Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsi/ puutteet yleistiedossa
06.09.2011 |
Meidän erityislapsen (neurologinen perussyy olemassa syntymästä lähtien) viimeisimpään neuropsykologiseen raporttiin tuli merkintä, että yleistiedossa on puutteita/heikkoutta. Tiedossa on, että lapsi on hieman hitaanpuoleinen ja kehityksessä ikäryhmäänsä jäljessä, joten analyysi sinänsä on varmaan ihan paikkansapitävä. Aloin kuitenkin tässä itsekseni miettiä, että minkä tasoista pitää olla tuommoisen kuusivuotiaan yleistietous noin niinkuin normaalissa tapauksessa. Tietääkö joku? Esimerkkejä?
Kommentit (9)
Vaikea edes arvailla mitä on testannut. Itselle tulee mieleen vaan, että on pyytänyt selittämään jotain käsitteitä ehkä?
Mutta noissakin sitten hankala sanoa, mitä 6-vuotiaan pitäisi osata selittää ja mitä ei...
Vähän sama niinkuin meidän terkkari tuumasi, että poika ei oikein kunnolla ymmärrä puhetta. En muista mikä varsinainen tehtävä oli, mutta pyysi poikaa tyyliin laittamaan jonkun palikan toisen palikan viereen, mutta käytti jotain semmoista sanaa, mitä itse en käytä suunnilleen ikinä. Ja poikahan ei semmoista sanaa sitten tajunnut ollenkaan, kuinka yllättävää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni tuossa artikkelissa kuvaillaan pikemminkin yleistä kehitystä tässä iässä. Mutta onko jotain normeja nimenomaan yleistiedon taitamiselle, esim. pitääkö tietää, että maapallo kiertää auringon ympäri ja kuu maata, tai että kuka on Suomen pääministeri tai jotain enemmän/vähemmän?
Kyselen ehkä hassuja, neuropsykologille soittamallahan tämä selviäisi!
eli "lapsen waissiin". Siinä pyydetään muun muassa selittämään tai luettelemaan asioita, joita sen ja sen ikäisen ihmiset tavallisesti tietävät. Kuusivuotiaan kohdalla voisi olla kyse vaikka viikonpäivien luettelemisesta etu- ja takaperin tms. Siinä testataan paitsi yleistietoa, samalla myös muistin joustavuutta, nopeaaa muistia jne. Meidän lapsen kohdalla vastaavanlainen tehtävä kuukausista paljasti lukihäiriön 9-vuotiaana, ja muistaakseni juuri eskarissa ja päiväkodin viimeisinä vuosina hokivat niitä viikonpäiväloruja (huom, tuo ei tietenkään riittänyt diagnoosiin, mutta sai psykologin ryhtymään tekemään niitä testejä, joilla lukihäiriö diagnosoitiin), jonkun toisen kohdalla voi johtaa toisenlaiseen päätelmään esim kehitysviiveestä, kognitiivisesta tasosta tai ihan vain siitä, että ei ole tullut opetelleeksi joitain asioita (mitä yleistiedon puute lähinnä on, jos mitään isompaa taustatekijää ei löydy).
Teillä tuo lienee kirjattu paperiin sitä varten, että vaikka mitään isompaa taustatekijää ei ole öydetty eikä ehkä hautteukaan, voi tulla tilanne, jossa kannatta aryhtyä hakemaan. Sit on jo vihje valmiina, että mistä suunnasta ryhtyy hakemaan.
Tyttö on siis täysin keskiverto lapsi, ei millään lailla yliviisas tai muuta. Lukea osasi sujuvasti, muita "erityistaitoja" ei ole.
Lapsi oli 6-vuotiaana suunnattoman tiedonhaluinen ja pikkuisetkin yksityiskohdat jäi mieleen, jos aihe oli jännittävä tai muuten mieluisa. Tykkäsi ottaa selvää asioista itse, luki paljon. Mielenkiintoisia aiheita olivat eläimet, dinosaurukset, ruoka jne.
Vaikea edes arvailla mitä on testannut. Itselle tulee mieleen vaan, että on pyytänyt selittämään jotain käsitteitä ehkä?
Mutta noissakin sitten hankala sanoa, mitä 6-vuotiaan pitäisi osata selittää ja mitä ei...
Vähän sama niinkuin meidän terkkari tuumasi, että poika ei oikein kunnolla ymmärrä puhetta. En muista mikä varsinainen tehtävä oli, mutta pyysi poikaa tyyliin laittamaan jonkun palikan toisen palikan viereen, mutta käytti jotain semmoista sanaa, mitä itse en käytä suunnilleen ikinä. Ja poikahan ei semmoista sanaa sitten tajunnut ollenkaan, kuinka yllättävää...
meilläkin käynyt näin jossain testeiss¨, ja siitähän kärsii nimenomaan sellaiset osa-alueet, joita mitataan vain esim. yhdellä tai kahdella kysymyksellä. Käsittääkseni meillä tehty testi oli standardimuotoinen wechslerin testi, mutta mistä tuo yleistieto-osuus tulee, on mysteeri :)
ap (4:kin oli ap)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli "lapsen waissiin". Siinä pyydetään muun muassa selittämään tai luettelemaan asioita, joita sen ja sen ikäisen ihmiset tavallisesti tietävät. Kuusivuotiaan kohdalla voisi olla kyse vaikka viikonpäivien luettelemisesta etu- ja takaperin tms. Siinä testataan paitsi yleistietoa, samalla myös muistin joustavuutta, nopeaaa muistia jne.
No tämä kuulostaa järkeenkäyvältä. Meidän lapsella kun on yleinen kehitysviive lähes kaikilla osa-alueilla, niin on hankala määritellä, eikö annettu tieto vain mene perille vai eikö ole tullut opetelleeksi jotain asiaa. Näin vanhempana sitä on taipumus tarttua yksityiskohtiin ja syyllistää itseänsä... että onko tullut tehtyä ihan tynnyrissä kasvanut lapsi vai mikä on.
ap
5
ap
vaan se tulee esiin samalla kun katsotaan esim että osaako lapsi kertoa loogisen tarinan ja sitä varten esim pyydetään kertomaan, miten hän tekee aamutoimensa tai välipalavoileipänsä niin siinä käy sit samalla ilmi että tietääkö, missä voita ja leipää ja leikkieleitä säilytetään (jääkaapissa vai pöydällä) ja millä välineillä näitä tehdään jne. Tai just noissa muistitehtävissä niin samalla käy ilmi, tietääkö, mitä viikonpäiviä on ja missä järjestyksessä.
Ne ei ole mitään yleistietokokeita, vaan se yleistieto tulee esiin jonkun toisen tehtävän sivutuotteena: Yleistiedon testaaminen ei ole tavoite eikä järkevää, koska tarkoitus ei ole etsiä tietoa siitä, mitä lapsi jo tietää, vaan siitä, mitä hän pystyy oppimaan ja miten. Se on kirjattu ylös lähinnä varmaan siksi, että se indikoi tiettyjä ongelmia mutta myös selittää tietynlaisia haparointeja joissain tehtävissä (ei voi jaksaa muistaa viikonpäiviä käänteisjärjestyksessä, jos ei edes tiedä, mitä ne on, joten vika ei ole muistissa - täytyy yrittää toisen kerran jollain sellaisilla muistirimpssulla, jonka lapsi osaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan se tulee esiin samalla kun katsotaan esim että osaako lapsi kertoa loogisen tarinan ja sitä varten esim pyydetään kertomaan, miten hän tekee aamutoimensa tai välipalavoileipänsä niin siinä käy sit samalla ilmi että tietääkö, missä voita ja leipää ja leikkieleitä säilytetään (jääkaapissa vai pöydällä) ja millä välineillä näitä tehdään jne. Tai just noissa muistitehtävissä niin samalla käy ilmi, tietääkö, mitä viikonpäiviä on ja missä järjestyksessä.
Ne ei ole mitään yleistietokokeita, vaan se yleistieto tulee esiin jonkun toisen tehtävän sivutuotteena: Yleistiedon testaaminen ei ole tavoite eikä järkevää, koska tarkoitus ei ole etsiä tietoa siitä, mitä lapsi jo tietää, vaan siitä, mitä hän pystyy oppimaan ja miten. Se on kirjattu ylös lähinnä varmaan siksi, että se indikoi tiettyjä ongelmia mutta myös selittää tietynlaisia haparointeja joissain tehtävissä (ei voi jaksaa muistaa viikonpäiviä käänteisjärjestyksessä, jos ei edes tiedä, mitä ne on, joten vika ei ole muistissa - täytyy yrittää toisen kerran jollain sellaisilla muistirimpssulla, jonka lapsi osaa)
Tämä oli valaisevaa. Kiitos paljon kommentistasi. ap
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/6_7-vuoti…