1v. ei kävele

ei auta kuin odottaa. 1v10kk sukulaistyttö alkoi kävellä. Pärjää hyvin nykyisin lukiossa, mutta ollut aina jonkin verran kömpelö ja hidas oli oppimaan pyörällä ajonkin. Erilaisia ihania ihmisiä

Lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, jos et ole sattunut huomaamaan....



Itse olen oppinut kävelemään 1v6kk iässä, olin vaan arempi, koska kerran kumautin pääni pirttipäydän kulmaan..



Meidän lapset taas..

1. oppi kävelemään 1v2kk iässä.

2. 9kk iässä (HUOH!).

3. 1v5kk iässä.

4. on nyt 1v ja ottaa askelia, mutta ei kävele itsenäisesti.

Taidot on siis selvästi, mutta vielä vähän rohkeutta uupuu, odota muutama viikko ja luulen, että ottaa ekat askeleet.



Meillä on kävelty 1v3kk, 11kk ja 8kk.

ja nyt 7-vuotiaana on jo vuosia harrastanu erilaista liikuntaa, oppi ajamaan pyörällä 4v ja uimaan 5v. Eli ei hätää, ihan normaali lapsi vaikka lähtikin hitaasti kävelemään

Tuntuu vaan, etten tiedä tuttujen lapsissakaan ketään, joka ei ole noussut edes seisomaan 12kk iässä. Ens vkolla neuvola, niin pohditutti että mitähän sanovat. Ilmeisesti ei siis mitään...



t: ap

toinen 12 kk ja muut 1 v 2 kk ja 1 v 4 kk.

Malttia.

mulla ensimmäinen käveli kun oli 10 kk, toinen ollessaan 1 v 3 kk. Ihan nopsasti on oppinut liikkumaan tuo jälkimmäinenkin :)

Suurin osa siis oppii vasta vähän päälle 1-vuotiaana.

Keskimäärin opitaan 13 kuukauden iässä, minä opin 15 kuukauden iässä, ja sitten tanssinkin jo. Ja olin kaikessa nopea oppija.

Päin ruvetaa kyllä seuraamaan ja lähete fys.ter kun lapsi 1v 4kk jos ei kävele tukia pitki.

lapsiasi toisiinsa tai muihin lapsiin!! Se on suuri virhe, varsinkin siinä vaiheessa kun lapsi alkaa tuota vertailua itse ymmärtämään. Se voi olla aika iso kolaus lapsen itsetunnolle, oli asia sitten kuinka pieni tahansa.



Ei ole mitenkään epätavallista, että 1v ei kävele. Lapsesi oppii sen taidon kyllä, mutta vasta sitten kun se hänen kehityksensä puitteissa on mahdollista. Siitä ei kannata ottaa mitään stressiä. Taitoja opitaan kaiken aikaa. Odotahan kun lapsesi kasvaa ja aloittaa koulun. Se tuo taas aivan toisenlaisia haasteita. Mutta joka vaiheessa on kaikkein tärkeintä se, että lasta ei verrata kehenkään muuhun! Hän oppii ja kehittyy omaa tahtiaan. Vanhemman ei saa siihen tuskastua.