Miten te jaksatte kotiäitiyttä?!

Mulla on 9 kk vanha lapsi ja kuukauden kuluttua menen töihin. Menen kyllä vain puolikkaalle työajalle, mutta menen kuitenkin. Lasta ei tarvitse laittaa päivähoitoon, selviämme noista päivistä miehen ja mummojen avulla..



Jos en menisi töihin, mulla hajoisi pää! Mä en vaan jaksa sitä samaa aina vaan. Tavallaan viihdn kotona kun on vapaa tekemään mitä haluaa milloin vaan, mutta kaipaan aikusten seuraa, työelämän haasteita ja myös sitä pientä hengädystaukoa tästä vauva-arjesta. Kun saa kokea olevansa muutenkin tarpeellinen.



Melkein arvasin tämän, ettei kotiäitiys oo mun juttu. Ehkä joskus kun on toinen lapsi, olen kotona pidempään kuin vain äitiysloman/vanhempainvapaan. Mutta nyt se ajatus, että olisin kotona esim. kolme vuotta, niin ei.. ei vaan pysty. Rahallisestikaan ei olisi aivan pakko palata töihin, mutta tietysti pieni lisäraha on plussaa jos vertaa pelkkään kotihoidontukeen.



Miten teillä muilla kuluu päivät?? Onhan mulla joitakin kavereita, joilla on lapsia, mutta ei sielläkään jaksa aina kyläillä. Tuntuu ihan turhalta ja merkityksettömältä kun päivät on sitä samaa.. aina yhä uudelleen ja uudelleen.