Lapsi ei ymmärrä matikkaa... Autanko liikaa..

paitsi että meillä on kyseessä poika ja vaikeutena englanti. Juuri tänään mietin, että lopetanko auttamisen kokonaan, niin opettaja näkee, miten vähän poikani oikeasti osaa. Myös matikka on meillä vaikeaa.



Olen todella väsynyt juuri tuohon, että arki-illat kuluvat itseltäkin läksyjen parissa. Olisi kiva kuulla kyllä mielipiteitä.

Etkö voisi ottaa suoraan yhteytä tytön opeen ja kysyä, että miten läksyjen kanssa käytännössä tulisi menetellä. Minulle tuli myös mielen, että lapsi ei yksin viitsi yrittää, kun tietää että sinä autat kuitenkin. Oletko pyytänyt reippaasti apua läksyongelmaan koulusta? On kohtuutonta, että koko ilta menee matikan parissa, toisaalta yläasteella tehtävien vaikeutuessa tyttö voi joutua todellisiin vaikeuksiin, jos ei alakoulun perusasiatkaan ole hanskassa. Tämän vuoksi tehtäviä ei voi jättää yksin tytön vastuulle, jos ne tosiaan koulussa tarkistetaan vain itsenäisesti vastauskirjasta?

Voisitte vihjaista opettajalle kuinka kauan kotitehtävien tekemiseen menee aikaa. Minä olen antanut vähemmän kotitehtäviä niille, joilla on ollut vastaavanlainen tilanne. Ei ole reilua lapsellekaan, että hänellä on kaksinkertainen koulupäivä. Onko lapsellenne Hojks? Siihen kannattaa kirjata se, että läksyjen teko ei suju ilman vanhempia. Älkää uhratko elämäänne lapsen kotitehtäville. Tukiopetus, erityisopetus ym. ovat sitä ylimääräistä opiskelua varten. (PS: Tosin olette kyllä mahtavia vanhempia, kun olette tukeneet lapsianne)

Kannattaa keskustella opettajan kanssa tukiopetuksesta ja siitä, mikä siinä olisi olennaista.



Mulle tilanne on täysin vieras, sillä minä tein omia 'läksyjä' aikanani itse, osaa vielä silloin kun lapsetkin olivat koulussa eikä mulle ole koskaan tullut mieleenkään ryhtyä auttamaan ilman eri pyyntöä. Ja niitä on tullut todella harvoin.

Minusta ei kannattaisi liikaa korjailla lapsen tekemisiä, muutenhan opettajalla ei ole mitään käsitystä lapsen todellisesta osaamistasosta. Tai ainakin kannattaa asiasta jutella opettajan kanssa. Kuvaamassasi tilanteessa kannattaisi varmaankin ennen läksyjen tekoa kerrata yhdessä lapsen kannsa "teoria", eli siis mitä ollaan tekemässä. Sen jälkeen lapsi tekisi itse ja tarkistaisitte yhdessä. Ilmeisesti lapsi ei pysty omaksumaan tunnilla opetettua ja sen takia läksyjen teko vaikeaa. Virheiden korjaamisen sijaan kannattaisi mielestäni pyrkiä siihen, että lapsi ymmärtäisi asian ennen kuin yrittäisi läksyjen tekoa. Muutenhan ne eivät ikinä mene oikein...



Jos lapsella on häiriöitä hahmottamisessa ym. niin luulisin erityisopettajan taidoista olevan apua, hän osaisi huomioida lapsen erityisvaikeudet opetuksessa. Olen itse opettaja ja meillä toimii yhteistyö erityisopen kanssa mielestäni oikein hyvin. Osa oppilaista käy matematiikan tunnit 1-2 krt/viikko erityisopen kanssa ja saavat siellä heille "räätälöidyn" opetuksen. Luokatilanteessa on vaikea yhtä perusteellisesti paneutua jokaisen osaamisen varmistamiseen. Samoin muutama oppilas tekee kokeet erityisopen kanssa, hermostuvat liikaa luokassa ja ajatus ei kulje. Samoin muiden rapinat ym. eivät häiritse pienemmässä porukassa samalla tavalla.

että lapsella ei ole HOJKS:a ja koululla ei ole varaa tukiopetukseen.

Opettaja tietää vaikeudesta ja aina kokeen jälkeen erityisope käy kokeen läpi tyttöni kanssa.



Tuntuu että olen niin yksin tämän ongelman kanssa:(

koululla ei ole mitään sanomista asiaan.

matikan osalta todeta, että normissa ei tule menemään läpi, vaan tehtäviä pitää helpottaa ja runsaasti.



Elämä ei ole pelkkää matikkaa. Ja tietenkin teidän täytyy auttaa edelleen. Taso vaan on liian kaukana, eli pitäis palata tekemään vaika viime vuoden tehtäviä. Yksilöllistää opetus. hataran pohjan päälle ei voi rakentaa.

16 § (24.6.2010/642)

Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus



Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.



Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa.

Meillä tokaluokkalainen poika jolla ongelmia joka aineessa. Ei vaan tee yksin mitään vaan mun pitää seistä vieressä ja jos tekee ensin itse niin vastaukset 90% väärin. Eikä ymmärrä vaikka kuinka selitän.

Olen ollut yhteydessä opeen jo viime vuonna kun läsyjen tekoon meni keskimäärin 4h per päivä eli kohtuutun aika. Mutta open mielestä pojalla ei ollut ongelmia. Kävi myös tukipetuksessa, mutta ei siitä ollut mitään hyötyä.

Puheterapeutilla käyty ja jotain hahmottamisoneglmaa tms oli ja odotellaan koulupsykologin yhteydenottoa. Apua pitäisi saada nopsaan koska sama meno jatkuu. Opekin on uusi ja kaikkea.



Joka maanantai ahdistaa kun tietää töistä tullessa, että se taistelu alkaa taas.

Englannista ei saa tukiopetusta, koska ope on kiertävä ja kiiruhtaa aina seuraavalle koululle tunnin jälkeen.



Olen kyllä tietoinen, että uuden opsin myötä lapsen pitäisi saada tarvimaansa tukea oppimiseen, mutta ei se kyllä toteudu mitenkään koulun arjessa. Minulle aina sanotaan, että ei lapseni ole luokan heikoin. No sepäs vasta lohduttaakin!



Ehkä pitäisi pitää palaveri open kanssa koululla ja selittää rehellisesti tilanne. Ehkä se HOJKS voisi olla ihan hyvä idea. Oppisi lapsi edes ne perusasiat.

aina saanut pelkkiä vitosia matikankokeesta. Ehkä kerran koko kouluaikana kutosen, vaikka aina yritin ja yritin. Yläasteella vasta mut laitettiin tukiopetukseen, mutta paskat siitä paljoa hyötyä siinä vaiheessa on kun perusasiatkaan ei ollut kunnolla hallussa eikä ole vieläkään.



Oon siis vieläkin auttamattoman huono matikassa, mun on esim. prosenttilaskut todella vaikeita muistaa. en muista kaavaa, en millään. en nytkään tietäisi, jos joku kysyisi. Päässä pystyy puolet ja 25% laskee, muuta ei. plus ja miinuslaskut toki sujuu, ja kertolaskut myös.



Näillä mennään- hyvin oon työelämässäkin pärjännyt vaikka matikka on aivan alkeellista =( On sitten niitä muita vahvempia puolia.

Ainakin omassa koulussani oppilaat, joilla on oppimissuunnitelma ovat oikeutettuja erityisopen tukeen. Tuo ei vielä tarkoita, että käytettäisiin helpotettuja kirjoja jne., vaan tukitoimin pyritään varmistamaan oppiminen. Jos tuo ei riitä, niin sitten on HOJKS:n paikka. Mutta ensin siis oppimissuunnitelma.

Onko lapsenne käyneet terapioissa ? Meidän 6v menee nyt toimintaterapeutin arvioon. Viimekesänä käytiin jo pari kertaa ja löytyi tiettyjä pikku ongelmia. Niihin kerrottiin harjoituksia joita voidaan kotona tehdä (esim. ristikkäisliikkeitä harjoittaa) ja nyt on tilanne mielestäni parantunut jo kovasti. Nyt mennään sitten tutkimaan hahmotusjuttuja enemmän ja toivottavasti löytyy tapoja joilla voidaan kehittää sitäkin puolta. Eli voisiko lapselle olla hyötyä esim. toimintaterapiasta ?



Tällä meidän "hahmoitushäiriöisellä" näyttää kuitenkin toimivan kuulomuisti tosi hyvin. Saas nähdä joudutaanko lukea paljon ääneen lapselle läksyjä tai mikä olisi se tapa jolla lapsi jatkossa oppii parhaiten.



Joillakin lapsilla on ollut myös jonkin verran apua sopivista rasvoista ruokavaliossa. Siis käyttöön paljon rasvaista kalaa tai hyviä kalaöljykapseleita. Eipä ainakaan rasvojen puute hankaloita sitten elämää lisänä.



Tsemppiä ja jaksamista.

ammattiapua.



Testitkin on jo tehty niin niiden perusteella haette neuropsykologista kuntoutusta ja erikoislääkärin lähetteellä. Kelakin on kuviossa mukana. Itselle ei tule maksettavaa.



Koulusta on saatava lisäksi tukiopetusta ja erityisopetusta.



Heti pitäisi toimia eikä vasta viidennellä. Mitä varhemmin tukitoimet aloitetaan sen paremmin niistä lapsi hyötyy.



Ei ole vanhempien tehtävä istua iltoja auttamassa läksyjen tekemisessä. Koulu on lapsen työ ei vanhempien.

meidän poika (3-luokalla) täytti kuukausi sitten 10v. ja on todella nero matikassa ja huonoin matematiikankoe tulos on 24/30 ja ottaa kokeista aina joko vaikeutetun tai normaalin,on myös hyvä enkussa ja liikunnassa.

Ap:n lapsi on varmaankin jo suorittanut peruskoulun loppuun. Olisi kiva kuulla millaisiin jatko-opintoihin päätyi tai helpottuiko matikan osaaminen jossain vaiheessa...

3-luokkalaisen ylpeä isä kirjoitti:

meidän poika (3-luokalla) täytti kuukausi sitten 10v. ja on todella nero matikassa ja huonoin matematiikankoe tulos on 24/30 ja ottaa kokeista aina joko vaikeutetun tai normaalin,on myös hyvä enkussa ja liikunnassa.

Kolmosen matikka on kylläkin niin helppoa että enemmistö oppilaista saa kiitettäviä. Tuossa vaiheessa on vaikea sanoa kuka on oikeasti nero ja kuka ei. Odotapa muutama vuosi vielä.

Tämä menee ehkä vähän ohi, mutta ympäristöllä on iso vaikutus ainakin osalle ihmisistä.

Minun ongelmani oli se että osasin tehdä tehtävät ja ymmärsin ne ongelmitta kun tein niitä yksin kotona.

Koulussa oli kuitenkin vaikeaa. Siellä tehtävät tuntuivat vaikeilta. Ja kokeet olivat yhtä helvettiä. Sain niistä ihan kohtuullisia numeroita mutta jos olisin saanut tehdä ne ilman häiriöitä olisin pärjännyt todella hyvin.

Kaikista pahimpia olivat tilanteet joissa piti päivän lopuksi tehdä tietty määrä harjoitustehtäviä ennen kuin pääsee kotiin. Istuin silloin aina koululla pitkään sillä en saanut tehtyä oikein mitään ennen kuin muut olivat lähteneet :/

Ap:n lapselle saattaa äiti olla se auttava ympäristötekijä.

Omien lasten kanssa olen huomannut että jo se auttaa että istun vieressä jos tehtävät ovat vaikeita.

Tää nyt ei ole ihan sama, koska lapseni saa seiskaa. On myös vitosella. Tehdään tosi paljon töitä ja oppii asiat kotona. Nytkin tein harjoituskokeen matikkaan viime viikolla ja osasi kaikki tehtävät yksin oikein. Sitten menee kokeeseen ja tekee samoissa asioissa virheitä. Seiska sieltä taas tulee. Olen päätellyt, että lapsella on koepaniikki. Unohtaa yksinkertaisia asioita kokeessa ja on helposti ihan lukossa. Siksi vältän painostamista, välillä en ohjaa yhtään lukemista ja sanoin tuon matikankin jälkeen, että tiedän hänen osaavan ja koenumerolla ei ole väliä. Tärkeintä on, että osaa asiat ja ei jää aukkoja.

Ja kyllä, minulla on ammattitaitoa arvioida osaamista. Olen näes matikan ope itse ja vielä lo päälle.