Onkohan tämä tyypillinen AMK:n lopputyö?

Itseäni häiritsee jo kovasti jos on kokonainen sivu ilman lähdeviitettä. Itselleenkö se lopputyön tms. kirjoittaja kys. tekstistä kunnian ottaa?

Tämä mietityttää mua. Teen parhaillaan itse opinnäytetyötä tradenomin tutkintoa varten, ja olen pohjalle lukenut useamman aiheeseen liittyvän kirjan. Pystyisin (ja olen kirjoittanutkin) ilman mitään kirjaa kirjoittamaan useamman kappaleen aiheesta, tietojen ollessa kokoelma siitä, mitä olen lukenut. On tosi hankala "keksiä", minkä kirjan laittaisin viitteeksi, kun oikeasti teksti ei ole suoraan mistään kirjasta.

Eikö siellä AMK:ssa opeteta viittaamaan? Et selvästikään ole tajunnut, mistä siinä on kyse.

Siis osaan mä lähdeviittaukset tehdä, mutta kyse on siitä, että mulla on jo päässä tietoa asiasta vaikka kuinka paljon, koska luin useamman kirjan aiheesta ennen kuin aloin kirjoittaa koko työtä. Eli tuottamani teksti ei ole mistään kirjasta erityisesti, vaan niiden kaikkien yhdistelmästä. Tiedän että siihen pitää laittaa lähdeviite, mutta mitäs laitat kun pitäisi laittaa sivunumerot ja kaikki, eikä sellaista ole antaa kun olen tietoa omassa päässäni pyöritellyt.

Eli et osaa tehdä lähdeviittauksia. Olisit tehnyt työtä samalla kuin luet niin silläpä ne viittaukset olisit saanut. Itse et ole tietoa kuitenkaan keksinyt eli ne viittaukset on oltava.

AMK-lopputöiden ja gradujenkin taso vaihtelee huimasti. Oppialojen ja oppilaitosten välillä tuntuu olevan eroja, ja luonnollisesti myös sillä on eroa onko työstä saatu 1 vai 5.

Edelleen, osaan tehdä lähdeviittaukset, ja niitä on tuossa työssäni jo useampia kymmeniä. En kuitenkaan halua vain referoida kirjoja, vaan halusin ihan oikeasti omaksua tietoa ennen kuin kirjoitan sitä tekstiksi ja siksi luin aiheeseen liittyviä kirjoja. Tämä on sinulle varmaan ihan uusi juttu, että joku haluaa ensin oppia jotain ennen kuin kertoo siitä muille? Ja ei, en ole itse tietoa keksinyt, mutta yhtä lähdettä siihen ei ole, ja on typerä laittaa siihen esim. (mm. se ja se 2006 ja se 2008 ja tuo 2012) kun luin tosiaan kuusi kirjaa.

Tämä on ainakin eri tapa mitä omassa amk:ssani neuvotaan käyttämään. Meillä on ohjeena että mitään tietoa tai totena esitettyä väitettä ei saa olla ilman lähdeviitettä. Omat päätelmät täytyy esittää niin että on selvää että ne ovat opiskelijan omia päätelmiä, ilman että niiden todenperäisyys on varmistettu. Eli ei olisi kovin paljon hyötyä noista etukäteen opituista asioista.

Tiedän, että kaikessa pitää olla lähdeviitteet. Sitähän tässä juuri pohdinkin, että miten merkitsen nuo kohdat! Ja se on nyt vain minun tapani toimia, että ihan oikeasti opin uusia asioita, enkä vain kirja toisessa kädessä referoi niitä tuonne opinnäytetyöhön, vaan sisäistän asian ensin itse.

oma opinnäytetyöni oli 50 sivua pitkä lähdeluettelossa oli kaksi sivua ja lähteitä oli kaikistamahdollisista ryhmistä, kirjallisuutta kahdella eri kielellä jne.



aiheeni oli kylläkin hieman päästäkeksitty ja koko työni oli hyvin teoreettinen, mutta käytin siihen silti paljon aikaa. sain työstäni kolmosen joten ei se ollut ihan huonokaan.



olen liiketalouden tradenomi.

Viitteiden idea on kertoa, mistä tieto on peräisin. Sinun ei ole pakko viitata kaikkiin kuuteen kirjaan, jos kyse on tarpeeksi perustason asiasta ja mikäli se löytyy sellaisenaan kaikista alan kirjoista.



Olen kyllä itse tieteellisissä julkaisuissa käyttänyt helpostikin vaikka "Asia A ja B on todettu tutkimusmenetelmällä C" ja lähteeksi vaikka lähteet 1-20, mikäli aiheeseen liittyvää materiaalia riittää.



Kuusi kirjaa ei ole edelleenkään kovin häävi lähdeaineisto, edes AMK:n lopputyöhön. Hyvässä kandidaatintyössäkin lähteitä on n. 30-50 ja hyvässä gradussa/diplomityössä tyypillisesti noin 100 tai enemmän. Väitöskirjoissa puhutaankin sitten jo useista sadoista lähteistä.

Viitteiden idea on kertoa, mistä tieto on peräisin. Sinun ei ole pakko viitata kaikkiin kuuteen kirjaan, jos kyse on tarpeeksi perustason asiasta ja mikäli se löytyy sellaisenaan kaikista alan kirjoista.

Olen kyllä itse tieteellisissä julkaisuissa käyttänyt helpostikin vaikka "Asia A ja B on todettu tutkimusmenetelmällä C" ja lähteeksi vaikka lähteet 1-20, mikäli aiheeseen liittyvää materiaalia riittää.

Kuusi kirjaa ei ole edelleenkään kovin häävi lähdeaineisto, edes AMK:n lopputyöhön. Hyvässä kandidaatintyössäkin lähteitä on n. 30-50 ja hyvässä gradussa/diplomityössä tyypillisesti noin 100 tai enemmän. Väitöskirjoissa puhutaankin sitten jo useista sadoista lähteistä.

Jos luit tuon aiemman vastaukseni, ymmärsit varmaan, että luin kuusi kirjaa pohjaksi, ennen kuin aloin kirjoittaa opinnäytetyötä. Samaisessa vastauksessa mainitsin, että tällä hetkellä lähteitä on lähdeluettelossa 23 kappaletta, ja siihen tulee vielä muutama lisää, koska työ on kesken.

pelkästään kymmenelle haastattelulle ja läpi meni että heilahti.

Kuulostaa ihan kasvatustieteen gradulta! :)

Kolme lähdeviitettä jo naurettavaa.

Kolme lähdeviitettä jo naurettavaa.

Minä olen opiskellut avoimessa yliopistossa varmaan sadan opintopisteen verran ihan omaksi iloksi ja omaksi sivistyksekseni. Ja olen joutunut käyttämään aivojani niiden pisteiden eteen, vaikka pisteitä suhteessa työmäärään tuleekin paljon enemmän kuin ammattikorkeakoulussa.



Opiskelin ammattikorkeakoulututkinnon kolmessa vuodessa, vaikka tavoiteaika oli neljä vuotta. Tein kaiken hutaisten ja vasemmalla kädellä. Kaikki työt tuntuivat ihan pelleilyltä, täysin turhalta. Koko tutkinto tuntui vain keksityltä ja keinotekoisesti rakennetulta. Alakin oli ihan diipadaapa. Olisin voinut opiskella tehostetusti kaikki oppimani asiat valehtelematta ja yhtään liioittelematta vuodessa itsenäisesti. Nyt oli läsnäolopakko ja siksi opinnot venyivät jopa kolmeen vuoteen. En tajua, miten ihmiset eivät valmistu edes viidessä vuodessa sieltä!



Ammattikorkeakouluissa on eroja ja aloissa varsinkin. Arvostan sairaanhoitajia paljon enemmän kuin oman alan amk-valmistuneita. Mutta tämän typerän koulutuksen jälkeen haluan ehdottomasti opiskella itseni maisteriksi yliopistosta. En osaa muuten arvostaa itseäni.

AMK oppareita ei olekaan tarkoitus rinnastaa yliopiston töihin, vaikka esim. YAMK oppari ja gradu ovat periaatteessa samalla viivalla. YAMK työ on kuitenkin aina työelämälähtöinen kehittämishanke, kun taas gradu on selkeästi "tieteellisempi", jossa ei tarvitse kuvata miten tutkimus käytännössä hyödyttää työelämää.



Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: Pitäisi työn hyväksyvällä opella ja koulullakin olla joku vastuu, ettei ihan mitä tahansa töitä hyväksyisi.

Jaiks :D Minun kandintyöni oli n. 30 sivua, mutta lähdeviitteitä siinä oli 50 ja 60 väliltä (en muista montako). Kuinka työ voi mennä läpi kolmella viitteellä millään alalla?

Nyt teen graduani, sivuja vasta 70 mutta viitteitä 200...

Meille AMK opinnoissa opettaja itse varoitti, että koska katseltavissa töissä ei näy arvosanaa, ei kannata ottaa niitä todesta esimerkkinä vaan lukea kriittisesti. Aika turha huomautus kyllä, luulisi nyt kaikkien tajuavan, että joukossa voi olla sellaisia, jotka ovat päässeet läpi lähinnä, koska ope ei ole raaskinut täysin hylätäkään ja taas vitosen työt ihan erilaisia.

Ap antaa kuvan, kuin olisi tehnyt itse hyvinkin laadukkaan työn, mutta kuitenkin arvioi AMK tutkinnon tason YHDEN lukemansa lopputyön perusteella... Onkohan ap sinun monesta lähteestäsi ollut hyötyä, kun et osaa yhtään arvioida niiden luotettavuutta suurempien johtopäätösten tekemisen pohjaksi?

Lähdeviitteitä 40-60.

Näkemäni laboratorioanalyytikonkin lopputyöt ovat paljon kuvailemaasi vakuuttavampia.

Teen juuri opinnäytetyötä amk:ssa ja välillä itseäkin ihmetyttää että todellako siihen riittää se mitä olen raapinut kasaan. Noin 30 sivua eri lähteistä yhteen soviteltua valmista tietoa, ei mitään omaa. Sitten palautan mieleen että tämä juuri on se yksi syy miksi opiskelen amk:ssa enkä yliopistossa. Suurempien kirjoitustöiden tekeminen ei itseltäni todennäköisesti onnistuisi (ja jäähän se valmistuminen tästä kiinni monelta yliopisto-opiskelijalta). Koulutukseeni on sisältynyt huomattava määrä käytännön työssä oppimista. Harjoitusjaksojen lisäksi useat kurssit ovat käytännön työtä. Koulutus on käytännön ja teorian yhdistelmä, josta luule johtuvan tuon että teoreettinen päättötyökään ei ole vaatimuksiltaan yliopistotasoinen. Mielestäni vastakkain asettelu on ehkä vähän turhaa. Työelämässä eri koulutustaustan omaavat työntekijät täydentävät toisiaan.

Itseäni häiritsee jo kovasti jos on kokonainen sivu ilman lähdeviitettä. Itselleenkö se lopputyön tms. kirjoittaja kys. tekstistä kunnian ottaa?

Tämä mietityttää mua. Teen parhaillaan itse opinnäytetyötä tradenomin tutkintoa varten, ja olen pohjalle lukenut useamman aiheeseen liittyvän kirjan. Pystyisin (ja olen kirjoittanutkin) ilman mitään kirjaa kirjoittamaan useamman kappaleen aiheesta, tietojen ollessa kokoelma siitä, mitä olen lukenut. On tosi hankala "keksiä", minkä kirjan laittaisin viitteeksi, kun oikeasti teksti ei ole suoraan mistään kirjasta.

tyypillinen, ihme kun on edes päässyt läpi. Mulla molemmat opinnäytetyöt ovat olleen 60 sivuisia ja meidän ryhmän opinnäytetyöt oli pituudeltaan 30-65 sivua. Lähteitä piti olla mahdollisimman monenlaisia ja meillä oli kirjoja, yliopistojen tutkimuksia, haastatteluja ja joitakin luotettavia nettisivuja. Lähteitä oli 1,5 sivua. Insinöörit varmaan tekee keskimäärin yksinkertaisempia töitä kuin hoitopuolella, asia pisti mullekin silmään kun muutamia vuosia sitten satuin sellaiseen törmäämään.

Sitten tein omani terveydenhoitaja AMK.Lähteitä yli 30 ja sivuja 67. 12 haastattelua. Oli kyllä omasta mielestäni meidän AMK:saa tasokkaampia opinnäytetöitä kuin monissa muissa.

Ystäväni tekee graduaan, on kerännyt lähdeaineiston eikä tiedä, onko hänen "tutkimuksensa" kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen. Ei oikeasti tiedä. Ei tiedä, mikä on tutkimusasetelma (siis että mitä se tarkoittaa), tuskin tietää, mitä tarkoittaa otanta.



Omassa AMK-opinnäytetyössäni oli sivuja 70, lähteitä en edes muista, riittäneekö sata. Aineistoni oli 600 yksikköä suuri ja tein siitä tilastollisen analyysin. Ja tosiaan ei ollut mikään kirjallisuuskatsaus, aiheeni oli niin tuore, että lähteitä oli vaikea löytää. Lakitekstiä siellä oli paljon.



Että ei ne aina "akateemisetkaan" päättötyöt mitään ihmettä ole.

Itseäni häiritsee jo kovasti jos on kokonainen sivu ilman lähdeviitettä. Itselleenkö se lopputyön tms. kirjoittaja kys. tekstistä kunnian ottaa?

Tämä mietityttää mua. Teen parhaillaan itse opinnäytetyötä tradenomin tutkintoa varten, ja olen pohjalle lukenut useamman aiheeseen liittyvän kirjan. Pystyisin (ja olen kirjoittanutkin) ilman mitään kirjaa kirjoittamaan useamman kappaleen aiheesta, tietojen ollessa kokoelma siitä, mitä olen lukenut. On tosi hankala "keksiä", minkä kirjan laittaisin viitteeksi, kun oikeasti teksti ei ole suoraan mistään kirjasta.

Eikö siellä AMK:ssa opeteta viittaamaan? Et selvästikään ole tajunnut, mistä siinä on kyse.

jossa sivuja 14 ja liitteitä 30 sivua.. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9705/TMP.objres.4…



Että tämäkin mennyt läpi AMK:ssa.

yhteensä 30 sivua.