Miten te "ruokavaliohörhöilijät" selviätte kyläilyistä, matkoista jne. jne.??
Eli karppaajat, tai ne jotka muuten vaan syö about vaan jotain leseitä/papuja/siemeniä/marjoja, veget jne. ...
Eli jotka syötte enimmäkseen vaan jotain terveellistä.
Ettekö siis lähes ikinä syö sipsiä, karkkia, pullaa, ravintolasta normaaliannosta jossa vaikka ranskalaiset ja pihvi, tai käy hampurilaisella tms.?
Miten toimitten esim.
- kylässä jossain missä tarjotaan jotain vaan kahvit ja pullaa ja vaikka raakapakaste-paistettuja pasteijoita
(itse tällöin otan kohteliasuudesta mitä tarjotaan, vaikka muuten yrittäisinkin olla jollain dieetin tapaisella). Sanotteko te kylmästi että "ei kiitos" ja kärsitte sitten nälkää koko vierailun ajan?
- Vai onko teillä omat eväät kylään mennessä itsellenne? (vaikka joku kanapihvi ja salaatti -annos vain itseänne varten, kun teidän kuuluu syödä sellainen klo 17:30?) Monesti olisi myös kohteliasta viedä jotain, vaikka pullapitko jos menee puoliyllättäen/epävirallisesti, mutta eikös ole vähän hassua jos sitten itselle on jotain muuta eväänä?
- viikonloppumatkalla jossain kaupungissa, missä käytte katselemassa nähtävyyksiä. Onko jotkut omat eväät, syötte vaan jotain kuivasiemeniä koko reissun ajan hotellihuoneessa? (Itse käymme esim. päivällä mäkkärissä, illalla hotellissa päivällisellä, päivällä välipalaksi saatetaan ostaa jäätelöt ja/tai karkit/suklaapatukka tai kahvit ja pulla/sämpylä yms.)
- työmatkoilla, kun on koko päivän jossain palavereissa, ja sen armoilla mitä tarjotaan (esim. päivällä joku kevyt lounaan tapainen / voileipiä, iltapäivällä kahvia ja pullat, illalla sitten illallinen ravintolassa)
- jos olette laivaristeilyllä? Onko teillä sielläkin omat eväät? Vai näykittekö vaikka buffetista vain jotain ruokavalioonne sopivaa, ja sivuutatte esim. jälkiruokapöydän kokonaan?
Tuntuu että tosi hankalaa on jatkuvasti noudattaa jotain ruokavaliota, ainakni mun elämässä on aika paljon kaikkia menoja ja muita, enkä halua olla joku ihme "kummajainen" joka tekee kaikesta kauhean hankalaa, haluan myös nauttia elämästä.
Kommentit (52)
asioista ei kannata tehdä liian vaikeita.
Jos ruokavalio kaatuu lounasravintolan lihapullien korppujauhoon tai jauhelihakastikkeen ketsuppiin, niin se on liian hankala ruokavalio eikä sellaisesta pidemmän päälle tule mitään. Hiilareita voi vähentää vähemmän fanaattisestikin. Syöt lihapullat salaatin ja jauhelihakastikkeen lämpimien kasvisten kanssa äläkä välitä mausteista ja korppujauhoista. Kotona voit tietenkin laittaa ruoan ilman niitä.
Ap, ymmärrän kyllä tarvettasi syödä muutaman tunnin välein. Itsekin voin parhaiten, kun syön 4-5 ateriaa päivässä.
Sitä en ymmärrä, että sinusta karkkien syönti on helpompi ratkaisu välipalaongelmiin kuin vaikka välipalakeksit tai myslipatukat. Itsellä on aina mukana Elovenan välipalakeksejä, joissa hiilari on hyvälaatuista ja pitävät nälkääkin melko hyvin. Päälle paljon vettä, niin hyvin jaksaa.
Itse olen myös kasvissyöjä, enkä koe ongelmaksi kyläilyvierailuja tai muita. En pidä makeasta, kahvipöydässä otan yleensä suolaista jos sitä on tarjolla.
Minusta sinä lähestyt turhan mustavalkoisesti syömistä. Eihän kenenkään ruokavalio hetkahda mistään ketsupinsyönnistä tai satunnaisesta hampurilaisateriasta. Nykyään on kuitenkin paljon hyviä vaihtoehtoja, kodin ulkopuolellakin. Kokonaisuus ratkaisee. Jos sinulla on töiden puolesta paljon kahvitteluja ja muita, niin voithan antaa palautetta, että viinerin sijaan kaipaisit hedelmiä.
vaan just suositusten mukaan!!
Ja tuo tasainen rytmi auttaa estämään turhaa napostelua (sitä että huonossa olossa ottaisin mitä vaan nopeasti ja helpoiten käteeni saan).
Suositustenkin mukaan pitäisi syödä
aamiainen, lounas, pieni välipala, päivällinen ja pieni iltapala. Näin yritän toimia.Mutta reissussa tai kaupungilla tai ostoksilla ollessa tuo rytmi vähän sekoaa, ja silloin käydään aina mäkkärissä tai kahvilassa kahvi+pulla/sämpylä/ruisleipä linjalla. Ja jos nälkä mutta ollaan menossa, eikä heti pääse syömään, on hätävarana vaikka pastilliaski tai karkkipussi laukussa, mistä voi vähän ottaa, ettei tule ihan huono olo.
ap
ja meillä ei ole mitään keliakiaa. Meillä syödään 3 kertaa päivässä + mitä nyt päivän aikana tulee kahvia tai muuta juomaa nautittua. Tämä siksi, että esim. aamuisin ei meillä kenelläkään ole nälkä. Tuo on meille juuri sopiva ruokarytmi ja sillä pärjää hyvin, kun syö proteiinipitoista ruokaa, kasviksia jne.
Yleensä vierailemme tutuilla joten he tietävät jo olla meidän takia hankkimatta pullaa yms. Joskus viedään itse mukanamme esim. jäätelöä tai suklaata jota voidaan kaikki syödä. Silloin harvoin, kun mennään yökylään niin ollaan sovittu, että käydään esim. kaupassa yhdessä ja osallistumme ruokakuluihin + samalla keskustelemme siitä mitä ruokaa laitetaan, jotta se sopii kaikille. Tai ruoka on suurinpiirtein mietitty läpi ja tuomme osan aineksista. Ei ole ollenkaan vaikea homma ja ei tarvita mitään ihmeellistä, kun syödään kuitenkin lihaa, kasviksia, hedelmiä jne.
Jos lähdetään reissuun ja matka on pitkä niin yleensä tehdään autoon alkumatkalle evästä. Viljattomuutemme ei todellakaan estä ravintoloissa syömistä ja pitäähän sitä ihmisen syödä. Valitsemme vain ateriaksi sellaista joka meille sopii. Eli ei ongelmia. Suosimme myös hotelleja joissa on pieni keittiö ja saa tehtyä tarvittaessa itse lämmintä iltapalaa jne.
Nopeasti sitä sopeutuu ja eipä ole kukaan tutuistamme valittanut. :)
Olen vegaani, ja on ihan totta mitä sanoit, kovasti tavallisesta ruokavaliosta poikkeavasti syövä ON "kummajainen" ja saattaa tehdä paitsi omasta myös muiden elämästä hankalaa.
En koskaan vaadi keneltäkään, että minulle pitäisi järjestää syömiset. Jos olen menossa johonkin esimerkiksi työhön liittyvään koulutukseen tai sukujuhliin ja erityisruokavaliota kysellään, kerron sen ja lisään että tuon mielelläni omat eväät, jos tällä kertaa ei järjestäjälle ole mahdollista järjestää minulle sopivaa syötävää. Haluan vain tietää etukäteen, jos se sopii.
Yleensä kyllä tarjoilu on järjestynyt. En tunne sinänsä huonoa omaatuntoa siitä, että joku näkee (omasta valinnastaan) enemmän vaivaa minun vuokseni, koska kasvisruokavalio olisi kyllä lähes kaikille terveellinen ja ennenkaikkea ekologinen vaihtoehto, on ihan hyvä että ihmiset tutustuvat vähän siihenkin. Mutta siis EN VAADI SITÄ.
VIEMISET eivät ole mikään ongelma, muutkin voivat syödä minulle sopivia pullia yms (tietysti eri asia jos sitten vastasanottajapuolella on omia rajoituksiaan... mutta esimerkiksi gluteeniton vegaaninen piirakka on helppo tehdä). En tietenkään osta muille eläinperäisiä tuotteita sen enempää kuin itselleni, eli olen sanonut nyyttikestitilanteessa, että en tuo jäätelöä paitsi jos soijajäätelö kelpaa, mutta voin tuoda mansikat tms.
KYLÄSSÄ jos tarjotaan vain sellaista mitä en syö, en sitten ota mitään. Usein olen ollut tuossa tilanteessa, että juon vai kahvit. Ymmärrän että tämä (ja tarkka "mistä tämä on tehty" -kysely) tuntuu ihmisistä vähän tylyltä, ja monet vegaanit ovatkin aluksi olleet "kotivegaaneja" eli noudattavat ruokavaliota kotona ja mahdollisuuksien mukaan mutta sosiaalisissa tilanteissa eivät ole niin tiukkoja. Lopulta se kuitenkin alkaa tuntua useimmista pahalta. En oikeasti halua ajatella että minun mahaani on päätynyt eläinten riistämisen seurauksia, jos olisin voinut sen välttää.
EVÄITÄ täytyy usein varata. Juurikin pähkinäpusseilla ja banaaneilla pääsee pitkälle.
EN MENE RUOTSINLAIVALLA SEISOVAAN PÖYTÄÄN. Ei se vain kannata sillä hinnalla. Niin vähän on itselle sopivaa tarjottavaa. Mutta kyllä siellä a la carte -ravintoloista saa syötävää, yleensä kokit muissakin ravintoloissa pystyvät jotain soveltamaan. Varmistan etukäteen soittamalla tai sähköpostilla, jos tiedän että ollaan vaikka työporukan kanssa menossa johonkin ulos syömään.
Syön karkkia, pullaa ja sipsiä. Karkeista valitsen vaihtoehdot, joissa ei ole liivatetta. Ravintolassa tilaan kasvisvaihtoehdon ja hampurilaisen on kasvishampurilaisena. Mäkkärissä pelkät ranskalaiset, jos sinne on pakko mennä.
Kylässä syön mitä pystyn ja jos joku erikseen sanoo, että "maistas noita nakkipiiloja", niin kieltäydyn kohteliaasti ja sanon olevani kasvissyöjä. Isommissa juhlissa vedän emännän vähän sivumpaan ja kysyn mitä voi syödä, koska salaattien yms penkominen jonossa on noloa. Yleensä laitan myös seuralaiseni kulkemaan edelläni ja kertomaan onko salaattiin piilotettu esimerkiksi kanaa. Olisi ihanaa jos isoissa noutopöydissä olisi laput, joissa kerrotaan ruuan nimi, ettei tarvitse arvuutella. Usein valmistaudun vierailuihin ja juhliin syömällä kotona etukäteen ellen tiedä varmasti, että paikalla on minulle sopivaa ruokaa. Kyläreissuille voi myös tuoda mukanaan omaan ruokavalioon sopivan herkun tuliaisena, jota tarjoaa kaikille.
Jokaisella reissullani olen luottanut siihen, että saan jostain ruokaa. Yleensä ongelmia tuottaa se, että muu seurue haluaa tiettyyn ravintolaan, jossa ei ole minulle mitään. Tästä syystä ruokapaikan etsiminen aloitetaan ajoissa ja aina ollaan löydettykin. Vaikeinta tämä on ulkomailla mutta onneksi pitseriat on keksitty. Retkillä jonnekin syrjäisempään paikkaan on mukana jotain syötävää, hedelmiä ja pähkinöitä yleensä. Myös jotain korpputyylisiä mikäli olemme sellaisia löytäneet. Englannissa ostin terveyskaupasta siemenleipää, kun paikallinen pullamössöleipä ei vain enää uponnut.
Työmatkoilla en ikinä ole ollut mutta nappaisin mukaan jonkin pilttipurkin tai vastaavan mitä on helppo kuljettaa mukana. Myös proteiinipatukat ovat käteviä tähän tarkoitukseen, koska ne vievät tehokkaasti nälän mutta tarvittaessa viihtyvät siellä laukun pohjalla useammankin reissun.
Laivaristeilyt on ehkä kaikkein haastavimpia. Aamupala on pelastettu, jos tarjolla on puuroa ja hedelmiä mutta illallispuoli on vähän haastavampi. Pitkään aikaan ei ole tullut käytyä ruotsinristeilyllä mutta muistelisin ruokailun olevan aika kehnoa. Tallinnan reissulla vaihtoehtona oli köyhä buffet, ranskalaiset tai leipä. Yleensä syön maissa, koska ikinä ei voi tietää mitä siellä laivassa saa. Porukan kanssa mennään kuitenkin usein sinne buffettiin ja syön siellä mitä pystyn. Yleensä se jälkiruokapöytä on sopivin mutta käyn hakemassa lasten puolelta ranskalaisia ja teen tuhteja salaatteja. Se riittää, kun on jo päivällä syönyt hyvin. Yötä varten kannattaa kyllä varata hyttiin jotain syötävää, koska nälissään ei ole kiva mennä nukkumaan.
Olen ehkä huono vastaamaan siinä mielessä, että myös nuo epäterveelliset herkut maistuu. En kuitenkaan ole kokenut, että olisin mikään "kummajainen". Hankala olen saanut kuulla vain öisin baarireissun jälkeen, kun minulle ei kelpaa mäkkäri, johon muilla on alekuponkeja. Ollaan sitten hajaannutta siinä vaiheessa ja olen mennyt snägärille parin muun kaverin kanssa.
Mitä jos unohdat nyt ne suositukset. Ne on tehty keskivertoihmiselle ja niin, että ne sopivat mahdollisimman suurelle osalle väestöä. Kaikki eivät siihen muottiin mahdu.
Sanot, että sinulla on jo parin tunnin syömättämyydestä hirveä olo. Sitten syöt parin tunnin välein. Pieniä ruoka-annoksia EI välipaloja. Huolehdit proteiinin saannista, joka annoksella pitäisi olla lihaa/kalaa/papuja/maitotuotteita/sieniä. Myös kuitu pitää nälkää loitolla, joten syö runsaasti kasviksia. Hommaa kassiin ja työpaikalle pilttipurkkeja, valmiskeittoja (lisää vain vesi), myslipatukoita. Unohda ne karkit ihan kokonaan, hanki tilalle pähkinöitä ja vaikka rusinoita. Ne eväät menee sinne kassiin yhtä helposti kuin avaimet ja kännykkä. Jos syöt parin tunnin välein, niin et voi joutua kyläänkään nälissäsi. Aika harvon kukaan lähtee kylään alle tunnin varoitusajalla.
Avainsana erilaisen ruokavalion kanssa on SITOUTUMINEN. Jollet pysty sitoutumaan, et pysty elämään uuden ruokavalion kanssa tai ainakin se on hyvin vaikeaa.
Kannattaa myös miettiä olisiko sinulle oikea osoite kuitenkin lenkkimaastot ja kuntosali, jos kerran ylipainoa ei ole mutta omenalihavuus löytyy.
Jos verensokerin kanssa on noin suuria ongelmia (tärinä, toimintakyvyn menetys yms), niin kannattaisikohan alkaa napostella jotain muuta kuin karkkia välipalaksi? Ja kannattaisi varmaan käydä terkkarilla tsekkaamassa ettei ole diabetes tulossa.
Jotenkin tuntuu että ap:lla on kauhea ongelma jonkun muun asioista ja valtava pelko ettei vaan tarvitsisi omia tapojaan muuttaa. Aikuinen (?) ihminen ja kulkee karkkipussin kanssa? Hedelmien lisäksi löytyy proteiinipatukkaa, myslipatukkaa ja niitä "terveellisempiä" keksejäkin, joiden syöminen ei ole ollenkaan paheksuttavaa ja varmasti tuovat paremman ratkaisun orastavaan nälkään kuin joku karkki.
Tuo on aika koomista, en voi syödä jauhelihakastiketta koska siinä on ketsuppia ja vehnäjauhoa. Oliskohan em ainesten määrä annosta kohden sellainen 5-10 ml, joka ei kenenkään dieettiä kaada. Toki karppaaja varmaan tekee jauhelihakastikkeen ilman vehnäjauhoa ja laittaa oikeita tomaatteja joukkoon, mutta joo...
Sulla on kyl ap tosi rajoittunut käsitys laadukkaasta ruuasta
kun "nautiskelet" mäkkärin "hampurilaisella" ja pidät "normaalina ravintolaruokana" ranskalaisia ja pihviä (varmaan amarillossa?). Tai karkki on mielestäsi ainoaa helppoa ruokaa.
Juuri näin. Mä olen pärjännyt vallan hienosti, vaikken välitäkään pullista, karkeista, sipseistä, ranskiksista ja limppareista. Voin joskus maistaa, mutta ei yleensä nappaa yhtään. Ja mulla ei siis ole mitään erityisruokavaliota, mutta en vaan pidä tuollaisista sokerihöttömoskaruuista.
mutta kertaakaan ei ole ollut noita oireita hiilareiden vähentämisen jälkeen! Ennen piti yöllä käydä ottamassa huikka tuoremehua tai jugurttia että selvisi aamiaiseen - nyt voin nukkua senkin aikaa:) Samoin diabeetikko mieheltäni on loppuneet nuo sokruhuipat täysin (lääkkeitäkin vähennetty jo uuden ruokavalion myötä). Syön aamupalan, lounaan ja päivällisen - välipalaksi pala suklaata kahvin kera ja illalla kourallinen pähkinöitä. Eikä nälätä! Mutta jos olen syönyt jotain hiilaripitoista seuraavana yönä on huima nälkä taas!
4
vaan sen ainesosat ovat keltuainen, oliiviöljy ja mausteet (sitruuna/viinietikka, sinappi, valkosipuli, suola, pippuri).
mutta lapsemme on allerginen. Ja kyllä siitä on hankaluuksia. Toki lapsi on tottunut ettei saa ottaa kaikkea ja jossain ei oikeastaan mitään, mutta esim lomareissulla tuli hankaluuksia.
Tilasimme ravintolassa annoksen josta piti jättää kaikki maitotuotteet pois (käytännössä pelkästään juusto ja majoneesi) mutta kun ensin oli jätetty pois pelkkä juusto ja jouduimme käännyttämään annoksen takaisin ja seuraavaksi tuotiin annos josta oli juusto jätetty pois mutta majoneesi jätetty, tyydyimme annokseen ja lapsi jätti osan syömättä. Hänelle olisi ollut epämiellyttävää odotella omaa annostaan vielä kun muut jo syöneet. Itkuhan siinä tuli kun oli niin hartaasti odotellut annosta. Lomareissulla olisi mukavempaa jos asiat sujusivat.. onneksi toisissa ruokapaikoissa päästiin vähemmällä. Joissakin oli jopa annoksia joita ei tarvinnut muutella.
kun "nautiskelet" mäkkärin "hampurilaisella" ja pidät "normaalina ravintolaruokana" ranskalaisia ja pihviä (varmaan amarillossa?). Tai karkki on mielestäsi ainoaa helppoa ruokaa.