Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Päätin laittaa S-ryhmän boikottiin

Vierailija
27.08.2011 |

Ärsyttää tuollaiset isot firmat joilla rahaa riittää ja katteet on katossa. Ja hinnat sen kuin nousee. Menee puoli päivää kaupan kiertämiseen ja kukaan ei pidä hyllyjä järjestyksessä (näin etenkin Prismoissa). Olen huomannut etteivät S-ryhmän kaupat ole edes mitenkään erityisen edullisia enää.



I piss on S-ryhmä!

Kommentit (89)

Vierailija
21/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

t. edellinen

Vierailija
22/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

XL-kokoiset kaupat - prisma ja kitymarket - ovat aivan kamalia!

Suosin lähikauppoja, sillä niistä saa kaiken tarpeellisin (ainakin täällä Espoossa...)

Kassat ovat jotain opiskelijoita, joita kiinnostaa enemmän jutella keskenään kuin palvella asiakasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katsoin pari päivää sitten kuningaskuluttajaohjelmaa ja tajusin, että S-ryhmällä ja K-kaupoille on aivan liian suuri markkinaosuus ja vaikutusvalta. Kaupan katteet ja tuotteiden hinnat ovat korkeita tästä syystä. Esimerkiksi makaroonilaatikon hinnasta arviolta 40% menee kaupalle -aivan liian iso siivu. Olen nyt päättänyt nähdä vaivaa ja alkaa käyttää pikkukauppoja. Helsinkiläisenä voisin mennä joskus ostoksille vaikka kauppahalliin ja torille. Tietenkään usein ei ehdi lähi-Alepaa kauemmas, mutta oma tavoitteeni on tästä lähtien käydä edes joskus S- ja K-ryhmien ulkopuolisissa paikoissa. Olkoonkin kalliimpaa, mutta haluan tukea muita yrittäjiä.

Siwaan,Minimaniin ja muihin pieniin yrityksiin.

Vierailija
24/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

maitokaapin sijaintiin vaikuttavat myös missä kaupassa on lastauslaituri ja ylipäätään varasto

Kannelmäen Prisma on täysin uusi rakennus. Jos asiakkaan näkökulma olisi S-ketjua kiinnostanut, varasto olisi voitu suunnitella niin, että maidot ovat lähempänä kassoja.

sitä maitopurkkia hyllystä ottaessasi sinne hyllyn taaksekin. Kannelmäen Prismassa en ole käynyt, mutta muissa kaupoissa olen huomannut, että siellä takana viileässä odottelee rullakoittain niitä maitotuotteita. Pakkohan ne on säilyttää viileässä ja päivittäin niitä myydään valtavasti, eli rullakkoja täytetään/vaihdetaan tämän tästä. Jos se maitopurkkisi olisi kassan vieressä, varmaan joitakin hermostuttaisi, kun myyjät suhaisivat alvariinsa pitkin käytäviä maitorullakkojen kanssa...

L:n muotoinen varasto olisi ratkaisu... eli maidot olisivat sivuseinämällä kassojen lähellä.


että yksi lastauslaituri olisi siellä samalla seinämällä kuin maitohuone. Tai toinen vaihtoehto olisi se, että maitoja kuskattaisiin läpi lämpimän varaston pitkiä matkoja sinne maitokaappiin ja katkaistaisiin kylmäketju.

Vierailija
25/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

maitokaapin sijaintiin vaikuttavat myös missä kaupassa on lastauslaituri ja ylipäätään varasto

Kannelmäen Prisma on täysin uusi rakennus. Jos asiakkaan näkökulma olisi S-ketjua kiinnostanut, varasto olisi voitu suunnitella niin, että maidot ovat lähempänä kassoja.

kukaan hullu mene isoon markettiin jonottamaan maitopurkin takia?

Kassat ovat yleensä keskellä poistrumisväyliä, joten maitohyllyjen sijoittaminen kassojen läheisyyteen on hankalaa, oli sitten kyse miten uudesta rakennuksesta tahansa. Varastotilat ovat sekundääristä, poissa framilta pidettävää tilaa mikä asettaa omat rajoituksensa. Jos varastot ja kylmätilat tuodaan keskelle kauppaa, se tarkoittaa lisää kävelemistä muiden tuotteiden kohdalla.

Pääsääntöisesti kaupat onneksi suunnitellaan niin, ettei niitä ole pakko kävellä läpi, vaan lähempää maitohyllyjäkin pääsee sisään.

Vierailija
26/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta hintakartelliongelman voi ratkaista harrastamalla pientä hintajäynää itsekin. Voi ostaa parhaannäköiset luomuomput ja painaa halvimman puolalaisen omenan vaakanappia, siirrellä alennustarroja eri tuotteisiin, ja kärryn alaosaan voi unohtaa kerrassaan maksamattomia tuotteita.



Saa sitä bonusta näinkin. Ja Keskon osakkeisiin sijoittaminen on ollut ainakin itselleni sellaista bonusta, että pois alta. Monta sataa tulee joka vuosi eikä ole mitään ostorajaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
28/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta hintakartelliongelman voi ratkaista harrastamalla pientä hintajäynää itsekin.

Voihan sitä varastamista oikeuttaa itselleen kuvaamalla sitä vain hintajäynäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Suomalainen ruokalasku" paljastaa 20 kohtaa, miksi Suomessa on Euroopan kallein ruoka.



Pääsyyt ovat kilpailun puute ja kahden markkinajohtajan S-ryhmän ja Keskon muodostama kartelli.



Elintarvikekaupan myyntikate näillä kahdella on järkyttävän korkea 52 %. Muissa pohjoismaissa vastaava siivu on n. 35 % ja Saksassa n. 30 %.



Syyt RUUAN KALLEUTEEN:

1. Kilpailua ei ole.



2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.



3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut.



4. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.



Ja jne. Yhteensä 20 syytä. Ja kauppa tekee joka vuosi vähintään 20% kasvua.

Vierailija
30/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta hintakartelliongelman voi ratkaista harrastamalla pientä hintajäynää itsekin.

Voihan sitä varastamista oikeuttaa itselleen kuvaamalla sitä vain hintajäynäksi.

Se on ok, että kauppa vetää välistä siivottomia summia kartellin avulla, mutta odotahan jos kansalainen, joka kartellin alla kituuttelee nakkikastikkeilla, alkaa harrastaa samaa toisen pöydässä syömistä, niin johan tulee moraalisaarna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on tämänkin ongelma takana. Kansa on niin tottelevaista, että ahneet kauppiaat saavat pissiä sitä linssiin niin pitkään kuin haluavat.



Sitä paitsi suomalaiset haluavat selvästi maksaa ruuasta mieluummin enemmän kuin vähemmän. Suurin osa käy Ääs-kaupoissa vaikka viereisestä Lidlistä saisi samat kotimaiset ruuat -20%. Ja ulkomaiset tietenkin vielä halvemmalla.

Vierailija
32/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on tämänkin ongelma takana. Kansa on niin tottelevaista, että ahneet kauppiaat saavat pissiä sitä linssiin niin pitkään kuin haluavat.

Sitä paitsi suomalaiset haluavat selvästi maksaa ruuasta mieluummin enemmän kuin vähemmän. Suurin osa käy Ääs-kaupoissa vaikka viereisestä Lidlistä saisi samat kotimaiset ruuat -20%. Ja ulkomaiset tietenkin vielä halvemmalla.

Jos S-market on työpaikan vieressä, niin siellä on helpompi käydä kuin monen kilometrin päässä tehdasalueella, jossa Lidl sijaitsee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta Stockan ruokaosastolla haisee pahalle!

Et sitten keksinyt mitään oikeaa vikaa, piti vaan haukkua?

Itse arvostan Stockaa ja käyn siellä, jos satun asioimaan sielläpäin. Vain ja ainoastaan sen takia, koska siellä oikeasti kokee olevansa asiakas. Etenkin S-ryhmän asiakasomistajana tuntuu vain, että olen yksi miljoonasta rattaasta, joka lappaa rahaa sisään. Jos heidän mielestä ratas ei pyöri kunnolla, yritetään ratas hoitaa vain pois tieltä mahdollisimman tehokkaasti.

Heillä on S-kortit, että saa arvioitua asiakkaiden käyttäytymistä massoina. Jos asiakkaiden käyttäytyminen keskimäärin alkaa muuttumaan, on erilaisia kampanjoita, joilla sitä ohjataan ja toimintaa kehitetään tai korjataan. Yksittäisten tai edes laumojen mielipiteillä ei ole väliä, jos se ei vaikuta käyttäytymiseen.

Tietokannoissa on tarkat tiedot asiakkaiden puheluistakin, "jotta osataan palvella", kun otetaan yhteyttä. Loppujen lopuksi myynti siinä ryhmässä on kuitenkin pelkkää matematiikkaa. Lakimiehet varmistavat, että matikka sujuu lain sisällä. Siellä johtajat käytännössä vain pelaa meillä Lemmingsiä.

Kun maidot on takahyllyssä, Lemmingsit kiertää läpi kaupan ja huomaa erilaisia tarjouksia keskikäytävän koreissa. Monelle mukaan päätyy vähän jos jonkinlaista ja lopussa herkkujakin. Kun viikottais ostosten yhteydessä on kulutettu rahoja, keskustojen tai muiden erikoisliikkeiden käyttöön on vähemmän rahaa.

Jos asiakkaalla on toiveita, niiden huomioiminen on laskettu kannattavan johonkin pisteeseen saakka. Asiakkaan on kuitenkin mahdoton tietää, minkälaisia ja millä tavalla esitettyjä toiveita heidän on kannattava toteuttaa.

Vierailija
34/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

S ei tunne asiakasta, vaan asiakas massan


paljonko ilmaisun merkitys muuttuu oikein ja väärin kirjoittaessa?

S ei tunne asiakasta, vaan asiakas massan

vs.

S ei tunne asiakasta, vaan asiakasmassan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

paljonko ilmaisun merkitys muuttuu oikein ja väärin kirjoittaessa?

S ei tunne asiakasta, vaan asiakas massan

vs.

S ei tunne asiakasta, vaan asiakasmassan

Juuri sopivasti. Asiakasmassa on epämääräinen, mutta sisällöltään määritelty termi, halusin viitata vähän tarkennettuna, en koko asiakasmassaan, vaan jaottelemattomiin asiakas käyttäytymisiin massoina. Asiakkaat massana olisi voinut olla parempi ilmaisutapa, mutta ei tullut sillä hetkellä mieleen. Asiakasmassa ei tee mitään ratkaisuja, mutta asiakkaat massoina tekee lukuisia erilaisia.

Jos et jutun ydintä ymmärtänyt, S-ryhmä tekee ratkaisuja, kun ratkaisulla on vaikutus jonkin massan liikkeisiin. Se massa saattaa koostua isoista ja pienistä erilaisista asiakasryhmistä. Olennaista S-ryhmälle on, että ne eurot / lemmingsit kulkevat kassakoneeseen. Mitä enemmän euroja jää päätymättä kassakoneeseen, sitä enemmän reagoidaan.

Vierailija
36/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

S-ryhmä tekee ratkaisuja, kun ratkaisulla on vaikutus jonkin massan liikkeisiin. Se massa saattaa koostua isoista ja pienistä erilaisista asiakasryhmistä. Olennaista S-ryhmälle on, että ne eurot / lemmingsit kulkevat kassakoneeseen. Mitä enemmän euroja jää päätymättä kassakoneeseen, sitä enemmän reagoidaan.

poikkeaa muiden liikkeiden tai ketjujen toiminnasta miten? Liike joka ei näin tee on konkassa ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija
37/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

poikkeaa muiden liikkeiden tai ketjujen toiminnasta miten? Liike joka ei näin tee on konkassa ennemmin tai myöhemmin.

Oma esimerkki:

Jos S-ryhmän liikkeessä käyt sanomassa myyjälle jotain tai toivot jotain tuotetta valikoimaan, vastaus on passiivinen joo tai jos kuuluu heidän toimittajan valikoimaan sanotaan, että se tulee kierron kautta taas joskus kokeiluun. K-kaupassa myyjä on selvittänyt asiaa ja tilasi.

Kyse oli yhdestä Valion herkkurahkasta, jota oli ollut valikoimassa. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia. Aikanaan yrittäjävetoisissa liikkeissä tavaroiden tilaaminen asiakkaiden toiveiden mukaisesti oli arkipäivää. Nyt S-ryhmä laittaa ylös vain aloitteen eteenpäin, jos sen esittää riittävän painokkaasti oikealle henkilölle.

Kaupan lihatiski ja monet vastaavat asiat kuvaavat mielestäni palvelutasoa. Usein S-ryhmän lihatiski on vain täydentämässä valikoimaa, eikä siellä osata kertoa yhtään enempää tuotteista.

Vierailija
38/89 |
28.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


En ole tehnyt K-kaupan ja S-ryhmän välillä mitään laajaa hintavertailua. Yleisesti näyttäisi siltä, että mitä pienempi kauppa, sen kalliimmat hinnat (mutta kuitenkin suppea valikoima). Minua häiritsee K-kaupoissa se, että Pirkka-tuotteet eivät läheskään aina ole kotimaisia, mutta koska omaa tuotemerkkiä toki suositaan, on Pirkka joissain tuotteissa ainut vaihtoehto. Toisaalta olen saanut K-kaupassa myös erittäin hyvää palvelua, kun olen kysellyt kotimaisten tuotteiden perään: niitä on pyynnöstäni joskus jopa tilattu sen ulkomaisen Pirkan rinnalle sinne.



S-Marketissa olen aikoinani joskus ollut töissä, ja näiltä ajoilta on sitten tuo S-etukorttikin perua. Ehkä tämän takia (tottumuksesta siis) askeleeni useimmiten vie S-ryhmän ruokakauppoihin. S-ryhmän ravintoloissa ja kahviloissa en mielelläni käy, sillä ne ovat minusta tylsiä ja persoonattomia. Ketju, mikä ketju.

Vierailija
39/89 |
19.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa keskustelemaan ruoan hinnasta ja ruokamarkkinoiden monopolista facebookin ryhmään MAALI**UU - Maaliskuu ilman koota ja ässää!

https://www.facebook.com/groups/1404557463136130/

 

Vierailija
40/89 |
19.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.08.2011 klo 15:32"]

poikkeaa muiden liikkeiden tai ketjujen toiminnasta miten? Liike joka ei näin tee on konkassa ennemmin tai myöhemmin.

Oma esimerkki:

Jos S-ryhmän liikkeessä käyt sanomassa myyjälle jotain tai toivot jotain tuotetta valikoimaan, vastaus on passiivinen joo tai jos kuuluu heidän toimittajan valikoimaan sanotaan, että se tulee kierron kautta taas joskus kokeiluun. K-kaupassa myyjä on selvittänyt asiaa ja tilasi.

Kyse oli yhdestä Valion herkkurahkasta, jota oli ollut valikoimassa. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia. Aikanaan yrittäjävetoisissa liikkeissä tavaroiden tilaaminen asiakkaiden toiveiden mukaisesti oli arkipäivää. Nyt S-ryhmä laittaa ylös vain aloitteen eteenpäin, jos sen esittää riittävän painokkaasti oikealle henkilölle.

Kaupan lihatiski ja monet vastaavat asiat kuvaavat mielestäni palvelutasoa. Usein S-ryhmän lihatiski on vain täydentämässä valikoimaa, eikä siellä osata kertoa yhtään enempää tuotteista.

Meillä kyllä lähin S-market on ottanut tavaroita hyllyyn mitä olen kaivannut, luvanneet selvittää ja sieltähän ne ovat hyllystä löytyneet :) ei valittamista!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän kolme