Lue keskustelun säännöt.
Olipas kiva kommentti kiusaamisesta opekollegalta...
01.09.2011 |
Puitiin tänään pienessä porukassa erään alakoululaisen tytön ongelmia, yhtenä niistä koulukiusaamista. Itse olen koulussa uusi, joten en edes kaikkia kiemuroita tunne, mutta tytön koulumenestys on alkanut selvästi kärsiä kiusaamisen takia, vaikka älyssä ei ole vikaa. Otin asian puheeksi itse, koska olin huomannut, että tyttö on peloissaan ja ahdistunut.
Siinä sitten yksi opettajista hermostui ja sanoi, että camoon, se tyttö on niin outo, että tottakai sitä kiusataan. Antoi ymmärtää, että kiusaaminen on tytön oma vika, eikä me opet voida sille tehdä mitään, jos tyttö ei ymmärrä olla vähemmän outo. Ilmeisesti myös suurin osa muista opeista ajattelee samoin, koska tiedän, että kiusaaminen on jatkunut vuosikausia.
Olen tosiaan vastavalmistunut, eikä minulla ole kovin paljon kokemusta näistä asioista, joten en uskaltanut hirveästi ruveta väittämään vastaan. Mutta en haluaisi jättää asiaa tähän. Neuvoja kokeneemmilta?
Kommentit (56)
Minua kiusattiin aikoinaan. Erään opettajan mielestä se oli ok, samasta syystä kuin tässäkin. Olin "outo". No, vuosia jatkunut kiusaaminen loppui kun siirryin nuorisopsykiatrialle osastohoitoon ja jätin koulun kesken. Nykyisin olen yli 30v, ei ammattia, ei työtä.
Lapsen erityisen tuen tarve ei saa oikeuttaa koulukiusaamista. Jos tyttö on outo, hänellä on erityisen tuen tarve, oli diagnoosia tai ei. Ehkäpä vain kukaan ei ole ottanut asiakseen selvittää, mistä outoudessa on kysymys. Voisiko koulupsykologi aloittaa tytön tutkimukset ja ohjata tarvittaessa eteenpäin esim. lastenneurologille tai -psykiatrille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko koulukuraattoria tai muuten oppilashuoltoryhmää? Mikä kanta siellä on tai rehtorilla? En ole opettaja, mutta uskoisin, että koulusta löytyisi edes yksi työntekijä, jonka kanssa lähteä selvittämään ongelmaa. Tai ne vanhemmat, auttaako, jos he ovat yhteydessä kouluun?
jos joku on erilainen kuin muut, hänen täytyisi löytää kaltaisiaan kavereita. muita ihmisiä on vaikea pakottaa olemaan toisten kanssa, näin se vaan on.
Voithan ottaa asian koulukuraattorin tai -psykologin kanssa puheeksi, ehkä heillä on ehdotuksia. Koulumaailmassa pitäisi olla ryhmätöitä huomattavasti enemmän, jotta lapset joutuisivat tulemaan toisten kanssa juttuun.
Minua kiusattiin aikoinaan. Erään opettajan mielestä se oli ok, samasta syystä kuin tässäkin. Olin "outo". No, vuosia jatkunut kiusaaminen loppui kun siirryin nuorisopsykiatrialle osastohoitoon ja jätin koulun kesken. Nykyisin olen yli 30v, ei ammattia, ei työtä.
Lapsen erityisen tuen tarve ei saa oikeuttaa koulukiusaamista. Jos tyttö on outo, hänellä on erityisen tuen tarve, oli diagnoosia tai ei. Ehkäpä vain kukaan ei ole ottanut asiakseen selvittää, mistä outoudessa on kysymys. Voisiko koulupsykologi aloittaa tytön tutkimukset ja ohjata tarvittaessa eteenpäin esim. lastenneurologille tai -psykiatrille?
Tämä tyttö on toki minunkin mielestäni vähän outo, siis hänen kanssaan on jotenkin vaikea kommunikoida. Vaikuttaa kuitenkin mukavalta ja on tosi kiltti.
En tunne vielä koulupsykologia kovin hyvin, mutta enpähän mitään menetäkään, jos puhun hänen kanssaan.
ap, idealisti
on erityisen tuen tarpeen piirissä, jos on outo.
"Outo" voi olla ihan tavallinen. Lapsi joka pärjää koulussa, numerot 8-9. Lapsi voi olla aremoi kuin muut, viihtyy itsekseenkin, ei ole kiinnostunut esim. meikkauksesta ja muodista vaikka muut luokan tytöt olisivatkin.
Ap:lle sanoisin, että juttele tytön kanssa. Kysy häneltä tunteeko hän itse, että häntä kiusataan. Jos tyttö myöntää asian, niin keskustelisin tämän tytön oman open kanssa kahdestaan ja kysyisin opettajan mielipidettä ja kertoisin tytön kannan asiaan.
Minusta sinulla on velvollisuus edes yrittää auttaa tyttöä, jos kukaan muu aikuinen ei siihen pysty/halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko koulukuraattoria tai muuten oppilashuoltoryhmää? Mikä kanta siellä on tai rehtorilla? En ole opettaja, mutta uskoisin, että koulusta löytyisi edes yksi työntekijä, jonka kanssa lähteä selvittämään ongelmaa. Tai ne vanhemmat, auttaako, jos he ovat yhteydessä kouluun?
ja kaikki kyllä tietävät siitä. Eli tuntuu vähän tyhmältä mennä jauhamaan samaa asiaa esim. rehtorille; jos hän olisi kiinnostunut, asialle olisi jo tehty jotain. Nyt kaikki tavallaan teeskentelevät, että kaikki on hyvin.
Koetan jutella vielä koulupsykologin kanssa.
ap
erittäin päteviä ja haluavat kitkeä kiusaamisen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
epävarma, pelokas jne ei henkinen tilanne ole tasapainossa, yksi näkyvimmistä oireista on juuri outous, epätasapainoisuus, epävarmuus, eristyneisyys tai sitten täysin ilman estoja oleva käytös jne. Opettajakolleegasi eivät ole psykiatreja koulutukseltaan, joten heillä ei ole valmiutta käsitellä asiallisesti tällaista "outoalintua", joka itseasiassa on täysin raiteliltaan, henkisesti pirstaleina oleva nuori.
Outous voi olla kiusaamisen syy, mutta se outous lähtee esim. laiminlyödystä lapsuudesta, lasta ei ole osattu hoitaa psyykkisesti ja/tai fyysisesti. Eli on laiminlyöty jo esim vauvasta asti lapsen hoito, tai kyseeesä voi olla puhtaasti esim. varhaislapsuudessa puhjennut hoitamaton psyykkinen sairaus (esim. skitsofrenia, ahdistushäiriö jne)
Erittäin ikävää, että opettajat jättävät tällaisen tapauksen ikäänkuin ilmaan roikkumaan, eivätkä ammattimaisesti puutu asiaan, esim. ohjata lapsi kouluterveydenhuollon kautta psykiatriselle lääkärile tmv. Sen lisäksi pitäisi koulun ehdottomasti puuttua tätä nuorta erittäin kuormittavaan kiusaamiseen! Outous ei ole mikään syy jättää asia hoitamatta tai kesken. Törkeää, epäammattimaista käytöstä koululta! Ole itse aktiivinen, ja toimi.
on erityisen tuen tarpeen piirissä, jos on outo.
"Outo" voi olla ihan tavallinen. Lapsi joka pärjää koulussa, numerot 8-9. Lapsi voi olla aremoi kuin muut, viihtyy itsekseenkin, ei ole kiinnostunut esim. meikkauksesta ja muodista vaikka muut luokan tytöt olisivatkin.
Ap:lle sanoisin, että juttele tytön kanssa. Kysy häneltä tunteeko hän itse, että häntä kiusataan. Jos tyttö myöntää asian, niin keskustelisin tämän tytön oman open kanssa kahdestaan ja kysyisin opettajan mielipidettä ja kertoisin tytön kannan asiaan.
Minusta sinulla on velvollisuus edes yrittää auttaa tyttöä, jos kukaan muu aikuinen ei siihen pysty/halua.
En halua katsoa vierestä. Olen itse asiassa yrittänyt parikin kertaa jutella tytön kanssa, mutta hän on jotenkin niin peloissaan ja myös tuntuu, että elää jotenkin vähän omassa maailmassaan, etten oikein saa hänestä mitään irti. Ja tietysti kun olen uusi ope, niin ei varmaan vielä luota minuun. Tytön oma ope oli siis tänään paikalla keskustelussa, mutta ei selvästikään tykännyt siitä, että asiaan puututtiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
epävarma, pelokas jne ei henkinen tilanne ole tasapainossa, yksi näkyvimmistä oireista on juuri outous, epätasapainoisuus, epävarmuus, eristyneisyys tai sitten täysin ilman estoja oleva käytös jne. Opettajakolleegasi eivät ole psykiatreja koulutukseltaan, joten heillä ei ole valmiutta käsitellä asiallisesti tällaista "outoalintua", joka itseasiassa on täysin raiteliltaan, henkisesti pirstaleina oleva nuori.
Outous voi olla kiusaamisen syy, mutta se outous lähtee esim. laiminlyödystä lapsuudesta, lasta ei ole osattu hoitaa psyykkisesti ja/tai fyysisesti. Eli on laiminlyöty jo esim vauvasta asti lapsen hoito, tai kyseeesä voi olla puhtaasti esim. varhaislapsuudessa puhjennut hoitamaton psyykkinen sairaus (esim. skitsofrenia, ahdistushäiriö jne)
Erittäin ikävää, että opettajat jättävät tällaisen tapauksen ikäänkuin ilmaan roikkumaan, eivätkä ammattimaisesti puutu asiaan, esim. ohjata lapsi kouluterveydenhuollon kautta psykiatriselle lääkärile tmv. Sen lisäksi pitäisi koulun ehdottomasti puuttua tätä nuorta erittäin kuormittavaan kiusaamiseen! Outous ei ole mikään syy jättää asia hoitamatta tai kesken. Törkeää, epäammattimaista käytöstä koululta! Ole itse aktiivinen, ja toimi.
Siis olen miettinyt, että onko tyttö ollut alunperinkin yhtä outo, vai johtuuko outous osittain kiusaamisesta. Tuntuu, että tyttö vetäytyy jotenkin täysin omaan maailmaansa, ja häneen on vaikea saada kontaktia. Kun hänelle puhuu, hän hymyilee, mutta tuntuu olevan aivan muualla. Mietin, onko tämä omaan maailmaan vetäytyminen keino selvitä kiusaamisesta?
ap
ei kiusaaminen oikeasti johdu siitä, että ihminen on outo tai vaikea kommunikoida tai jotain. Ihmisestä tulee outo, kun häntä kiusataan syrjitään, ja kaikki meistä muuttuisivat "vaikeiksi kommunikoida" jos jokaista hänen sanomaasi lausetta tai teemääsi elettä pilkattaisiin.
Ja itse kiusattuna voin myös kertoa, että tyttö ei todennäköisesti myönnä tuntevansa, että häntä kiusataan. Vuosien saatossa hän on oppinut häpeämään sitä että on kiusattu, eikä hän halua kertoa häpeästään kenellekään. Ei vaikka tietäisi, että nämä tietävät kyllä.
Ap on oikeassa sekä siinä, että hänen velvollisuutensa on tehdä asialle jotain, että siinä, että opettajakunnalle on turha puhua koska kaikki tietävät asiasta jo ja vain teeskentelevät, ettei sitä ole. Toisaalta jos jaksat puhua, teeskentelemisestä tule vaikeampaa. Asiat paranevat vähitellen. Se ei tee sinusta suosittua päinvastoin, mutta voi olla, että sun on tulevaisuudessa helpompi elää itsesi kanssa, jos kannat vastuusi nyt. Puhu tosiaan rehtorille ja oppilashuoltoryhmässä ja psykologille. Jatka asiaa. Ja jos kukaan ei vaan reagoi, niin voithan sä itsekin tehdä sen hallintokanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kiusaaminen oikeasti johdu siitä, että ihminen on outo tai vaikea kommunikoida tai jotain. Ihmisestä tulee outo, kun häntä kiusataan syrjitään, ja kaikki meistä muuttuisivat "vaikeiksi kommunikoida" jos jokaista hänen sanomaasi lausetta tai teemääsi elettä pilkattaisiin.
Ja itse kiusattuna voin myös kertoa, että tyttö ei todennäköisesti myönnä tuntevansa, että häntä kiusataan. Vuosien saatossa hän on oppinut häpeämään sitä että on kiusattu, eikä hän halua kertoa häpeästään kenellekään. Ei vaikka tietäisi, että nämä tietävät kyllä.
Ap on oikeassa sekä siinä, että hänen velvollisuutensa on tehdä asialle jotain, että siinä, että opettajakunnalle on turha puhua koska kaikki tietävät asiasta jo ja vain teeskentelevät, ettei sitä ole. Toisaalta jos jaksat puhua, teeskentelemisestä tule vaikeampaa. Asiat paranevat vähitellen. Se ei tee sinusta suosittua päinvastoin, mutta voi olla, että sun on tulevaisuudessa helpompi elää itsesi kanssa, jos kannat vastuusi nyt. Puhu tosiaan rehtorille ja oppilashuoltoryhmässä ja psykologille. Jatka asiaa. Ja jos kukaan ei vaan reagoi, niin voithan sä itsekin tehdä sen hallintokanteen.
Minuakin on kiusattu aikanaan koulussa, mutta ei sentään tässä mittakaavassa. Olet varmaan oikeassa siinä, että tyttö ei uskalla myöntää, että häntä kiusataan.
Lupaan edistää asiaa jotenkin! Voin lohduttautua sillä, että minulla on joka tapauksessa määräaikainen sopimus (äitiysloman sijaisuus), joten jos minusta tulee epäsuosittu, se kestää vain rajallisen ajan :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyyppejä kaiken, jopa koulukiusaamisen suhteen. Osa taasen tarttuu tiukasti toimeen, persoonasta ilmeisesti on kiinni.
Miksei kiusaajia?
Tässä tapauksessa ajattelisin, että kiusaaminen on edennyt niin pitkälle, että tyttö tarvitsee apua/tukea joka tapauksessa, vaikka kiusaaminen loppuisi tällä minuutilla.
Oikeassa olet kuitenkin. En vielä itse ole niin sisällä koulun asioissa (opetan tämän tytön luokalle vain yhtä ainetta, kerran viikossa), että tuntisin luokan kuvioita vielä. Kukaan ei kiusaa häntä näkyvästi, joten en tiedä, kenet lähettäisin psykologille.
Kun pääsen enemmän perille luokan dynamiikasta, koetan ottaa pahimmat kiusaajat puhutteluun ja ehkä ohjata heitä kuraattorille/psykologille.
ap
Tuttavieni poikaa on kiusattu kovasti koulussa. Mutta yhden opettajan voimin kiusaaminen pysyi kurissa ja asiat selvitettiin aina heti. Tämä opettaja jäi eläkkeelle ja ongelmat alkoivat.
Uusi opettaja teki kiusatusta syyllisen ja osallistuipa itsekin lapsen eristämieen yms. "koska poika on niin hankala ettei sille aikuinenkaan pärjää". Mikä kuulosti kummalliselta kun siihen asti sen kanssa oltiin pärjätty ihan hyvin.
Lopulta tilanne meni siihen että lapsi karkasi kun hänet oli jälleen kerran eristetty muusta ryhmästä. Hän meni isänsä luo ja sanoi että kyseiseen kouluun hän ei takaisin mene niin kauan kun se opettaja on siellä. Lapsi vaihtoi koulua ja kas kummaa hyvin onnistuu opiskelu siellä koko ryhmän kanssa.
Tämä on kuitenkin johtanut ihan poliisien juttusille menon, koska eihän tuo käytös ole opettajaltakaan ollut suotavaa.
tukea kun saisi esim keskusteluterapiaa asiaan. Vuosikausien kiusaaminen tai muu laiminlyönti pääsisi purkaantumaan ja ihminen saisi "lääkittyä sielunsa". Ei tässä ole tarkoitus mitään hullunleimaa laittaa kiusatulle, hulluja ovat ne kiusaajat, toivon heille rangaistuksia koulun osalta, eli puuttumista asiaan.
Jos tyttö kiusaamisasiaa käsiteltäessä on poissaoleva ja eristynyt, on se merkki, että hän ei siinä tilanteessa jaksa henkisesti kohdata käytävää asiaa, vaan pakenee ahdistavaa asiaa omiin ajatuksiin. Ei ole voimia siis käsitellä hänellä asiaa. Mielestäni se on merkki siitä, että tyttö todellakin tarvitsee psyykkistä tukea elämäänsä, ihan ammattilaiselta ja pääsee toipumisen tielle.
Koulun pitäisi tiukalla kädellä käydä asia läpi ennenkaikkea kiusaajien kanssa. Ei voida kiusattua rasittaa tällä asialla kohtuuttomasti, kyllä se asioiden puiminen pitää käydä kiusaajien kanssa läpi. Voisiko joku ammattilainen esim. työpaikk/koulukiusaamiseen erikoistunut psykologi tulla konsultaatiotilaisuuteen johon myös kiusaajat osallistuisivat?
tukea kun saisi esim keskusteluterapiaa asiaan. Vuosikausien kiusaaminen tai muu laiminlyönti pääsisi purkaantumaan ja ihminen saisi "lääkittyä sielunsa". Ei tässä ole tarkoitus mitään hullunleimaa laittaa kiusatulle, hulluja ovat ne kiusaajat, toivon heille rangaistuksia koulun osalta, eli puuttumista asiaan.
Jos tyttö kiusaamisasiaa käsiteltäessä on poissaoleva ja eristynyt, on se merkki, että hän ei siinä tilanteessa jaksa henkisesti kohdata käytävää asiaa, vaan pakenee ahdistavaa asiaa omiin ajatuksiin. Ei ole voimia siis käsitellä hänellä asiaa. Mielestäni se on merkki siitä, että tyttö todellakin tarvitsee psyykkistä tukea elämäänsä, ihan ammattilaiselta ja pääsee toipumisen tielle.
Koulun pitäisi tiukalla kädellä käydä asia läpi ennenkaikkea kiusaajien kanssa. Ei voida kiusattua rasittaa tällä asialla kohtuuttomasti, kyllä se asioiden puiminen pitää käydä kiusaajien kanssa läpi. Voisiko joku ammattilainen esim. työpaikk/koulukiusaamiseen erikoistunut psykologi tulla konsultaatiotilaisuuteen johon myös kiusaajat osallistuisivat?
Olen vähän puun ja kuoren välissä, koska tytön oman luokan opettaja ei ilmeisesti ole halukas asiaan puuttumaan. Sain sen käsityksen, että on aikanaan yrittänyt, mutta luovuttanut. Nyt vaikutti lähinnä kiusaantuneelta siitä, että kaivelen asiaa. Minun on hieman hankala tavallaan kävellä asiassa luokanopen ja rehtorin yli.
Mutta lupaan yrittää! Otan ensin yhteyttä koulupsykologiin, jos sitä kautta vaikka pääsisi asiaa purkamaan.
ap
Kyseessä oli erityisryhmä eli oppilaita oli luokassa 8. Lapseni oli luokassa tunne-elämän ongelmien ja keskittymisongelmien takia. Hänen oli myös vaikea kestää pettymyksiä.
Ensimmäisellä luokalla hänen oli vaikea kestää pettymyksiä ja saattoi helposti alkaa itkeä jos vaikka joutui viimeiseksi ruokajonoon.
Tästä muut luokkalaiset sitten haukkuivat häntä (opettajan kuullenkin) vauvaksi ja nauroivat. Kun otin asian puheeksi opettajan kanssa niin hänen vastauksensa (lapsen kuullen) oli että täytyy vain opetella olemaan itkemättä niin sitten kiusaaminen varmaan lakkaa. Ei siis sanaakaan siitä että kiusaaminen olisi hänen mielestään väärin tai että hän yrittäisi tehdä asialle jotain, vähintään nyt pitäisi olla niin että opettajan läsnäollessa ei toiset lapset huutele ja naura :/
Itkut tosiaan jossain vaiheessa loppuivat mutta kiusaaminen vain jatkui ja paheni ja teimmekin lopulta sen ratkaisun että myimme omakotitalomme ja muutimme naapurikaupunkiin jotta lapsi pystyi vaihtamaan koulua. Opettajien, rehtorin ja kuraattorin kautta yritin kiusaamiseen puuttua mutta asialle ei vain tehty mitään, päinvastoin mielestäni opettaja omalla asenteellaan yllytti kiusaajia (hänen ratkaisunsa oli mm. laittaa lapsi yksin toiselle pihalle leikkimään muun luokan ollessa toisella pihalla kun vaadin että jotain täytyy asialle tehdä).
Uudessa koulussa ei onneksi mitään kiusaamista ole ollut mutta on kyllä opettajallakin ihan eri asenne.
sä et voi asialle mitään, koska opettajat kuvittelevat olevansa oikeassa. Tuossa on kiusaamisen ydin: ihmisest uskovat juuri noin. Myös opettajat.
Ainoa joka voi tehdä jotain, on lapsen vanhemmat. He voivat nostaa hallintokanteet koulua ja opettajia vastaan. Valitettavasti lapsi on ehtinyt pois peruskoulusta ennen kuin se tulee käsitellyksi, mutta ehkä joku tulevaisuudessa hyötyy siitä. Tai sit ei koskan nämä opethan on vain sitä mieltä, että lapsen vanhemmat kiusaavat heitä...