Onko jokaisella (alakoulun) opettajalla

joku vanhempi väittää tietävänsä kuka se open "lempilapsi". Varmaan uskotte kaiken muunkin, mitä lapsenne selittää?? Lapsi saattaa kuvitella, että opettaja lellii esim. lasta, joka tarvitsee enemmän tukea kuin joku toinen. Lapsi saattaa luulla, että open lempilapsi on se, joka vaikkapa istuu lähimpänä opettajaa jne jne jne jne... Ei lapset ymmärrä tällaisia asioita. Aikuisen tulisi kyseenalaistaa, jos lapsi väittää opettajan lellivän jotakuta. Terv. ope

lapset kyllä tietää open lellikit. Niistä naureskellaan ja vitsaillaan, "arvatkaa kuka valittiin taas edustamaan luokkaa.... joo liisa tietysti ja arvatkaa kuka sai luokan ainoan kympin liikassa joo sehän oli liisa niin ja liisahan ei oo kuin 10 kiloo ylipainonen mut ku se yrittää niin kovasti nii me muuthan ei tietenkään yritetä eikä ainakaan niin ku liisa ja se on niin kiltti ja kiva tai siis on ainakin silloin kun ope seisoo vieressä jne.

mitään tekemistä sen kanssa, onko joku lapsi open lellikki vai ei. Yleensä oppilaat uskovat milloin minkäkin juorun, minkä joku keksii, ja levittävät sitä suurena totuutena eteenpäin.

suosikkeja en muista olleen, mutta joskus oppilaan käytös saattaa vaikutta inhokkiasemaan. Ei vaikuta arvosteluun, eikä käytökseeni lasta kohtaan, mutta mielessäni vain huokaan ennen tuntia, että "mitähän lapsi tällä kertaa keksii". Vievät niin paljon aikaa muilta lapsilta ja opetukselta tempauksineen.

mutta väittäisin, että ei kenelläkään ole. Joskus joku vanhempi tai oppilas kokee, että on joutunut lapsi silmätikuksi, mutta todellisuudessa tämä oppilas yleensä saa myös positiivista palautetta onnistumisistaan huomattavasti enemmän kuin oppilas, joka aina toimii tunnollisesti ja käyttäytyy hyvin. Tämän rehtorimmekin totesi, eniten plussaa wilmaan saavat ne, jotka eniten käyvät hänen moitittavinaan. Eihän se oikein ole niitä 'helppoja' oppilaita kohtaan. Mutta silti nämä 'silmätikut' ovat sitä mieltä, että heitä turhaan moititaan, jos häiritsevät koko luokan oppimista tai muuten räikeästi rikkovat sääntöjä.

mutta näinhän se menee. Ne pikkunilkit kriminaalinalut saa aina kiitokset ja stipendit jos ei ole tänä vuonna hakannut kovin montaa koulukaveriaan.

Kuten lapseni huokaisi yläasteella, että onpa kannattanut olla 8 vuotta kiltti kun ei ole koskaan tullut kiitosta siitä.

Selitä siinä sitten lapselle, että maailma on tällainen. Jos sinut hakataan, olet uhri ja et saa mitään. Kaikki ymmärtää hakkaajaa, koska sillä on varmaan ollut kurja lapsuus. Sinä et saa korvauksia, mutta se hakkaaja saa empatiaa ja sympatiaa ja pikku sakot päälle.

mutta väittäisin, että ei kenelläkään ole. Joskus joku vanhempi tai oppilas kokee, että on joutunut lapsi silmätikuksi, mutta todellisuudessa tämä oppilas yleensä saa myös positiivista palautetta onnistumisistaan huomattavasti enemmän kuin oppilas, joka aina toimii tunnollisesti ja käyttäytyy hyvin. Tämän rehtorimmekin totesi, eniten plussaa wilmaan saavat ne, jotka eniten käyvät hänen moitittavinaan. Eihän se oikein ole niitä 'helppoja' oppilaita kohtaan. Mutta silti nämä 'silmätikut' ovat sitä mieltä, että heitä turhaan moititaan, jos häiritsevät koko luokan oppimista tai muuten räikeästi rikkovat sääntöjä.

Olen itse opettajana ollut ja huomannut, että niitä "heikkoja" opettajia on aika paljon.



Kuitenkin niin kuin aina ihmisten välisissä suhteissa toiset tulevat keskenään paremmin toimeen kuin jotkut toiset. Siksi se sama inhokkioppilas voikin olla toisen suosikki ja päin vastoin. Olen itse ollut opettajana ryhmälle, jossa oli kaksi täsmälleen päinvastaista tapausta: toinen äärettömän hiljainen mörökölli, toinen taas jatkuvasti äänessä oleva suunsoittaja. Me opettajat onneksi suhtauduimme jokseenkin päinvastaisesti: toinen meistä tuli oikein hyvin toimeen sen hiljaisen kanssa ja suunsoittaja ärsytti, toinen taas tarinoi suunsoittajan kanssa pitkät tovit niitänäitä, kun taas se hiljaisuus ärsytti enemmän.



Ala-asteella se voi olla vähän vaikeaa, jos on vain se yksi opettaja eikä ole sitä toista, joka suhtautuisi vähintään neutraalisti jos ei suorastaan vastakkaisesti.

kyllä monilla opettajilla on inhokit ja suosikit. Paras ja reiluin opettaja on ollut eräs miesopettaja. Ja tosiaan, ne huonokäytöksiset saavat aivan liian paljon huomiota ja vievät opetuksesta aikaa ja sitten heitä vielä palkitaan, kun ovat joskus osanneet käyttäytyä.

on sympaattisempia kuin toiset. Ei opetkaan koneita ole vaan ihmisiäm tunteineen. Vaikeahan se on tykätä yhtä paljon haistattelevasta ja kaikkea vastustavasta nuoresta kuin siitä positiivisesta ja yritteliäästä. Se nyt vaan on fakta. Jos joku ope väittää, ettei hänellä ole tunteita oppilaita kohtaan, niin valehtelee tai on täysin tunnekyvytön. Näinhän lääkärit, hoitajat ja kaupankassatkin tykkää toisista asiakkaista enemmän kuin toisista.



Sinänsä ketään oppilasta ei saa alkaa hylkiä ja jokaiseen pitää suhtautua positiivisesti. Se on sitä ammattimaisuutta. En silti täysin kieltäisi palkitsemasta sitä miellyttävää oppilasta ylimääräisellä hymyllä. Tokihan hän tarvii palkintonsa myös.



t: ope

mikään inhokki. Kyllä se sydäntä lämmittää, kun asiat loksahtavat jossain jutussa paikoilleen, ja saa onnistumisen kokemuksia.



Minusta ope voi oppia tietoisesti näkemään oppilaassa hyviä puolia, jokaisesta ihmisestä voi oppia pitämään. Kaikki olemme Luojan luomia ja sellaisenaan arvokkaita.



Ja tottakai voi olla raskasta tehdä töitä jonkun oppilaan kanssa, mutta kyllä minä uskon, että jokainen ope silti vilpittömästi ilahtuu, jos toinen sitten yrittää tsempata.



3

Olen yläkoulussa opettajana, ja eräs poika on sellainen höpöttäjä ja riehuja, että aika tiukkaa kuria pitää pitää (ei voi ruveta juttelemaan niitä tai näitä tai homma karkaa käsistä). Nyt kun tämä oppilas oli viitannut eräällä tunnilla ahkerammin ja ollut aivan hiljaa, laitoin hänelle vilmaan kehua (kehuin samalla neljää muuta ahkerasti viittaavaa). Eräs poika, joka myöskin osaa olla levoton ja viittailee satunnaisesti, koki tämän epäreiluksi. Tämä poika on siis levoton mutta ei samassa määrin eikä toisaalta ole koskaan ihan hiljaa ja vaan viittaile vaan tekee molempia saman oppitunnin aikana tasaiseen tahtiin. Taisin olla epäreilu.

Ei sille mitään voi. Varsinaisia suosikkeja tai inhokkeja ei kuitenkaan ole ainakaan minulla, mutta toki jotkut lapset vetoavat enemmän. Ihan niin kuin aikuisetkin.



MUTTA opettajan on tiedostettava tämä inhimillinen asia ja toimittava ammatillisesti niin, ettei näytä sitä oppilaille. Se ei ole ainoastaan hyvän opettajan tunnusmerkki vaan suorastaan velvollisuus. Inhoan niitä, onneksi harvoja, opettajia, jotka näyttävät suosikkinsa ja inhokkinsa.



t. alakoulun ope

joku vanhempi väittää tietävänsä kuka se open "lempilapsi". Varmaan uskotte kaiken muunkin, mitä lapsenne selittää??



Lapsi saattaa kuvitella, että opettaja lellii esim. lasta, joka tarvitsee enemmän tukea kuin joku toinen. Lapsi saattaa luulla, että open lempilapsi on se, joka vaikkapa istuu lähimpänä opettajaa jne jne jne jne... Ei lapset ymmärrä tällaisia asioita.



Aikuisen tulisi kyseenalaistaa, jos lapsi väittää opettajan lellivän jotakuta.



Terv. ope

vanhanajan koulutuksen saaneet naisopettajat. Heillä on kuri, järjestys ja tasapuolisuus hanskassa.

joku vanhempi väittää tietävänsä kuka se open "lempilapsi". Varmaan uskotte kaiken muunkin, mitä lapsenne selittää??

Lapsi saattaa kuvitella, että opettaja lellii esim. lasta, joka tarvitsee enemmän tukea kuin joku toinen. Lapsi saattaa luulla, että open lempilapsi on se, joka vaikkapa istuu lähimpänä opettajaa jne jne jne jne... Ei lapset ymmärrä tällaisia asioita.

Aikuisen tulisi kyseenalaistaa, jos lapsi väittää opettajan lellivän jotakuta.

Terv. ope

Usein lapset syyttävät opettajaa siitä, että ope lellii just sitä oppilasta, joka opelle tuottaa eniten työtä ja stressiä ja josta opettajalla on huono omatunto muiden oppilaiden puolesta, kun aikaa menee paljon tähän yhteen oppilaaseen. Lapset ei tosiaan ymmärrä tällaista. Toivon myös, että vanhemmat osaisivat vähän käyttää tässä maalaisjärkeä.

vanhanajan koulutuksen saaneet naisopettajat. Heillä on kuri, järjestys ja tasapuolisuus hanskassa.

kun se järjestys esim. on ristiriidassa nykyisen opetussuunnitelman kanssa, jota opettajan kuitenkin on PAKKO noudattaa. Eli se hiljainen yksintyöskentely ei ole enää sallittua ainoana työtapana. Lukekaa vanhemmat sitä OPS:ia.

Oma kokemus opeista on se, että ikä tai sukupuoli ei vaikuta siihen, kuinka hyvä ope on.

terv. yksi ope

Olen huomannut (nyt yläkoululaisena), että juurihan se on niin, että minun kaltaiseni kiltit ja hiljaiset oppilaat eivät saa kiitosta, mutta ne, jotka häiriköivät, myöhästelevät, pulisevat ja kiusaavat toisia, saavat esim. plussaa wilmaan siitä kun ovat suhteellisen rauhallisesti.



Samoin jos ei uskalla viitata, ei voi saada hyviä numeroita, tiedän, on tärkeää olla sosiaalinen, mutta voihan sen sosiaalisuuden muillakin tavoin osoittaa kuin viittaamalla tunnilla ja kiusaamalla välitunnilla! Vaikkapa ottamalla toiset huomioon ja tekemällä bussissa tilaa. Opettajat, huomioikaa myös niitä hiljaisia ja kilttejä! Itsellekkin on tullut sellainen fiilis että "turhaan oon ollut 8 vuotta kiltisti".



Ja tietysti kun eihän niitä hyviä ja kilttejä oppilaita tarvitse kannustaa mihinkään, niin eihän ne mitään palkkiota tarvitse! Koska hyvät numerot ja kehut ovat vain porkkanoita joilla saadaan laiskat aasit vetämään kärryjä.

opetussuunnitelman kanssa. Vähän maalaisjärkeä peliin, niin homma helpottuu.Käytetään sitä maalaisjärkeä muissakin ammateissa.

opetussuunnitelman kanssa. Vähän maalaisjärkeä peliin, niin homma helpottuu.Käytetään sitä maalaisjärkeä muissakin ammateissa.

JOILLAKIN vanhemmilla opettajilla, joita järjestyksenpidosta ihaillaan, luokka istuu aina hiljaa tekemässä yksilötyötä. Ei pari- tai ryhmätöitä, ei keskusteluja eikä muita erilaisia työmuotoja. Siitä johtuen voi näyttää siltä kuin tämä ope olisi kovin hyvä järjestyksenpitäjä. Tuohon tilaan oppilaat on kuitenkin melko helppo saada. Paljon vaikeampi on pitää järjestystä koululuokassa, jossa opiskellaan nykyops:in mukaisesti. Äläkä käsitä väärin, kannatan nykyistä oppimiskäsitystä. Naurattaa vaan nämä, jotka hehkuttavat juuri näitä vanhoja opeja, jotka eivät noudata ops:ia millään tavalla.

oppimistulokset on saavutettu näiden nvanhojen opettajien luokissa. Hälinää ja pälinää taas riittää näillä opseja orjallisesti noudattavien opettajien luokassa.

En ole vielä 20 opettajavuoden aikana yhtään oppilasta inhonnut. Hankalampia olen pitänyt mielenkiintoisena haasteena tai vähäisenä ongelmana. Nokkavuus, elvistely tms. ei minua hätkäytä, pidän ihmistä potentiaalisena kehittymään. Lukiolaisten näkee kolmessa vuodessa usein kypsyvän valtavasti. Useimmista olen aidosti pitänyt oppilaistani, vaikka esim. alku olisi ollut hankala. Pidän edelleen opettajan työstä ja viihdyn nuorten kanssa.

ja opettaja tiedosti sen ja siksi tyttöni sai aina arvioinnit paljon tiukemman seulan kautta kuin muut.

Asia ei sinänsä haitannut, mutta onneksi tiesin syyn. Opettajan kanssa oli puhetta asiasta myöhemmin kun tutustuimme muissa jutuissa ja tyttöni oli jo siirtynyt toisen opettajan oppilaaksi.

joku vanhempi väittää tietävänsä kuka se open "lempilapsi". Varmaan uskotte kaiken muunkin, mitä lapsenne selittää??

Lapsi saattaa kuvitella, että opettaja lellii esim. lasta, joka tarvitsee enemmän tukea kuin joku toinen. Lapsi saattaa luulla, että open lempilapsi on se, joka vaikkapa istuu lähimpänä opettajaa jne jne jne jne... Ei lapset ymmärrä tällaisia asioita.

Aikuisen tulisi kyseenalaistaa, jos lapsi väittää opettajan lellivän jotakuta.

Terv. ope