Terveystiedon reaalissa kirjoittavat pääsevät liian helpolla.

Jos ei menesty yo-kirjoituksissa, saa tyytyä ammattikoulupaikkaan, lääkiksestä turha haaveilla.

Öö, mitenniin saa TYYTYÄ ammattikoulupaikkaan, itse olen valmistunut ravintolakoulu Perhosta ja lukiosta ja samaan aikaan molemmat suorittaneena todellakin suosittelen ammattikoulua enemmän kuin lukiota.

meillä on vain kolme terveystiedonkurssia lukiossamme.

Ja nolla pistettä tuli tuosta niin että humpsahti, eli I--. Onnea!

Joku tuossa väitti että terveystietoa on 1-2 kurssia lukiossa. Tämä väite tosin on täyttä hölyn pölyä. Terveystietoa on 5 kurssia. Uskontoa ja historiaa on molempia 6 kurssia. Ja väite että pelkillä mielipiteillä pärjää oli täysin utopistinen... Ne jotka väittää mielipiteillä pärjäävän voisivat kokeilla ja käydä kirjoittamassa yo-kirjoituksissa sekä uskonnon että terveystiedon. Enpä usko että a:ta parempia arvosanoja saisivat...

Tämä on sitte muuten tieto eikä mikään arvaus niinku monet vastaukset täällä. (Olen kevään 2011 yo)

En tiiä missä sä olet koulussa mut meillä helsingissä on terveystietoa 1 pakollinen, 2 syventävää(=vapaaehtoinen) ja kertauskurssi eli yhteensä 4, ei 6. historiaa on 4, uskontoa 3 pakollista, 2 syventävää ja 2 koulukohtaista syventävää ja uskon että suunnilleen näin se menee monissa kouluissa.

kirjoittamalla muutaman kielen ja terveystiedon.

helppouksia. Muutaman minuutin laskutoimituksella saa tehtyä yhden tehtävän. Paljon kauemmin minulla menisi jonkin esseen kirjoittamiseen. Olen itse lukenut aikoinaan lukiossa sekä laajan fysiikan että uskontoa. Ihan yhtä kauan meni kummankin tietopuolisen aineen omaksumiseen. Fykiikassa taisin lukea 8 kurssia, uskonnosta 5 tai 6. Eli minä sanoisin, että tuo uskonto olisi haastavampi, koska sen kurrimäärä oli vähäisempi ja silti meni yhtä kauan opiskella sitä.

Minä taas ihmettelen noita kemian ja fysiikan helppouksia. Muutaman minuutin laskutoimituksella saa tehtyä yhden tehtävän. Paljon kauemmin minulla menisi jonkin esseen kirjoittamiseen.

On ihan totta, että fysiikan ja kemian laskutehtävät saa tehtyä nopeasti, jos on ymmärtänyt asian. Se vaatii kuitenkin sen, että asiat osaa ja on oikeasti ymmärtänyt. Useimmat eivät saisi noita tehtäviä (tai ainakaan suurta osaa niistä) tehdyksi, vaikka käytettävissä olisi kuusi tuntia yhtä tehtävää kohti. Lisäksi molemmissa aineissa on yleensä myös osa tehtävistä esseetehtäviä, joissa pitää oikeasti kirjoittaakin enemmän.

Mutta ihan samalla tavallahan myös matematiikan yo:ssa saa tehtävät tehtyä nopeasti, jos ymmärtää hyvin matematiikkaa ja osaa laskea tehtävät. Muistan itse, kuinka olin ratkaissut kaikki tehtävät pitkän matematiikan yo:ssa jo 12 mennessä. (Tosin viimeisen tehtävän ratkaisussa minulla oli virhe enkä saanut siitä kuin osan pisteistä).

vaikka en lukenut sivuakaan yhdestäkään kirjasta tai kirjoittanut tunneilla ylös ainuttakaan muistiinpanoa. Tavoite oli kirjoituksissa, että kunhan läpi pääsen, motivaatio oli totaalisen hukassa koko 2. ja 3. vuoden. Aivan maalaisjärjellä pääteltävissä nuo "faktakysymykset" ja loput mielipiteitä... Itse ainakin valitsin kirjoitettavaksi juuri tuolla perusteella, että pääsee helpoiten läpi :D

Jos on hyvän pohjatyön tehnyt, silloin voi saada ok tuloksen, mutta se vaatii jo hyvää yleistietoa.



t. terveystiedon lehtori

Löytyyhän terveystiedostakin 5 kurssia. 2 pakollista. voihan vaikka filosofian mennä kirjoittamaan 1 pakollisella kurssilla..

Olen terveystiedon opettaja lukiossa ja viime keväänä korjasin koulustamme valtaosan yo-kokeista eli noin 60 kokelasta. Tuloksena 7 laudaturia, 8 eximiaa, kasa ämmiä, ceetä, beetä ja aata ja 3 iitä. Meidän lukiolla meni valtakunnan keskimääräistä tasoa jonkin verran paremmin. TE:ssä on omat haastavuutensa. Huomennakin vaaditaan +/- - pohdintaa, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden käsittelyä, eri ikäryhmien huomiointia, yksilö/yhteiskunta/yhteisö/globaali - tasojen pohdintaa jne. Laajoihin ja kattaviin esseevastauksiin pystyy vain parhain viidesosa. Pelkkä oppikirjojen lukeminen ja vastaus ilman pohdintaa ja esimerkkejä ei tuo 6 pistettä, eikä laudaturia. Terveystiedossa onkin monesti se ongelma, että ihmisillä on paljon ns. mutu-tietoa tai ympäripyöreää tietoa aiheesta tai aiheen vierestä. Kokelas luulee, että osaa vastata, mutta faktat puuttuvat.

Off topic: ihmettelen ettei kukaan ole tullut vinkumaan miten filosofian kirjoittajilla on helpompaa kun muilla: vain yksi pakollinen kurssi ja suhteessa vähän tietoa, paljon pohdintaa.

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/filosofia_syksy_2009.pdf

Edelleen kyse taitaa olla siitä, että jokainen valitsee itseä kiinnostavat ja itselle helpoimmiksi koetut aineet kirjoitettavaksi.

Yo 2010

Hei haloo! Jos joku sanoo, että terveystieto on "joutapäiväinen aine", niin kannattaisiko miettiä, että kaikki ne yhtä joutapäiväiset kirjoittavat saattavat joskus tukea myös sinun terveydenhuoltoasi? Et sinäkään mitään mistään tietäisi, ellet olisi joskus lukenut terveystietoa.

utelevat faktoja, jos läpi pääsee mielipiteellä?

1-2, pääsee pikkuisen liian helpolla verrattuna siihen että joku pänttää reaaliin kaikki historian kurssit tai muun lukuaineen.

Jokaisella on sama mahdollisuus.

mitään mielipidekirjoituksia.



Yhtä hyvin voisi sanoa, että muut pääsevät helpolla, kun tarvitsee vain kirjoittaa ulkoa opettelemansa asiat koepaperille, eikä tarvitse ajatella yhtään itse.

2011 kevään uskonnon YO-kokeen ei-jokerit:

1. Intian uskonnollinen nykytilanne



2. Miten Raamattua voi tutkia tieteellisesti?



3. Paaviuden historialliset ja uskonnolliset perusteet. Voit käyttää apunasi oheista Pietro

Peruginon maalausta (1481–1482).



4. Mitä näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun pakolaisista, ulkomaalaisista ja

maahanmuuttajista?



5. Mitkä tekijät vaikuttivat luterilaisen reformaation käynnistymiseen?



6. Piispojen rooli ja tehtävä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa



7. Ohessa on esitelty Gallup Ecclesiastica 2007 -haastattelututkimuksen tuloksia siitä, mitä

suomalaiset uskovat tapahtuvan kuoleman jälkeen.

Millaiset eri maailmankatsomukselliset ja uskonnolliset vaikutteet heijastuvat suomalaisten

uskomuksissa?



8. Jeesuksen vuorisaarnan merkitys



2011 kevään terveystiedon YO-kokeen ei-jokerit:

1. Esittele D-vitamiinin lähteitä ja sen terveysvaikutuksia.



2. Mitä insuliiniresistenssi tarkoittaa, ja mitkä tekijät vaikuttavat sen syntyyn?



3. Opiskelijat suorittivat lukion liikuntakurssilla Cooperin testin. 20 % opiskelijoista sai

tulokseksi yli 3 000 metriä, noin 35 % 2 500–3 000 metriä, noin 30 % opiskelijoista sai

tulokseksi 2 000–2 499 metriä ja 15 % opiskelijoista sai tulokseksi alle 2 000 metriä.

a) Mitä Cooperin testi mittaa? (2 p.)

b) Esittele harjoittelun perusperiaatteita, joiden avulla Cooperin testissä alle 2 000 metriä

juosseiden tulos olisi puolen vuoden päästä selvästi parempi. (4 p.)



4. Tarkastele perhe- ja lähisuhdeväkivallan ilmenemistä Suomessa ja sen vaikutuksia sosiaalija

terveydenhuollon toimintaan.



5. Kuvaile ja arvioi artroosin prevention keinoja.



6. Pohdi tupakkalaissa esitettyjä kieltoja ja tupakoinnin rajoittamiskeinoja eettisestä

näkökulmasta.



7. Tarkastele seksuaalista suuntautumista ja sukupuolista identiteettiä psyykkisen terveyden

näkökulmasta.



8. Oheisessa kuviossa esitetään tutkimustuloksia niiden suomalaisten 13- ja 15-vuotiaiden

poikien ja tyttöjen osuuksista, jotka ilmoittivat menevänsä nukkumaan kello 23.00 tai sen

jälkeen koulupäivää edeltävänä päivänä. Tutkimusaineistot on kerätty neljän vuoden välein

vuodesta 1990 vuoteen 2006.

a) Mitkä ovat tutkimuksen päätulokset? (2 p.)

b) Miten selität ja tulkitset näitä päätuloksia? (4 p.)



Muutamissa täytyy pohtia ja esittää omia mielipiteitä mutta ei pelkästään niillä kyllä kovin pitkälle pötkitä :D

Joku tuossa väitti että terveystietoa on 1-2 kurssia lukiossa. Tämä väite tosin on täyttä hölyn pölyä. Terveystietoa on 5 kurssia. Uskontoa ja historiaa on molempia 6 kurssia. Ja väite että pelkillä mielipiteillä pärjää oli täysin utopistinen... Ne jotka väittää mielipiteillä pärjäävän voisivat kokeilla ja käydä kirjoittamassa yo-kirjoituksissa sekä uskonnon että terveystiedon. Enpä usko että a:ta parempia arvosanoja saisivat...

Tämä on sitte muuten tieto eikä mikään arvaus niinku monet vastaukset täällä. (Olen kevään 2011 yo)

Joku tuossa väitti että terveystietoa on 1-2 kurssia lukiossa. Tämä väite tosin on täyttä hölyn pölyä. Terveystietoa on 5 kurssia. Uskontoa ja historiaa on molempia 6 kurssia. Ja väite että pelkillä mielipiteillä pärjää oli täysin utopistinen... Ne jotka väittää mielipiteillä pärjäävän voisivat kokeilla ja käydä kirjoittamassa yo-kirjoituksissa sekä uskonnon että terveystiedon. Enpä usko että a:ta parempia arvosanoja saisivat...

Tämä on sitte muuten tieto eikä mikään arvaus niinku monet vastaukset täällä. (Olen kevään 2011 yo)

Terveystietoa on 1 ja uskontoa 3 pakollista kurssia.

Sen lisäksi terveystiedossa on 2 ja uskonnossa 2 valtakunnallista syventävää kurssia, jotka kai joka koulussa järjestetään jos vain opiskelijat valitsevat kursseja (välttämättä ei siis järjestetä!). Kaikki kurssit tähän päälle ovat koulukohtaisia syventäviä, eli jos teidän koulussanne on tuo kurssimäärä, ei se pidä paikkaansa joka lukiossa.

Ja kyllä, terveystieto on yo-kirjoituksissa ihan huuhaa-aine, josta saa hyvän arvosanan pelkällä yleistiedolla!

T: lukion opettaja (kevään 1994 yo)