään, jos kaikki haluaisivat tehdä vain akateemisten töitä.



Vastauksena kysymykseesi, äly varmaan kyllä, motivaatio ei.



T. Maisteri eximian gradulla

Tradenomiksikin oli ihan tarpeeksi hankalaa..

En ole varma, mitä haluaisin opiskella.



Lähihoitajana toiminut kymmenisen vuotta, nyt vihdoin löytänyt oikean paikkani. Mahdollisesti tietäisin, mitä haluaisin myöhemmin opiskella, mutta koska saan tehdä jo nyt niitä töitä, johon valmistumisen jälkeen päätyisin, niin en tiedä onko se vuosien opiskelun arvoista? Tällä hetkellä ei olisi edes mahdollistakaan jättäytyä pois töistä (ne asuntolainat...), joten ehkä jatkan näin - ja tyytyväisenä :)

joidn vanhemmat kaikki selittäneen lapsensa huonoa koulumenestystä, ettei se 'Ville' ole tyhmä, vaan laiska.

joopajoo =)

Tohtoriksi jatkoivat pääosin ne, jotka eivät päässeet työelämän imuun. Tässä myös poikkeuksia!

Mut mä päätin opiskella sittenkin amk-tasoisen koulutuksen, koska tarvitsin lastenhoitoapua vanhemmiltani ja vanhempieni asuinpaikkakunnalla ei ollut yliopistoa. Lisäksi valmistuin aiemmin ja pääsin töihin rahoittaakseni mun ja lapsen elämän.



Tällä hetkellä samoja töitä ja tehtäviä kuin minä teen, tekee myös yliopistokoulutetut. Ja palkka on sama.

Ei kerta kaikkiaan. Sinnikkyys olisi riittänyt ja istumalihaksetkin, mutta älli ei.



FM olen ja siksi jään. :D Gradusta sain C:n eikä sillä edes saisi minun alallani jatkaa ilman lisäopintoja.

Olen lahjakas matematiikassa ja psykologiassa. Lisäksi mut on testtu virallisesti älykkyyden osalta, kuulemma ikästäni keskimäärästä korkeempi, ÄO 121.



Huono kielipää ja surkea psyyke (sairastuin 16 vuotiaana vakavaan masennukseen) johtivat lukion lopetukseen.



Nyt opiskelen merkonomiksi ja siksi jään. Huono stressinsietokyky joten musta ei ole ikinä parempaan.



Ok, on myös todella huono itsetunto. Mut jos vain älynlahjoi katsois niin oisin todennäkösesti pärjänny elämässä vähintään yhtä hyvin ku vanhempani, jotka kumpikin kävi yliopiston ja saavuttviat elämässä paljon.

Olen viittä vaille tohtori (väitös sovittuna) ja tämän teen, mutta dosentuuria en lähde koskaan jahtaamaan. Ei riitä pinna. Kirjaan itseni ulos yliopistolta ja ryhdyn tekemään "suorittavaa" työtä, vietän aikaa perheeni kanssa ja nautin elämästä kun työ ei tule enää olemaan ainoa harrastukseni.

Siten voi sanoa, että älli ei riittänyt sytyttämään aitoa motivaatiota tutkimustyöhön.

ole tohtori

Olen aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen, että olisin jaksanut opiskella 3-4 vuotta lisää.

mutta en halunnut väitellä tohtoriksi. Professorini sitä kyllä kovasti olisi toivonut, mutta oma kiinnostus ei riittänyt alkaa vääntämään jatko-opintoja, kun lapset ovat pieniä.

Olen saavuttanut sellaisen tulotason, mitä pidemmälle opiskelemalla en olisi koskaan saavuttanut.

Olen vielä kuitenkin ihan nuori, ei velkaa enää, oma talo jne.

Lapsia tuskin olisi, jos olisin jatkanut suoraan opiskelua.

Työn ohella olen opiskellut kyllä lisää.

tohtorikoulusta (khdestakin itse asiassa) oli neljän vuoden rahoituksineen valmiina. En vain ollut riittävän kiinnostunut tutkijan urasta ja loppuelämän pätkätöistä, joten lähdin yritysmaailmaan vakipaikalle.



t. DI

jätetään tästä eteenpäin akateemiset pois laskuista.

ap.

mutta olin (ja olen vieläkin) liian laiska opiskelemaan. Oli myöskin kiire työelämään ja tienaamaan rahaa.



Eipä kyllä ole valittamista. Pidän työstäni ja palkkaa saan sen verran,, että sillä elää ja jää vähän sukan varteenkin.



-amis-

sinulla älli riittänyt pykälÄÄ korkeampaan koulutukseen.



No olisi kai. Ei opintoja ainakaan minulla haitannut se, ettenkö ymmärtäisi alani teorioita. Vaan se, etteivät ne ihan hirveästi kiinnostaneet ja se, että halusin nopeasti työelämään.



Jälkikäteen olen seurannut opiskelukavereiden uria ja huoannut helpotuksesta, että en valinnut tutkijauraa. Siinä nyt sitten sinnittelisin pätkätöissä, pikkupalkalla ja runkkaisin kasaan jotain täysin jonninjoutavaa teoriaa...



YTM

täällä yks tuleva lähihoitaja. Mihin ammattiin mun olis pitänyt lukea? Ai sairaanhoitajaksi? Lääkäriksi? En halua olla sairaanhoitaja tai lääkäri. Pohjalla aiemmin opiskeltu merkonomin tutkinto, täysin turha. Joo, olisihan sitä voinut lukea vaikka kauppatieteiden maisteriksi, niin yksi opettaja ehdotti.



Ei löydy tippaakaan kunnianhimoa enkä ole uraihminen. Haluan vain tehdä töitä ja tulla kotiin lasten luo.