Millainen äiti jättää lapsensa isälle ja muuttaa pois?
Kommentit (275)
On eri asia saada lapsi pysymään hengissä pakkoruokkimalla tätä kuin tarjota tälle lajityypillistä hoivaa ja luonnollinen psykologinen kasvuympäristö emonsa rakastamana.
///
Ihan vapaaehtoisesti se vauva tuttipullosta imee. Ei ole edes mahdollista pakottaa vauvaa syömään, koska vauva yksinkertaisesti kieltäytyy imemästä, jos se ei halua syödä. Sinulla on vielä paljon opittavaa ennen kuin voit edes kuvitella olevasi valmis vanhemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjussa on nyt unohtunut se, että tärkein kysymys on, minkä ikäisiä lapsi tai lapset ovat? 5 -vuotiaasta ylöspäin esim. vuoroasuminen on jo ok, sillä lapset ymmärtävät jo erillisyytensä vanhemmistaan. Sitä nuoremmat, etenkin alle 3-vuotiaiden ei soisi olla 1-2 yötä kauempaa erossa äidistään, imettipä tämä tai ei. Pienellä lapsella ja äidillä on erityinen symbioottinen suhde jo sillä, että ovat olleet yhtä 9 kk eikä biologiaa voi muuttaa vaikka miten woketettaisiin.
Alle 5 -vuotiaan erottaminen äidistään on silkkaa itsekkyyttä ja sillä on kauaskantoiset negatiiviset seuraukset, jotka tulee kyllä myöhemmin eteen. Hylkäämisentunnetta ei välttämättä pieni lapsi ymmärrä, mutta ei se mielensopukoista poistu.
Ihan puutaheinää. Isä voi olla ihan yhtä hyvä vanhempi pienelle ja joissain tapauksissa PAREMPI vanhempi kun se äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitoshullu kommenttisi nro 89:
Miten se, että isä on halunnut osallistua lapsensa hoitamiseen ja elämään nyt jotenkin tarkoittaa sitä, että mä en ole lasta halunnut? :D
En puhunut sinusta vaan yleisellä tasolla. Sukupuoleton vanhemmuuslaki mahdollistaa lailliset väärinkäytökset naista ja lasta sekä lajityypillistä kasvua vastaan. Eli seksuaalinen väkivalta on laissa sallittua myös lasta kohtaan. Myös lapsella on oikeus saada lajityypillistä hoivaa. Tietysti jos emo hylkii lasta syystä tai toisesta niin ei häntä siihen voi pakottaa.
Ei ole hylkimistä, että antaa isänkin osallistua.....
Lienee aika yleistä meillä ihmisillä, että jälkeläisiin panostetaan yhdessä. Me ei olla sorkkaeläimiä tai mitään muutakaan sellaista lajia, jossa urokset eivät osallistu
Ollaanpas. Miehellä ei ole mitään erityistä roolia poikasen hoidossa. Paskavaipat ja vaunun työntely joo, mutta nuo ovat asioita mitä kuka tahansa voi tehdä, ei sen tarvitse olla isä. Ja ne ovat muutenkin keinotekoisia asioita, eivät liity siihen primitiiviseen hoivaan, mikä on vauvalle kaikista tärkeintä.
Siitoshullu...
Vertaat ihmisiä nyt tuotantoeläimiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjussa on nyt unohtunut se, että tärkein kysymys on, minkä ikäisiä lapsi tai lapset ovat? 5 -vuotiaasta ylöspäin esim. vuoroasuminen on jo ok, sillä lapset ymmärtävät jo erillisyytensä vanhemmistaan. Sitä nuoremmat, etenkin alle 3-vuotiaiden ei soisi olla 1-2 yötä kauempaa erossa äidistään, imettipä tämä tai ei. Pienellä lapsella ja äidillä on erityinen symbioottinen suhde jo sillä, että ovat olleet yhtä 9 kk eikä biologiaa voi muuttaa vaikka miten woketettaisiin.
Alle 5 -vuotiaan erottaminen äidistään on silkkaa itsekkyyttä ja sillä on kauaskantoiset negatiiviset seuraukset, jotka tulee kyllä myöhemmin eteen. Hylkäämisentunnetta ei välttämättä pieni lapsi ymmärrä, mutta ei se mielensopukoista poistu.
Ihan puutaheinää. Isä voi olla ihan yhtä hyvä vanhempi pienelle ja joissain tapauksissa PAREMPI vanhempi kun se äiti.
Lapsia ei jaella tässä maailmassa sen perusteella äidiltä muille henkilöille, että kuka kuvittelee tai jopa on parempi äiti. Lisääntyminen on jokaisen perusoikeus ja se tarkoittaa stiä, että se kenen pillusta lapsi tulee, on sen äiti, emo, huoltaja, piste. Edes siittävällä koiraalla ei pitäisi olla tähän mitään sanavaltaa, jonka vuoksi lainsäädäntö onkin täysin mätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Totta kai on. Kiintymyshormoni ja rakkaushormoni oksitosiini ovat kriittisiä sen suhteen, miten nainen lapseen suhtautuu ja tätä hoitaa. Nämäkin monella tavalla fukataan esim. lääketieteen toimesta nykyään (tarkoituksllako?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjussa on nyt unohtunut se, että tärkein kysymys on, minkä ikäisiä lapsi tai lapset ovat? 5 -vuotiaasta ylöspäin esim. vuoroasuminen on jo ok, sillä lapset ymmärtävät jo erillisyytensä vanhemmistaan. Sitä nuoremmat, etenkin alle 3-vuotiaiden ei soisi olla 1-2 yötä kauempaa erossa äidistään, imettipä tämä tai ei. Pienellä lapsella ja äidillä on erityinen symbioottinen suhde jo sillä, että ovat olleet yhtä 9 kk eikä biologiaa voi muuttaa vaikka miten woketettaisiin.
Alle 5 -vuotiaan erottaminen äidistään on silkkaa itsekkyyttä ja sillä on kauaskantoiset negatiiviset seuraukset, jotka tulee kyllä myöhemmin eteen. Hylkäämisentunnetta ei välttämättä pieni lapsi ymmärrä, mutta ei se mielensopukoista poistu.
Ihan puutaheinää. Isä voi olla ihan yhtä hyvä vanhempi pienelle ja joissain tapauksissa PAREMPI vanhempi kun se äiti.
Kyllä - silloin kun äidillä ei ole kaikki muumit laaksossa tai lainkaan kuvioissa. Eikä isä ole sen huonompi hoitaja, mutta pieni lapsi tarvitsee äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Siitoshullu...
Vertaat ihmisiä nyt tuotantoeläimiin?
En? Puhuin kaloista, nisäkkäistä ja apinoista. Tuotantoeläimiltä nimenomaan viedään poikaset ja niitä kohdellaan hyvin paljon samalla tavalla kuin ihmisnaaraita nykyään: lääkärit kyynärpäitä myöten pilluissa, maitokoneet tisseissä ja poikaset siirretään iseille tai muille jotta naaras saadaan tuottamaan bkt:ta... Mutta ei, näin ei pitäisi kohdella ihmistä. EIKÄ tuotantoeläimiä, kyseessä on eläinrääkkäys ja ihmisten kohdalla ihmisrääkkäys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Totta kai on. Kiintymyshormoni ja rakkaushormoni oksitosiini ovat kriittisiä sen suhteen, miten nainen lapseen suhtautuu ja tätä hoitaa. Nämäkin monella tavalla fukataan esim. lääketieteen toimesta nykyään (tarkoituksllako?)
Näitä erittyy myös lapsensa hoivaan osallistuvalla isällä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjussa on nyt unohtunut se, että tärkein kysymys on, minkä ikäisiä lapsi tai lapset ovat? 5 -vuotiaasta ylöspäin esim. vuoroasuminen on jo ok, sillä lapset ymmärtävät jo erillisyytensä vanhemmistaan. Sitä nuoremmat, etenkin alle 3-vuotiaiden ei soisi olla 1-2 yötä kauempaa erossa äidistään, imettipä tämä tai ei. Pienellä lapsella ja äidillä on erityinen symbioottinen suhde jo sillä, että ovat olleet yhtä 9 kk eikä biologiaa voi muuttaa vaikka miten woketettaisiin.
Alle 5 -vuotiaan erottaminen äidistään on silkkaa itsekkyyttä ja sillä on kauaskantoiset negatiiviset seuraukset, jotka tulee kyllä myöhemmin eteen. Hylkäämisentunnetta ei välttämättä pieni lapsi ymmärrä, mutta ei se mielensopukoista poistu.
Ihan puutaheinää. Isä voi olla ihan yhtä hyvä vanhempi pienelle ja joissain tapauksissa PARE
Niin, jos isä on lapsen ainoa saatavilla oleva huoltaja vieraiden lisäksi niin silloin tämä on mahdollisesti (olematonta) äitiä parempi. Mutta joka tapauksessa lasta ei silti saisi koskaan erottaa äidistään, jonka vuoksi on olemassa avioliiton konsepti, missä mies sitoutuu naiseen ja lapsiin, eikä vaan r aiskaa naista ja vie lapsia. Tämä on ihan silkkaa seksuaalista väkivaltaa naista ja lapsia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Totta kai on. Kiintymyshormoni ja rakkaushormoni oksitosiini ovat kriittisiä sen suhteen, miten nainen lapseen suhtautuu ja tätä hoitaa. Nämäkin monella tavalla fukataan esim. lääket
Ei ole yksinkertaisesti mahdollista sillä miehen keho ei tuota niin paljon estrogeeniä ja oksitosiini erittyy nimenomaan sen maidontuotannon kautta. Se että miehellä herää jonkinlainen vaste aivoissa on totta, mutta tämänkin on tutkittu olevan enemmänkin leikkivaste kuin hoivavaste.
Ihminen ei yksinkertaisesti ole sukupuoleton, niin kuin sukupuoleton vanhemmuuslaki väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Totta kai on. Kiintymyshormoni ja rakkaushormoni oksitosiini ovat kriittisiä sen suhteen, miten nainen lapseen suhtautuu ja tätä hoitaa. Nämäkin monella tavalla fukataan esim. lääketieteen toimesta nykyään (tarkoituksllako?)
Voi kultapieni. Myös miehen keho erittää oksitosiinia. Myös mies osaa rakastaa, vaikka sinun isäsi ei osannutkaan. Ymmärrän, että se oli traumaattista, mutta onhan tuo nyt täysin järjetöntä jauhaa puhdasta paskaa vain siksi, että sinun isäsi ei rakasta sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Se on kuule biologinen tapahtuma, lisääntyminen, ja vanhemmuus. Hormonit liittyvät siihen, kuten siihen siittämisaktiinkin, erittäin kriittisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitoshullu kommenttisi nro 89:
Miten se, että isä on halunnut osallistua lapsensa hoitamiseen ja elämään nyt jotenkin tarkoittaa sitä, että mä en ole lasta halunnut? :D
En puhunut sinusta vaan yleisellä tasolla. Sukupuoleton vanhemmuuslaki mahdollistaa lailliset väärinkäytökset naista ja lasta sekä lajityypillistä kasvua vastaan. Eli seksuaalinen väkivalta on laissa sallittua myös lasta kohtaan. Myös lapsella on oikeus saada lajityypillistä hoivaa. Tietysti jos emo hylkii lasta syystä tai toisesta niin ei häntä siihen voi pakottaa.
Ei ole hylkimistä, että antaa isänkin osallistua.....
Lienee aika yleistä meillä ihmisillä, että jälkeläisiin panostetaan yhdessä. Me ei olla sorkkaeläimiä tai mitään muutak
Perinteisestihän se on itse asiassa ollut vanhin tytär joka hoitaa tätä miehen nykyistä kakkosemon roolia. Maissa, missä miehet hoitavat vielä sitä miehen roolia eivätkä larppaa naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjussa on nyt unohtunut se, että tärkein kysymys on, minkä ikäisiä lapsi tai lapset ovat? 5 -vuotiaasta ylöspäin esim. vuoroasuminen on jo ok, sillä lapset ymmärtävät jo erillisyytensä vanhemmistaan. Sitä nuoremmat, etenkin alle 3-vuotiaiden ei soisi olla 1-2 yötä kauempaa erossa äidistään, imettipä tämä tai ei. Pienellä lapsella ja äidillä on erityinen symbioottinen suhde jo sillä, että ovat olleet yhtä 9 kk eikä biologiaa voi muuttaa vaikka miten woketettaisiin.
Alle 5 -vuotiaan erottaminen äidistään on silkkaa itsekkyyttä ja sillä on kauaskantoiset negatiiviset seuraukset, jotka tulee kyllä myöhemmin eteen. Hylkäämisentunnetta ei välttämättä pieni lapsi ymmärrä, mutta ei se mielensopukoista poistu.
Ihan puutaheinää. Isä voi olla ihan yhtä hyvä vanhempi pienelle ja joissain tapauksissa PARE
Täällä ei kyllä ole kaikilla muumit laaksossa.
Ei ole yksinkertaisesti mahdollista sillä miehen keho ei tuota niin paljon estrogeeniä ja oksitosiini erittyy nimenomaan sen maidontuotannon kautta.
///
Eli sinun teoriasi mukaan nainen, jonka rinnat eivät eritä maitoa, ei rakasta lastaan. Tajuatko yhtään mitään sekaisin olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva eroaa imetysikäisestä, niin että lapsi jää isälle. Niillä jotka näin toimivat on varmasti hyvät syyt joita turhaa jauhaa ja juoruilla.
Nisähullu tuskin lopettaa tähän, mutta sanonpahan vaan.
Totta kai, olen ihan täysin samaa mieltä. Jos emo hylkää poikasen niin siihen on todennäköisesti e r i t t ä i n painavat syyt.
T nisähullu
Vttuako sitten jankutat jotain hormoneista ja nisistä, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä VANHEMPI:
Totta kai on. Kiintymyshormoni ja rakkaushormoni oksitosiini ovat kriittisiä sen suhteen, miten nainen lapseen suhtautuu ja tätä hoitaa. Nämäkin monella tavalla fukataan esim. lääket
Niin, vai onko kyse siitä että sinä et ole saanut kokea sitä äidin rakkautta, jos edes pystyt vertaamaan miehen ja naisen rakkautta toisiinsa?
Nisäkäsmiehelläkin btw on nisät. :D