Lue keskustelun säännöt.
Muita samassa tilanteessa? Kaksi lasta, mutta kolmatta ei kuulukaan...??
01.09.2011 |
Onko muita suunnilleen samassa tilanteessa? Olisi kiva vaihtaa ajatuksia ja kuunnella mietteittä.
eli jos teilläkin on jo kaksi suht helposti alkunsa saanutta lasta, ja kolmaskin olisi toiveissa, mutta ei näy kuuluvan.
Olisi kiva kuulla ajatuksia siitä, miten ja milloin pystyitte luopumaan vauvatoiveesta kokonaan. Tai oletteko kenties hakeneet lääkäristä apua? Tai jotain muuta?
Meillä 6- ja 7-vuotiaat lapset ja kolmatta on yritetty noin vuosi. Ikää mulla on nyt 34, eli en ihan nuori enää ole, mutta toisaalta moni ystäväpiirissä saa vasta esikoistaan.
Kommentit (7)
eikä siitä tässä olekaan kyse, vaan olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Missä vaiheessa kolmannesta haaveesta luovuttiin ja miten? tai miksi ei olla luovuttu?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sekundaarinen/ sekundäärinen lapsettomuus, niin löytyy tietoa ja kokemuksia.
Tuttavani oli samassa tilanteesta (kaksi lasta ja kolmatta yritetty pitkään), meni gynelle ultraan ja löytyi hyvänlaatuisia kasvaimia. Leikattiin ja noin puolen vuoden kuluttua leikkauksesta tuli raskaaksi.
No joo, minulla ikää jo noin 40vee, lapset alakoululaisia ja kolme vuotta olemme menneet ajatuksella, saa tulla, jos on tullakseen. Eipä ole mitään tapahtunut.
Yrittäminen on jäänyt jo ajat sitten, joten mikään stressaaminen ei ole syynä. Ei vain enää tärppää. Aika alkaa jo loppua ja suurin surutyö on tehty. Nyt olen tyytyväinen ja onnellinen tästä meidän perheestä. Olemme hyvä porukka just näin :)
ps. Toki edelleen saa tulla, jos on tullakseen...
meillä yritettiin kahta ekaa lasta, ja molemmat tuli vasta hoitojen avulla. Mielestäni en kyllä alkuun ajatellu asiaa, vaan lapsi sai tulla jos oli tullakseen. Nyt sitten huomasin kesällä että odotan kolmatta ja ihan luomusti, luulimme että emme voisi saada joten ajatukset oli narikassa.
Yritittekö aikaisempi, vai onko nyt kolmannen kohdalla todellista yrittämistä, tarkoitan että onko asia ollut mielessä koko ajan että "pakko saada" vauva, jos se vaikuttaa asiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja oikeasti hermot oli aika tiukilla.
Meillä kolmannen yritys tärppäsi kerrasta, mutta menikin sitten kesken. Tämän jälkeen kroppa ei tainnut olla kunnossa ja luultavasti oli toinen ihan alkuraskauden keskenmeno. Meni reilu 8kk kun sitten raskauduin ja saimme kolmannen.
Kertaakaan ei itselläni ollut tai olisi ollut ajatuksissa että pystyisin luopumaan haaveista. Tosin ne keskenmenneen raskauden hormonit tuskin helpottivat asiaa.
Mutta kyllä tuntui se kolmannen saaminen aika takkuiselta niiden kahden jälkeen. Erona että kaksi ekaa sain alle 30v:na ja kolmas tuli sitten jo jonkin verran yli 30v:na.
Keskityt vaan muihin asioihin elämässä. Teille nyt on tarkoitettu kaksi lasta. Parempi hyväksyä tilanne kun ikääkin jo on.