Äiti kutsui pulleaa vauvaansa possuksi!!

Sellaiset laihat rimmpakintut ei edes näytä vauvalta ja ovat luotaantyötävän näköisiä:/ Ei tee mieli paijata poskea ja ottaa syliin jotain luurankoa. Aina kun ollaan juhlissa, niin kaikki aina tulee ihastelemaan meidän tyttöä joka sopivasti pyöreä ja lähinnä kauhisteleva hänen serkkuaan joka on kuin tikku 4-kuisena..

Sähän oot ihan sairas. Kaikki vauvat on suloisia, jopa ne sun kutsumat luurangot.. Ei ole tarvetta syöttää vauvaansa paksukaiseksi saadakseen söpön pulleron. Jos sitä tikkuserkkua kauhistellaan, niin vika on sun sukulaisissa eikä 4-vuotiaassa!

Ja samoin sussa, jos ei tee "mieli" silitellä laihan vauvan poskea. Sairasta.

Joka ikinen vauva on sellaiseenaan juuri täydellinen ja helyyttävä.

On minustakin pullea vauva soma, siitä ei ole kysymys! Lapsen kutsumanimenä käytettiin Possua! Minusta se oli opetusta isommille sisaruksille, että lihavia voi kutsua siksi. Ja äiti pahoitellen puhui vieressään istuneelle: kun tää on niin lihava, niin ei se opi edes kävelemään, kun ei jaksa kannatella painoaan! Heh heh.

AP

mekin kolmatta lasta pikku joulukinkuksi, oli aika pulskaa mallia. On nyt 17v, 170 cm ja 49 kg, mallin mitoissa ja rautainen itsetunto. Sävy siinä merkitsee, arvon mamma.

meidänkään paksu jäbä kävele, vaikka on jo vuoden täyttänyt. Liekö sitten paino syynä :D Kukin ajallaan...



Possu ei mielestäni ole haukkumanimi. Se on se sävy, millä sen sanoo. Onhan "homokin" joissain piireissä haukkumasana :O

Tuo voi olla vain hellittelynimi pikkuiselle. Kummipoika oli laiha kuikelo jolla iho kuulsi ja pää näytti isolta tikkumaisern ruumiiseen verrattuna. Iho roikkui kuin vanhalla ukolla. Vanhemmat kutsuivat tätä pulkannaruksi ja alieniksi eikä olisi tullut mieleenkään ajatella näitä haukkuina.

Sellaiset laihat rimmpakintut ei edes näytä vauvalta ja ovat luotaantyötävän näköisiä:/ Ei tee mieli paijata poskea ja ottaa syliin jotain luurankoa. Aina kun ollaan juhlissa, niin kaikki aina tulee ihastelemaan meidän tyttöä joka sopivasti pyöreä ja lähinnä kauhisteleva hänen serkkuaan joka on kuin tikku 4-kuisena..

Ja tiedoksi, että ei alle 1v vauvaa lihoteta SYÖTTÄMÄLLÄ! Täysimetyksellä on ainakin oma 5kk vauvani vielä!

Sähän oot ihan sairas. Kaikki vauvat on suloisia, jopa ne sun kutsumat luurangot.. Ei ole tarvetta syöttää vauvaansa paksukaiseksi saadakseen söpön pulleron. Jos sitä tikkuserkkua kauhistellaan, niin vika on sun sukulaisissa eikä 4-vuotiaassa!

Ja samoin sussa, jos ei tee "mieli" silitellä laihan vauvan poskea. Sairasta.

Joka ikinen vauva on sellaiseenaan juuri täydellinen ja helyyttävä.

Ja toisaalta hoikka taapero on suloisin. Laiha vauva tai lihava taapero eivät hetätä positiivisia mielikuvia, vaikken tietenkään tällaisten vanhemmille sitä suoraan sano.

Meillä lapset on possuja! Äidin pikku possuja ja tottakai silloin äiti on isoin possu!



Se on lepertelyä; ja ilmeisesti tähän vaaditaan taito niin puhua rakkaudella kuin vastaanottaa asioita oikein.



Siihen en lähde mukaan kuuluuko lapsen olla pullea vai langanlaiha, ei kuulu vastuullisen aikuisen päähän tollaset jutut. En kiellä teitä päivittelemästä mielessänne hoikka/pulleaa lasta mutta surullista se on ja keskenkasvuista jos mikä.

Tuo äiti siis oli selvästi häpeissään, että lapsi on niin pullea! Muut lapset kuten hän itsekin olivat todella laihoja. Olisiko vauva tullut isäänsä erilaisen ruumiinrakenteensa kanssa. Siis yritän nyt korostaa, että ymmärrän kyllä, jos hellittelee lasta possu-nimellä, niin minäkin teen koiralleni. Pulleat vauvat ovat söpöjä jne., mutta tässä olis selvästi kysymys dissaamisesta. Sitä en sulata. Vauva ei voi mitään sille, jos äiti syöttää liikaa (kuten siinäkin neuvolan penkillä jotain maissinaksuja, vaikka lapsi ei edes kitissyt).

Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

että muutkin tätin muksut ollu pienenä pullukoita.



Se että sinä syötät naksuja vaan kiukuttelevalle lapselle tarkoittaa ettet osaa lukea lapsesi tarpeita ennenkö lapsi jo poraa.



Ne isän geenit on isän geenit mutta samaa määrää on kaikilla lapsilla ja isällä lihavuuteen vaikuttaa enempi omat syömistavat kuin geenit. Laihtuisi jos söisi/liikkuisi toisin.



19

Ikäväähän se on, jos todella se lapsesta puhuminen oli jotenkin häpeilevää ja jos isommille lapsille jää päälle tuo nuorimman nimittely. En kutsuisi yli 1-vuotiasta lasta millään pullukka-termeillä, koska lapsi alkaa ymmärtää, enkä haluaisi että lapsen kehonkuvasta tulee sellainen että kokee olevansa iso, isompi kuin muut, erilainen. Olen tästä aika tarkka, koska olen paininut vääristyneen kehonkuvan kanssa pitkään.



MUTTA: pakko puuttua tuohon ap:n kirjoituksen yhteen kohtaan: Ymmärrät kai, että vauvaa ei voi "äiti syöttää" lihavaksi, kuten kirjoitit. No, on siinä ja siinä jos 1-vuotiaan saa syötettyä pulskaksi, sillä tuon ikäisellä toimii oma ravinnonsäätely varsin hyvin ja lapsi syö minkä syö. Jos on kova ruokahalu, niin tuonikäistä ei todellakaan laihduteta. Eri asia on, jos vitsimielessä tai jotenkin vanhempien lasten vanavedessä pienelle tungetaan jotain lihapiirakkaa ja kakkua naamaan koko ajan. Ei hyvä.



Meillä vauva oli melkoisen todella pulska tapaus, ja minusta maailman ihanin makkaroineen. Pelkällä rintamaidolla hän kasvoi niin potrasti ja kun alkoi kiinteitä menemään, niin ne maistuivat myös erittäin hyvin. Vielä 1-vuotisneuvolassa painokäyrä oli plussan puolella, mutta ihan normaali kuitenkin. Dieetillekö se lapsi olisi pitänyt pistää?? Nyt 2-vuotispäivien lähestyessä lapsi on kummasti soukistunut ja nykyään "osaa" jo nirsoillakin ruuan suhteen eikä ole enää sellainen jätemylly, jonka aukinaisee kitaan upposi ihan mikä vain syötävä ;)

Meillä myös asuu kolme apinaa. Joskus saattavat olla ihan pässejäkin.



Ugh,ugh!

Hyvä että mainitsit äidin olevan nuori! Se on niin oleellista. :)



Kyllä mä ainakin käytin hellittelynimellä pullukkaa ja pötkylää jne. :D

Ei pullea vauva mikään negatiivinen asia ole vaan terve ja söpö! :D

tätä pulleroa on kauppareissuilla joka kerta ihasteltu ja tultu juttelemaan hänelle. Laihalle vauvalle ei juuri koskaan tullut ihailevia katseita.

Esikoinen on ollut vauvasta asti hoikka, jopa laiha. Kuopus on kova syömään, joten on melko pullukka, vauva vielä. Söpöjä molemmat, mutta hieman mua pelottaa josko kuopus on sitten isonakin pullukka....Itse olen hoikka, isillä on taas taipumusta lihoa, ja ylensyödä. Aion pitää huolen, ettei lapsi liho, tai ainakin sitten isompana, 4v. vsnhempana liikkuu tarpeeksi eikä syö liikaa hiilareita.

Silti en ikinä haukkuis pienta lasta pullukaksi, jos hän tai isommat sisarukset olis kuuntelemassa.

jos äiti ja muut lapset kerran oli niin laihoja, niin miksi kuvittelet että äiti olisi syöttänyt sitten tämän yhden liian lihavaksi? ihan vaan että voi sitten hävetä ja nimitellä lasta?

ei mitään järkeä ap noissa sun jutuissas.

jos äiti ja muut lapset kerran oli niin laihoja, niin miksi kuvittelet että äiti olisi syöttänyt sitten tämän yhden liian lihavaksi? ihan vaan että voi sitten hävetä ja nimitellä lasta?

ei mitään järkeä ap noissa sun jutuissas.

Neuvolassa oli nuori äiti kolmen lapsensa kanssa. Vauva oli vähän pulska ja äiti kutsui tätä possuksi, punkeroksi ja muiksi vastaaviksi isompien lasten kanssa puhuessaan. Lapset käyttivät sujuvasti samanlaisia nimiä. Kaikkien muiden oikea nimi tuli esiin, tyttövauvan ei. Vauva ei ihan kävellyt, eli varmaan yksivuotisneuvola. Tuosta alkaa kiusaaminen ja lapsen itsetunnon romutus ylipainon takia. Ja kukapa muu lapsen on lihottanut, kuin äiti??

ja kiinalaiset kutsuvat "vaippaikaisia" haisuleiksi.... ;-)

Ja noin pienta ei voi tahallaan lihottaa liian paksuksi. Jos siis aiti+muut lapset hoikkia siis, ilmeisesti kodin ruokakulttuuri on terveella pohjalla.

no meilläpä kutsutaan hoikkaa poikaa apinaksi, kun kiipeilee jatkuvasti joka paikkaan. Ai kamala, on lapselta tuhottu itsetunto täysin, vai mitä ylihysteerinen ap?