Tyttöni numero tippui vähäisen viittaamisen takia!
Tytön kemianopettaja yläkoulussa sanoi viime vuonna luokalle, että painottaa tuntiaktiivisuutta ihan yhtä paljon kuin koetuloksia. Mun tyttö on aika ujo tapaus ja häntä kiusattiin, ei siksi uskaltanut juuri suutaan tunneilla avata, ellei ollut ihan pakko. Kiusaajat kuitenkin saivat vettä myllyynsä myös, jos tyttö tiesi jotain vastauksia tunnilla...haukuttiin opettajan lellikiksi ja sellaista. Tyttö sai kokeista pelkkää 9,5 - 10:ä, mutta sai numeroksi kevään todistukseen silti vain kasin! Eikö oikeasti todistuksen numeroon pitäisi riittää, että osaa asian? Vaikkei viittaakaan? Harmittaa vaan, kun jäi nyt yläkoulun jälkeen rannalle haluamastaan koulutuksesta ja siinä katsottiin myöskin kemian numeroa.
Kommentit (58)
Koska olin muuten niin aktiivinen, osallistuva ja kiinnostunut oppitunneilla.
Kerrankin sain 8 kokeen jälkeen arvosanaksi 9, kun ujompi mutta opiskeluun enemmän panostava ystäväni sai 9 kokeen jälkeen todistukseen 8.
Tuntui epäreilulta ystäväni puolesta.
Ylipäänsä koulu oli mulle helppoa ja sain hyviä arvosanoja, vaikken kunnolla missään vaiheessa panostanut opiskeluun. Koen, että sain paljon "ilmaiseksi", koska olin opettajien silmissä asioista innostunut ja tuntiaktiivinen.
Ja samaan aikaan luokassa oli hiljaisia ja ujoja, mutta hyvin ahkeria ja tavoitteellisia puurtajia, jotka eivät uskaltaneet tuoda osaamista esille muuten kuin kokeiden ja pistojen kautta.
Höh :/
Ysi olisi ollut oikea numero tässä tapauksessa.
Itselleni kävi niin, että sain eräässä aineessa kokeesta 10- ja numeroksi tuli 9. Kun kysyin asiaa opettajalta, niin väitti juurikin, että en ole viitannut tunnilla tarpeeksi. Olin hiukkasen pöyristynyt. Tosi asiassa nimenomaisilla tunneilla viittasin ahkerasti, mutta sama opettaja veti meille myös toista ainetta, joka oli minulle evvk, ja nuokuin niillä tunneilla.
Loppu vuodesta opettaja onneksi kompensoi ja sain 8 1/2 kokeella ysin. Siinä vaiheessa osasi jo erottaa oppilaat toisistaan paremmin ja tajusi mihin aineeseen minun mielenkiintoni kohdistuu.
Onko silti jollain peruskoulunumerolla jotain väliä? Tuskin se jatko-opiskelupaikka jäi kiinni tuosta kasista. Itseäni jaksaa aina ihmetyttää vanhemmat, jotka stressaa numeroista. Lapsi tekee parhaansa, todistukseen laitetaan numero ja se siitä. Turha siitä on paineita ottaa.
Tämän periaatteen mulle opetti jo opettajavanhemmat kotona ja itse olen samaa soveltanut omiin lapsiini. Jos tyttäreni toisi kutosia kotiin, niin sitten tuo. Pääasia, että on kohtuullisesti yrittänyt. En todellakaan odota, että lapsi puurtaa kaikki illat peruskouluiässä läksyjen kanssa vaan sellainen ihan tavallinen tekeminen riittää ja siitä tuleva tulos. Elämässä on muutakin kuin koulunumerot.
t: ope
jos tuntiaktiivisuus=viittaminen opettajalle, mutta 1,5 numeroa on aika hurja lasku. Minä olin kauhean arka vielä lukiossakin, ja yksi kielenopettaja ei sitetänyt sitä. Hän silloin tällöin muisti ilmoittaa kesken tunninkin, että minä saan sitten nelosen (!), jollen viittaa. Sitten täytyy myöntää, etten viitannut enää melkein kiusallanikaan, mutta kysyttäessä vastasin toki, tein parikeskustelut ym normaalisti jne. Sain sitten kys. kielestä välillä 10 ja välillä 9 numeroksi, mikä on ihan ymmärrettävää, kun suullinen kielitaito on melko oleellinen osa kielitaitoa (kokeista tietty vähintään 10-) eikä pudotus ollut yli numeroa. Näillä arvosanoillahan nyt ei ollut mitään merkitystä; kukaan ei ole kysellyt lukion päättötodistuksen arvosanoja, jännä juttu. :)
Hauskaa sinänsä, että myöhemmin vaihdoin vielä yliopistossa pääaineekseni kyseisen kielen... Puhumisenkaan kanssa ei ole vaikeuksia, vaikka esiintymistä jännitän edelleen ihan millä kielellä tahansa.
Onko silti jollain peruskoulunumerolla jotain väliä?
Esim. oma lapseni haki peruskoulun jälkeen lukioon, jonne keskiarvoraja oli (tuona vuonna) 9,33. Kyllä tuollaiseen lukioon haettaessa yksi kasi on jo iso ongelma. Sen vaikutuksen "kumoamiseen" tarvitsee kaksi kymppiä. Tietenkään kasi ei ole ongelma sitten, jos kaikki muut numerot ovat kymppejä, mutta harvalla on.
Omalla tyttärelläni ei onneksi ollut ap:n kuvaamaa ongelmaa, vaan keskiarvoraja ylittyi selvästi.
että joka tunti pitää kysyä opettajalta jotakin aiheeseen liittyvää. Usein kysyin jotakin tosi yksinkertaisia juttuja joihin tiesin itsekin vastauksen. Ihan vaan siitä syystä että pelkkä viittaaminen kysymyksiin vastaaminen ei riittänyt tuntiaktiivisuudeksi.
Numeroita sain nousemaan höpökysymyksillä pelleilemällä. Typerältähän se tuntui, mutta en keksinyt muutakaan keinoa tuntiaktiivisuuden parantamiseen ja numeroiden nostamiseen.
No, oppihan siinä esittämään kysymyksiä :)
Ujon ja koulukiusatun on vaikeaa olla sen enempää äänessä lukiossakaan koska tavallisesti ne kiusaajatkin ovat siellä samaisessa lukiossa.
Jos kiusaaminen on se ongelma, niin sitten siihen pitaa puuttua. JA VOIMAKKASTI. Jos omasta lapsestani olisi kyse, en olisi niinkaan huolestunut niista numeroita vaan siita etta kiusaaminen loppuu.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 02:26"]
Jos kiusaaminen on se ongelma, niin sitten siihen pitaa puuttua. JA VOIMAKKASTI. Jos omasta lapsestani olisi kyse, en olisi niinkaan huolestunut niista numeroita vaan siita etta kiusaaminen loppuu.
[/quote]
Totta. Tosin omasta kokemuksestani sanon, ettei koulu sille asialle välttämättä juuri mitään tee. Ja jos tekee, se ei luultavasti vaikuta mihinkään. Suosittelen silti yrittämään kaikin keinoin, jonkun valituksen voi tehdä ylemmälle taholle ainakin.
Av-mammat ei taida tajuta, että nykyään kouluissa on ihan virallisissa arvosteluperusteissa myös joku "positiivinen suhtautuminen oppiaineeseen" tjsp. Näin ainakin siinä koulussa, missä siskoni opettaa. Kyseessä on käytännössä "positiivinen suhtautuminen opettajaan", joten toisin sanoen pärstäkertoimella ja erityisellä mielistelyllä saa nykyään ihan virallisestikin perustellen paremman numeron.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2011 klo 21:14"]uudestaan läpi.
[/quote]
Ap:n pointti oli se, että onko se kuitenkaan ihan oikein / reilua.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 04:18"]
Av-mammat ei taida tajuta, että nykyään kouluissa on ihan virallisissa arvosteluperusteissa myös joku "positiivinen suhtautuminen oppiaineeseen" tjsp. Näin ainakin siinä koulussa, missä siskoni opettaa. Kyseessä on käytännössä "positiivinen suhtautuminen opettajaan", joten toisin sanoen pärstäkertoimella ja erityisellä mielistelyllä saa nykyään ihan virallisestikin perustellen paremman numeron.
[/quote]
Voihan oppilas pitää opettajasta ja oppiaineesta vaikkei hän ole ujona ihmisenä sitä suu vaahdossa koko luokalle selostamassa. Vielä vähemmän jos on koulukiusattu.
Kuinka ihmeessä opettajat vaativat että heitä kohtaan ollaan ylitsevuotavan herttaisia jos he eivät mitenkään puutu koulukiusaamiseen vaikka näkisi sitä luokassaan? Kyllähän normaali ihminen tajuaa mitä toisten ihmisten silmienpyörittelyt, huokailut ja tirskumiset tarkoittavat jos reaktion käynnistää aina yksi ja sama oppilas.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 04:32"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 04:18"]
Av-mammat ei taida tajuta, että nykyään kouluissa on ihan virallisissa arvosteluperusteissa myös joku "positiivinen suhtautuminen oppiaineeseen" tjsp. Näin ainakin siinä koulussa, missä siskoni opettaa. Kyseessä on käytännössä "positiivinen suhtautuminen opettajaan", joten toisin sanoen pärstäkertoimella ja erityisellä mielistelyllä saa nykyään ihan virallisestikin perustellen paremman numeron.
[/quote]
Voihan oppilas pitää opettajasta ja oppiaineesta vaikkei hän ole ujona ihmisenä sitä suu vaahdossa koko luokalle selostamassa. Vielä vähemmän jos on koulukiusattu.
Kuinka ihmeessä opettajat vaativat että heitä kohtaan ollaan ylitsevuotavan herttaisia jos he eivät mitenkään puutu koulukiusaamiseen vaikka näkisi sitä luokassaan? Kyllähän normaali ihminen tajuaa mitä toisten ihmisten silmienpyörittelyt, huokailut ja tirskumiset tarkoittavat jos reaktion käynnistää aina yksi ja sama oppilas.
[/quote]
Enhän minä tätä puolustanutkaan. Näin se nyt vain on, meillä on menty koulussa varsinaiseen ajatuspoliisiyhteiskuntaan. Aika ikävää niille hiljaisille tutkijaluonteille, joilla kohta vaarantuu pääsy yliopistoonkin siksi, etteivät ole sosiaalisesti taitavia. Näin sitä suomalaista huippuosaamista vaarannetaan.
Itse olin koulussa aina se, joka ei viitannut. Opettaja kyllä tiesi minun tietävän vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin, joten sitten jos kukaan muukaan ei tiennyt, niin kysyi erikseen minulta ja tunti pääsi jatkumaan. En todellakaan jaksanut heilua siellä käsi ojossa koko aikaa. Ei minulla mielestäni ollut velvollisuutta viettää kaikkia tunteja kaksinpuhelussa opettajan kanssa, kuten siinä muuten olisi helposti käynyt.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2011 klo 23:26"]
sama juttu. Sain lukioissa kokeista aina numeroita akselilla 8,5 - 10. Päästötodistuksen keskiarvo oli 7,4...
Olin niiiin ujo.
Kirjoitin kolme laudaturia, mutta tuskin niitä olisi tullut, jos niihin olisi vaikuttanut tuntiaktiivisuus!
[/quote]
Onneksi on valtakunnallinen ylioppilastutkinto, jossa tulokset arvioidaan muulla kuin koulussa.
Johan tuo lukee Wilmassa/opetussuunnitelemassa:
nro 10 vaaditaan erittäin aktiivista tuntityöskentelyä ja
nro 9 aktiivista tuntityöskentelyä
että tuntiaktiivisuus on puolet numerosta, niin silloin numero on ihan oikea. Todella ikävä tilanne, mutta sääntö on kaikille sama.