Testataas, ymmärtääkö kukaan minua. Mies on yrittäjä,tekee pitkää

Nosta ap kissa pöydälle!



Meillä vähän samankaltainen tilanne. Paitsi että miehellä ei omaa yritystä, vaan on ison yrityksen pienosakas. Ajoittuu rajaa mut pois mahdollisista myyntivoitoista ja osingoista. Toisaalta myös osakaslainasta.



Minulla tulot 0€. Miehen tulot menee yhteiselle tilille ja niitä käytetään yhdessä, veikkaisin, että minä kotona olevana tuhlaan itseeni enemmän kuin mies itseensä. Yhteisistä rahoista sovittiin jo ennen avioliittoa. Kun mies alkoi tienata halusi hän perustaa eläkerahaston itselleen. Silloin ei vielä ollut avioehtoa, isoilla kirjaimilla asiasta keskusteltiin ja rahasto tuli molempien nimiin, hyvä niin, sillä ne rahat olisi menneet kun avioehdon allekirjoitin. Asunto on molempien nimissä, vaikka mies sitä lyhentääkin yksinään. Olen miehelle sanonut, että minulle riittää, että eron sattuessa saan asunnosta osani, sillä sen verran olisin säästöön saanut ilman häntäkin töitä tekemällä. Tiedän, että jos ero tulee saan riittävät elatusmaksut lasten elintason ylläpitämiseksi ja varmasti auttaa tarvittaessa myös asunnon hankinnassa jne.



Mutta mitäänhän sä ap et saa jos täällä vaan pieksee etkä miehelle tosiasioita tiskiin lyö!

mutta en ymmärrä, miten olet suostunut tuollaiseen. Miten miehesi alunperin perusteli asiaa? Vai jäikö teille vaan päälle erilliset tilit ettekä koskaan puhuneet asiasta?



Oletko nyt puhunut asiasta miehelle? Entä jos puhuisit rauhassa ja syyttelemättä, että koet tilanteen epäreiluna.



Jos mies ei suostu, niin ei varmaan auta kuin ryhtyä itse hankkimaan itselleen taloudellista turvaa ja haluamaansa elintasoa. Ikävä juttu vaan, että miehen pitäisi varmaan tällöin tinkiä työajoistaan, suostuuko hän sitten siihen?

Sen vielä lisään, että vaikka välillä olen lapsista vastuussa 24/7. Ei asia meille ole ongelma. Käytän lastenhoitajaa niin paljon kuin tunnen tarpeelliseksi (yleensä 2-4 päivänä viikossa) ja lisäksi meillä käy siivooja kerran viikossa (siivoaa ja silittää viikon pyykit). Palkkaa ap sinäkin apua, niin elämä alkaa taas hymyillä :).

Kaiken voi järjestää niin että kaikista tilanne tuntuu reilulta, kunhan on halua.



Meidän suvussa oli sama tilanne, vaimon tilanne turvattiin paitsi sillä, että mies maksoi yksityistä eläkevakuutusta, myös sijoitusasunnolla jonka mies osti vaimon nimiin. Vuokratulot tulivat vaimon tilille ja pari puhui ihan avoimesti, että jos ero joskus tulee, on vaimolla koti. (Molemmilla siis lapsia aikaisemmista liitoista) Mies sai sitten muuten rakentaa bisnestään niinkuin halusi lopuilla rahoilla.



Puhukaa, puhukaa, puhukaa. Olkaa avoimia ja realistisia.

varmaan mukava asunto, lapsille aikoinaan hyvä perintö ja mahdollisesti sinulle hyvä leskeneläke...

Ja kun mainitset, että palkkatyösi olisi huonosti palkattua, tuskin elintasosi olisi kovin korkea jos kävisit töissä ja maksaisit siitä pienestä palkasta vuokran ja muut normaalit menot.

Ehkä se mies tekee pitkää päivää siksi, että haluaa varmistaa teille kaikille jatkossa hyvän elintason?

järjestely olisi minustakin oikein (anoppi on ollut kotona apen ulkomaankomennuksien vuoksi, ja hänen nimissään on 2 sijoitusasuntoa). Tai eläkevakuutus kotonaolijalle, jonka työssäkäyvä maksaa.

t. 22

Kaiken voi järjestää niin että kaikista tilanne tuntuu reilulta, kunhan on halua.

Meidän suvussa oli sama tilanne, vaimon tilanne turvattiin paitsi sillä, että mies maksoi yksityistä eläkevakuutusta, myös sijoitusasunnolla jonka mies osti vaimon nimiin. Vuokratulot tulivat vaimon tilille ja pari puhui ihan avoimesti, että jos ero joskus tulee, on vaimolla koti. (Molemmilla siis lapsia aikaisemmista liitoista) Mies sai sitten muuten rakentaa bisnestään niinkuin halusi lopuilla rahoilla.

Puhukaa, puhukaa, puhukaa. Olkaa avoimia ja realistisia.

kyllä paskamainen tilanne ja näitä on omassakin tuttavapiirissä pilvin pimein. Mies tienaa rahat, ja myös käyttää ne. Vaimo hoitaa lapset kotona, eikä saa käyttää rahaa mihinkään, hyvä kun edes ruokaan.



En tiedä, mitä tuossa tilanteessa voi tehdä muuta kuin yrittää jutella, jos et erotakaan halua.



Meillä on yhteiset rahat nyt ja aina.

koska elän muuten samanlaisessa tilanteessa, lukuun ottamatta sitä, että asumme minun omistamassani omakotitalossa. Olen sen siis hankkinut omalla työlläni jo ennen, kuin tapasimme. Muuta omaisuutta minulla ei ole. Avioehto meilläkin, minun vaatimuksestani, samoin omat tilit. En halua hyötyä hänen firmastaan, jos jään leskeksi/tulee ero. Mies maksaa sähkölaskun ja jonkin verran ruuasta, minä hoidan muun, koska talo on minun. Ei minulla ole mitään valittamista, yhteisestä sopimuksesta elämme näin. Käyn tosin työssä, mutta olen pienipalkkainen mieheen verrattuna. Tällaiset asiat ovat mielestäni sopimusasioita, joista tulee keskustella. Ei kai kukaan aikuinen nainen tee sopimuksia, jotka ovat häntä vastaan? Kuka meidän puoliamme pitää, jos emme itse.