Kantoliinavanhemmuus=täydellisyyteen pyrkivää vanhemmuutta.

kantoliinassa, koska mun elämää häiritsee ihan hirveästi huutava vauva. Kun vauva on liinassa, se on tyytyväinen ja mulla kädet vapaat ja hyvä fiilis.



Typeryyden huippu tehdä kätevistä asioista jotain hifistelyä.

pyrkivää vanhemmuutta. Yhdestä blogista bongasin ja allekirjoitan täysin.

http://www.aitiyshousut.blogspot.com/

Ja paineet lankeavat tietenkin äideille.

Onko ap itse liinaillut? Mä sanoisin mieluummin, että kantoliinavanhemmuus = pyrkimys päästä vanhempana mahdollisimman helpolla. :-D Mulla on viisi lasta, liinan hankin neljättä odottaessa. Eli esikoista en ole vauvana kantanut liinassa, vaan vasta sitten taaperona. Ja todellakin siinä pääsee NIIN paljon helpommalla kuin joittenkin rattaitten kanssa! :-D Mulla siis ainakin laiskan ja mukavuudenhaluisen ihmisen ratkaisu, eikä todellakaan mitään "täydellisyyteen pyrkimistä".

halveksitaan pitkään imettäviä, kestovaippoja ja kantoliinaa käyttäviä äitejä, vaikka totuus on se, että imetys toimiessaan on pulloa sata kertaa helpompaa, samoin kantoliinassa kantaminen huutavan vauvan kanssa eloa mukavampaa ja kestoissa säästyy vauvan ihovaivoilta ja hyvät kestot ovat pitäneet meillä kakat ja pissat paremmin vaipan sisällä kuin kertikset. Tosin olen kyllä käyttänyt aina kumpiakin.



Mä olen superlaiska äiti. Siksi kantoliinailen ja imetän ties kuinka monta vuotta (edellistä 2 ja puoli) ja surffailen netissä päivät pääksytysten tyytyväinen vauva liinassa:D

<a href="http://www.aitiyshousut.blogspot.com/" alt="http://www.aitiyshousut.blogspot.com/">http://www.aitiyshousut.blogspot.com/</a&gt;

taidatte olla vähän yksinkertaisia, eikä teistä muuhun olisikaan kuin sikiämään ja imettämään.

Tämä on termi, joka kuvaa sitä että vanhemmuudesta tehdään elämän päätehtävä ja se tehtävä pyritään hoitamaan kynsinhampain täydellisesti.

Voishan tuo termi olla vaikka kestovaippavanhemmuus tai imetysfanaattisetvanhemmat.

äidit tosiaankin kuvittelevat olevansa muita äitejä parempia tai täydellisempiä.

joka ei edes pyri täydellisyyteen. Olen samaa mieltä tuon viiden lapsen äidin kanssa siitä, että kantoliinan kanssa pääsee monesti vain helpommalla. Laitan lapsen liinaan, jos haluan olla varma, että mahdun bussiin . Pienenpää lasta pidin liinassa ihan vaan siksi, että ei tarvinnut nukuttaa sänkyy tai petiin, kun se nukahti siihen liinaan tosi nopeasti. Toivottavasti kukaan ei katso minua silleen, että tuossa on taas yksi äiti, joka yrittää olla täydellinen. Tai no ihan sama, vaikka katsoisin.

niin elämäähelpottavan lastentarvikkeen käyttämisen perusteella koko ryhmä. Miksei sitten käytetä rehellisesti termiä "täydellisyyteen pyrkivä vanhemmuus"? Kolme sanaa siinäkin yhdistetty, kuten tuossa toisessakin termissä kanto+liina+vanhemmuus.

yhtä vähän mitä curling-kiekko curling-vanhemmuuteen. Käsitättekö? Vai väännetäänkö ratakiskosta?

äidit tosiaankin kuvittelevat olevansa muita äitejä parempia tai täydellisempiä.

muita parempi ja täydellisempi? Nyt meni kyllä pointti ohi. :-D

yhtä pahasti, koska heidän harrastamansa urheilulaji on liitetty lellipentujen kasvattamistyyliin???

Te ootte niin yksinkertaisia ja hauskoja.

katsoo jokaista kestovaippoja käyttäviä jonain hifistelijänä.



Eikö voida puhua ihan vain "täydellisyyteen pyrkivistä vanhemmista"?

Sehän tarkoittaa sitä, että pyritään lakaisemaan kaikki esteet lapsen tieltä, kuten curling-pelissä. Kantoliinaa taas käytetään erittäin monissa tilanteissa. Hui, tunnen muuten yhden pph:n joka käyttää kantoliinaa töissä!!

osaksi itseä, äitiä, ja ollaan symbioosissa niin henkisesti kuin fyysisestikin, tarpeettoman kauan.

Lapselle pitää antaa myös tilaa ja muillekin kuin äidille tilaa olla sen vauvan kanssa.

osaksi itseä, äitiä, ja ollaan symbioosissa niin henkisesti kuin fyysisestikin, tarpeettoman kauan.

Lapselle pitää antaa myös tilaa ja muillekin kuin äidille tilaa olla sen vauvan kanssa.

Mun lasta on kantanut liinassa mm. sen isä, kumpikin isoäiti, isän sisko, äidin sisko ja jopa yksi isoisä. Pitäiskö antaa vielä naapurinkin kantaa, jotta lapsi saisi tilaa?

Toisista se kantaminen tuntuu nimenomaan kätevämmältä kuin vaunut. Toiset pitää imetystä helpompana, toiset pulloa. Toisten vauvat eivät muualla suostu nukkumaan öisin kuin vanhempien välissä, toiset heräävät siinä pieneenkin liikkeeseen. Toisille on luontaisempaa antaa purkkisosetta suositusikien mukaan, toisille taas antaa sormiruokaa kun lapsen kiinnostus herää. Toisia ärsyttää vaippojen roudaaminen kaupasta kotiin ja roskiin, toiset inhoavat pyykkäämistä...



Mikään näistä tavoista ei vaaranna lasta, joten eiköhän anneta jokaisen perheen itse valita. Tuo arvosteluhan (itsensä tai muiden) ne paineet luo, eikä mikään yksittäinen ratkaisumalli!

Minua ei täntyyppisissä keuhkoamisissa mietitytä mikään muu kuin se, mistä kumpuaa keuhkoajan suuri angsti asiaa kohtaan! Miksi ihmeessä jotakuta vituttaa niin hirveästi asia, joka ei tuota minkäänlaista kärsimystä kenellekään!



Ai niin, mutta tuottahan selvästi. Nimittäin ongelmaiselle äidille, jota ei kiinnosta kantoliinailu, koituu selvästi alemmuudentunteita! Voi anteeksi. Pitäisi varmaan lopettaa kaikki mukava kuten liinailu ja imetys sekä lasten kotihoito ettei vaan jollekulle muulle tule paha mieli. Nyyh.

itselleen ja lapselleen niin vahvan symbioosin ettei siihen väliin enää isä pääse ja äiti toteuttaa äitiyttään pikkutarkan täydellisesti, unohtaen oman elämänsä vuosiksi.

Mutta ehkä av-mamma ei kykene kuin konkreettiseen ajatteluun...kun uutisissa sanotaan että "nainen törmää usein urallaan lasikattoon", niin av-mamma tähyileen sen jälkeen työpaikalla aina ylös, että näkyykö lasikattoa ja pitää kypärää päässään, ettei törmää siihen lasikattoon.