Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö minun oikeasti luopua kaikesta haaveilemastani lapsen takia?
10.09.2011 |
Tähänkö kaikki haaveni tyssäsivät... Oeln aina halunnut opiskella talonrakentajaksi, mutta mieheni ei ole samaa mieltä. Minun pitäisi olla eläinlääkäri. Tahtoisin myös harrastaa tankotanssia kunto mielessä, mutta minun pitää tyytyä lenkkeilyyn. Salillakaan en saisi käydä... Nämä kaikki ovat "kiellettyjen" listalla ilmeisesti mustasukkaisuuden takia. Työmaalla olisi miehiä, tankotanssi muka vain strippausta varten, salillakin miehiä kulkee. Just...
Ennen sain kulkea salilla, mutta nyt lapsen saannin jälkeen pitäisi olla vain kotona. "Ei perheen äiti voi stripata", en minä strippaa "Ei nainen voi tehdä taloja" eipä "Naisen paikka on kotona"just "ei tuo sinun vartalosi muutu salilla sen enempää kuin lenkkeilemälläkään ja lapsen nostolla" ai ei vai?"Sinun täytyy ekskittyä lapseesi"
tahdon tehdä muutakin kuin olla kotona!! ja jotain mistä tykkään...
Kommentit (7)
Menee vaan pahemmaksi.
Teet mitä hauat (kohtuuden rajoissa) ja miehesi saa vaan tottua siihen. Tai sitten kävellä ulos suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
_hänen_ takiaan. Lapsi ei liity asiaan kuin tekosyynä mustasukkaisuudelle ja omistushalulle.
Ota äkkiä jalat allesi!
kakkonen osui oikeaan; mies hoitoon tai vaihtoon, ei ole enää normaalia mustasukkaisuutta vaan vainoharhainen.
Mieshän noille kielloille on syypää, ei lapsi.
Joku kun oli vähän ymmärtävinään tuolla yllä, mutta minä en ymmärrä edes vähän.
Eli sen minäkin ymmärrän, että mies on ongelma, ei lapsi. Muuta en lapsen osuudesta tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mies vaihtoon, ja kiireesti!!! Tuollainen omiminen ja sun puolesta valintojen tekeminen on osa vallankäyttöprosessia, joka sangen usein vuosien myötä päätyy vaimon hakkaamiseen.
se ongelma on eikä lapsi.