Mitä syödään niissä perheissä, joissa kukaan ei osaa laittaa ruokaa?

niillä saa enemmän vaihtelua, kuin että syötäisiin joka päivä makaroni-jauhelihamössöä, tai riisi-jauhelihamössöä. Kanaa(marinadissa) ja riisiä syödään, pelkkää kermaa kastikkeeksi. Siinäpä on alkaa olla meidän kokkausrepertuaari. Perunaa syödään harvemmin, kun sille pitäisi olla jotain kastiketta.

niillä saa enemmän vaihtelua, kuin että syötäisiin joka päivä makaroni-jauhelihamössöä, tai riisi-jauhelihamössöä. Kanaa(marinadissa) ja riisiä syödään, pelkkää kermaa kastikkeeksi. Siinäpä on alkaa olla meidän kokkausrepertuaari. Perunaa syödään harvemmin, kun sille pitäisi olla jotain kastiketta.

Osaan mä kyllä lihapullat pyöräyttää tai laittaa lohen uuniin ;)

aamulla hedelmiä ja jukurtteja, auringonkukansiemeniä ja yrttiteetä.

Sanoin miehelleni varhaisessa vaiheessa ennen papin aamenta että keittiössä en ole hyvä mutta sängyssä olen.

Nyt yhteistä taivalta 23 vuotta takana.

Minua alkaa tympiä aika pahasti meidän perheen ruokatilanne. Aina syödään samoja ruokia. Eihän me vanhemmat niin tyhmiä olla etteikö osattaisi lukea keittokirjasta ohjeita. Kokkaus ei kuitenkaan kiinnosta, koska arki on muutenkin niin kiireistä. Ruokien pitää olla nopeatekoisia.



Jauhelihakeitto pussijuureksista on nopea ja helppo.

tai siten se syöminen on juurikin jotain pizzaa tai voileipää. Perheessä kumpaakaan vanhempaa ei ruuanlaitto kiinnosta ja lisäksi perheen äiti ei syö lihaa (ei kyllä muutenkaan kokkaisi).



Lapset ovat todella pitkään syöneet purkkiruokaa (4-vuotiaiksi) ja lisäksi kaikkea kaupan einesmössöä. Hamppareita ja hodareita. Kunnon ruoka ei kelpaa ja, kun ovat täynnä lisäainehöttöruokaa, on lasten käytös ihan ala-arvoista. Perheen isä vain naureskelee, kuinka vilkas oli itse lapsena. Just!

Eikä vaadi erityistaitoja.

Sen kun viskot sinne pannuun ensin öljyä, sitten lihasuikaleita, päälle wokki vihannekset ja valmista tulee hetkessä. Lisäksi keität riisiä, jos jaksat, mutta voi sitä noinkin syödä.



Jos haluan hifistellä laitan siihen mukaan vielä jotain valmista wokkikastiketta! ;-D

Viikonloppuisin yrittävät yhdessä opetella. Ystäväni on tästä tarkka, että mies tekee myös. Hän pelkää, että jos tekee yksin, niin ruoanlaittovastuu on pian yksin hänen.



Lisäksi hänellä tuntuu aina olevan kiire ja kamala stressi, milloin opinnoista, milloin uudesta työpaikasta. Eli ei vaan kiireeltä ja stressiltä ehdi laittamaan ruokaa.



He syövät kumpikin töissä lounasta. Ja viikonlopuksi kumpikin valitsevat kaupasta mieleisensä valmisateriat.



En tiedä, miten ajattelivat pärjätä, jos saavat lapsia. Mitään kulinaristeja eivät ole kumpikaan - eli heille ruoka vain vatsantäytettä.

en tunne yhtään perhettä, missä ei osattaisi laittaa ruokaa :O Ihan normaaleja ruokia kai nyt jokainen osaa tehdä? Vai eikö muka?



Eri asia tietysti jos ruuanlaitto ei kiinnosta, mutta kai sitä nyt silti voi lastensa tähden tehdä ihan oikeaa kotiruokaa :O

kokataan muutakin, mutta helppoakin helpompaa on panna lihaa uuniin ja keittää sen seuraksi perunoita.

eli lihapullat, jauhelihakastike, paisti, uunilohi ja keitto (makkara-, liha- tms.) Ai niin, joskus uunibroileri. Näitä tehdään muunnelmina eli tunnelman mukaan, ja loppu eineksiä. En jaksa paneutua ruuanlaittoon, kun Saarioisten äidit ovat jo osansa tehneet.

pari perunaa ja ostan vaikkapa grillattua kanaa.

ei kastiketta.

lautaselle myös tomaattia ja kurkkua. toi on tollanen perus esimerkki.



syödään myös usein:

rahkaa ja marjoja

ruisleipää,

keitettyjä kanamunia

omenoita

(maustamatonta)jugurttia ja luomumysliä, johon lapset tottakai lisäävät lusikallisen sokeria - - -

päärynöitä

jauhelihakeittoa

kalakeittoa

muikkuja

luomunakkeja

porkkanoita raakana

lihapullia ja spagettia

kaalia raakana



Mieheni on hyvä ruuanlaittaja, minä hyvin huono, enkä muutenkaan yhtään tykkää ruuan näpelöimisestä.



Nakkien lisäksi muita eineksiä emme juuri koskaan syö.

niillä saa enemmän vaihtelua, kuin että syötäisiin joka päivä makaroni-jauhelihamössöä, tai riisi-jauhelihamössöä. Kanaa(marinadissa) ja riisiä syödään, pelkkää kermaa kastikkeeksi. Siinäpä on alkaa olla meidän kokkausrepertuaari. Perunaa syödään harvemmin, kun sille pitäisi olla jotain kastiketta.

Peruna sopii paistettujen kananpalojen, kanankoipipalojen kanssa ihan ilman kastiketta. Voita ja perunaa maistuu varmasti. Erillaisiin pyttipannuihin voi käyttää vanhemmat keitetyt perunat.

tiedän jossa syötiin kotona vain voileipiä. Huippukoulutetut urakeskeiset vanhemmat. Lapsi sai ainoan lämpimän ruuan päivähoitopaikassa.

kumpikin inhoaa ruuanlaittoa. Niinpä ostamme kaupan valmistiskiltä tai käymme ravintolassa syömässä / hakemassa kotiin.

Mikroaterioita emme syö.

Eriasia on haluaako tai jaksaako. Se on helppoa sanoa, että ei osaa. Ei se ole mitään ruudinkeksimistä. Ohjeita noudattamalla pystyy vaikka millaisiin suorituksiin. Laiskoja on ne ihmiset, jotka sanovat ettei osaa tehdä ruokaa!!! Säälittää tälläisten laiskojen lapset!

Eräässä perheessä alakouluikäiset lapset paistoivat ranskalaisia, kun äiti ei osannut laittaa ruokaa. Keski-ikäinen pariskunta oli eroamassa, ja mies oli aina tehnyt ruoat.

Olisipa kiva tietää mitä tälle perheelle kuuluu, tuliko ero sitten vai ei sen vatuloinnin jälkeen. Vai saivatko lapset opiskella pussien kyljestä miten ne einekset saadaan valmiiksi..

aamulla leipää, maapähkinävoita ja marmeladia/ tai muroja. Maitoa ja hedelmä.

päivällä: grillattua lihaa, mansikoita, kurkkua, tomaattia ja leipää sekä juustoa.

välipala: mansikoita, poppareita, keksejä

iltaruoka: puuroa, maitoa, mustikoita, vadelmia

Kukaan ei valita, kaikki maistuu.

He syövät usein iltaisin ravintoloissa (ja kaikki arkilounaat työpaikalla) ja ostavat aika usein kotiin valmista ruokaa joko työpaikkojensa henkilöstöravintoloista tai kauppojen palvelutiskistä. Kummallakin aika hyvä tulotaso, joten tämä ei ole taloudellisesti ongelma.



Mutta yllättäen heiltä pääsee kyllä välillä myös sellaisia lauseita kuin että "kun me ei osata laittaa ruokaa niin me grillataan sit tosi paljon ja laitetaan siihen vain sitten erilaisia salaatteja", tai että "en mä osaa laittaa ruokaa, joten ostin sitten valmiin kakun kun tuli vieraita, ja laitoin niille vain tattirisottoa kun se on niin helppo", tai että "en todellakaan ruvennut siinä säheltämään ruuanlaiton kanssa, leivoin vain focacciaa ja sulatin pakkasesta jonkun vanhan lasagnen kun sen kerran kun sit yritin laittaa ruokaa niin tein samalla enemmän kerralla kun se on niin hankalaa".



Tuntuu että eri ihmiset myös määrittelevät eri tavalla sen, mikä on ruuanlaittoa. Näistä kahdesta kuvittelisi aluksi etteivät osaa vettäkään keittää, mutta ei se ihan niin taida olla.

ainakin silloin tällöin oli ihan jees ja tuli kokeiltua kaikenlaista.



Nyt parisuhteessa ruuanlaitto on mennyt tosi onnettomaksi ja ruoka vain jotain vatsantäytettä.



Ongelma on se että itse kasvissyöjä ja mies syö lihaa. Mun ruuat harvemmin kelpaa hänelle, jos kelpaa niin siihen on saatava ainakin nakki viereen lautaselle, huoh. No nykyään teen aina kaksi ruokaa. Esim perunoita/pastaa ja kaksi kastiketta tai kaksi lasagnea/makaronilaatikkoa. Salaattia on melkein joka kerta, siitä tykkää molemmat.



Eli enää en osaa/eikä huvita kokkailla mitään hienouksia, kun ei saa kuin nenännyrpistyksiä. Ja sit kun tekee sen perus muusi ja valmislihapullat herralle niin kyllä sitten kiitellään kuinka hyvää oli!



Sitä päivää kauhulla odotan kun lapsellekin pitäisi ruveta ruokaa antamaan! Jos isä jo nyrpistelee nokkaansa kaikelle.

pikaruokapaikasta. Ei meillä kukaan nälkään kuole.