Syitä, miksi jotkut _valitsevat_ yksilapsisuuden?

kuin sen yhden lapsen hoitamiseen?

ja mies on nykyään yrittäjänä aina töissä eli toisen lapsen hoitaminen jäisi vain minun vastuulleni.

kuin oikeasti yhden lapsen. Sukupuolella tms. ei ole mitään merkitystä.

Ehkä johtuu siitä että olen itsekin ainut lapsi.

Toki jos vahinkoja kävisi niin lapsia saisi tulla sitten lisää, mutta yksi lapsi on vain suunniteltu.

Eivät vain halua lisää lapsia, on ihanan helppoa, ei jaksa enempää, ei ole varaa enempää tms. Lukemattomia syitä. Kuten myös niihin kysymyksiin, miten jotkut eivät hanki lapsia ollenkaan, miksi joku adoptoi vaikka saisi omia, miksi jotkut haluavat monta lasta jne.

kuin oikeasti yhden lapsen. Sukupuolella tms. ei ole mitään merkitystä.

Ehkä johtuu siitä että olen itsekin ainut lapsi.

Toki jos vahinkoja kävisi niin lapsia saisi tulla sitten lisää, mutta yksi lapsi on vain suunniteltu.

mies päätti näin.



Meillä on ollut oikeasti vaikea vauva ja mies sanoi ettei pysty enää tähän samaan uudelleen. (ennen jutteli 3 lapsesta)



Harmittaa, mutta minkäs teet?

on aikaa olla lapsen kanssa, on rahallisesti helpompaa kun voimme matkustella, käydä joka paikoissa, ostaa vaatteita joista pidämme, lapsi saa harrastaa mitä haluaa.



yhden lapsen kanssa elämä on helppoa. Lapsella on paljon kavereita ja ystäviä, on monta serkkua jotka samanikäisiä ja joiden kanssa on tekemisissä paljon.



On sosiaalinen ja kiltti. Itse jaksan paremmin yhden lapsen kanssa. Ei tarvitse olla erotuomarina sisaruksille jatkuvasti. yksi lapsi on vaan niin helppo :)

Kohta puolitoistavuotias tyttö. Toista lasta on yritetty jo kohta vuosi ja ei vaan tärppää. Voihan syy olla myös tämä....Tälläkin palstalla on usein ruodittu sitä,että eivätkö voimavarat riitä useampaan lapseen? Vai tahtovatko vanhemmat vaan päästä helpolla ja jättäytyvät yksilapsiseksi? Sitten ruoditaan sitä, miten lapsi kärsii kun ei ole siskoja tai veljiä. Mut minkäs teet jos todella haluat lisää lapsia ja niitä ei vaan tule?



Olen jo ruvennut harventamaan vierailuja joidenkin sukulaisten luokse. Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan raskaasti se jatkuva naljailu tyyliin "no jokos teille on veli tai sisko tulossa? Kai te nyt lisää teette? Pitäähän lapsia enemmän olla? Ette kai te yhteen jätä?" Monesti olen miettinyt, voiko jotkut ihmiset todella olla noin ajattelemattomia moukkia? Vanhemmille ihmisille ei koskaan taida tulla mieleen, että nuo asiat ensinnäkin on jokaisen pariskunnan oma asia. Siksi toisekseen eivät tunnu ymmärtävän sitä, että aina se raskaus ei vaan onnistu millään.

Ei olla valittu yksilapsista perhettä, mut vähän tää nyt siltä näyttää että sellaiseksi jäädään...Sori kaikille purkaus, mutta menkat tuli tänä aamulla(taas) ja mieli vähän maassa...

Tosi törkeitä sukulaisia sulla! Jotkut kyllä onkin ajattelemattomia moukkia, mutta lapsista utelu on niin klassinen moka, että ei se ole enää mitään hyväntahtoista utelua. Kaikki tietävät, että lapsiluku on aina perheen sisäinen asia.

jotkut vain _valitsevat_ yksilapsisuuden. Simple.



Itse en halua älytöntä lapsilaumaa. Jos toinen lapsi tulee niin no, sitten ei voi mitään, mutta yksi lapsi on meidän perheelle sopiva määrä. Ei tarvitse muuttaa isompaan asuntoon, eikä hommata isompaa autoa jne jne. Loppupeleissä rahasta ei ole kiinni nuo, pidän vain talostamme nyt kun olen panostanut siihen niin paljon.



Ja olisin hakenut jo sterilisaation mutta ikäiseni ei sitä saa.

siitä että haluavat päästä helpommalla ja tekevät yhden lapsen?!?! Mitäs sitten? Ihan samalla tavalla yhden lapsen äiti on äiti kuin 10 lapsenkin. Ja se etten halunnut kuin yhden koska tosiaankin katsoin ettei ole mitään järkeä tehdä montaa kiljuvaa mukulaa. EN jaksa en.



Olenko nyt sitten äiti jota voi selän takana haukkua että kun se haluaa päästä elämässä helpolla? Vai olenko se äiti jota kaikki monilapsiset perheet kuitenkin salaa kadehtivat?



Eli suomessa pätee tämä sanonta, "kärsi kärsi niin kirkkaamman kruunun saat" :D



Kumpa ihmiset tajuaisivat että elämässä voi päästä helpolla, antaa itsellensä luvan tehdä niitä asioita jotka tekevät onnelliseksi. Ei tarvitse vertailla miten kamalaa on ollut ja sillä todistella elävänsä.



Se että on helppoa, hauskaa ja iloa elämässä on ELÄMISTÄ. Saako vain tuska ja vaikeudet ihmisen tuntemaan että on elossa?



Minä yhden lapsen äitinä olen onnellinen! EI kaikkien tarvitse lähteä mukaan siihen harhaan että lapsia tulee tehdä teoisilleen kavereiksi tai että haluat päästä helpolla kun teet vain yhden tai olet huono äiti kun voimavarat ei riitä kahten. Ei ne monella kahden tai useammankaan äidillä riitä mutta sitä on tietysti siinä vaiheessa turha parkua ja niimpä sitä sitten sätitään ja keksitään pahaa yhden lapsen vanhemmista että olisivat jotenkin epäkelpoja.

siksi meillä on yksi lapsi (7v) mutta toinenkin lapsi saa tulla jos on tullakseen. Emme kuitenkaan suunnitele toista lasta.

paljon kehitysvammaisuutta, minulla oli jo ikää, mieskin sairasteli kun olisi ollut sen toisen lapsen aika

kuin oikeasti yhden lapsen. Sukupuolella tms. ei ole mitään merkitystä. Ehkä johtuu siitä että olen itsekin ainut lapsi. Toki jos vahinkoja kävisi niin lapsia saisi tulla sitten lisää, mutta yksi lapsi on vain suunniteltu.

Meidän perhe on nyt valmis. En ole lapseni syntymän jälkeen (lapsi nyt 8 v) halunnut lisää lapsia. Joskus aikaisemmin ajattelin, että ehkä voisin haluta 2, mutta yhteen jää. Iso syy päätökseen on myös se, että lähipiirissämme on useita 2-3 lapsisia perheitä, enkä hyvin läheltä seuranneena haluaisi KOSKAAN itselleni samaa. Tämä on tietysti asia mitä ei ikinä voi sanoa ääneen. Jostain syystä on aina oikein kritisoida/vähätellä perheitä joissa on vain yksi lapsi, mutta auta armias jos sanot jotain kriittistä monilapsisista perheistä...

Ja ennen kuin kukaan vinkuu, että topic koskikin tietoista valintaa yksilapsisuudesta, niin nyttemmin kyse onkin juuri siitä. Isän kanssa tuli ero, lapsi on jo 8 ja meillä on nyt hyvä kaksin.

Ja kohta tullaan paapattamaan "kyllä lapsi tarvii sisaruksen, hänellä on oikeus siihen" ja " on itsekästä, jos on vain yksi lapsi"... ja muuta samaa p...aa.

Joo on varmaan monessakin mielessä.

Mutta kyllä minulla on huomattavasti helpompaa tällä hetkellä kuin kavereilla joilla vain yksi meidän lapsien ikäinen.

Meillä on kaksi poikaa jotka ovat kuin paita ja peppu. 8v ja 6v. Ei ole tarvinut viimeiseen kolmeen vuoteen keksiä lapsille tekemistä, hommata kavereita yms.

Viihtyvät hyvin keskenään.

Ja kohta tullaan paapattamaan "kyllä lapsi tarvii sisaruksen, hänellä on oikeus siihen" ja " on itsekästä, jos on vain yksi lapsi"... ja muuta samaa p...aa.

ja juu, huomasin että tämän kirjoittaja ei niin väittänytkään, mutta monet väittävät.

Milestäni on erittäin outo ajatus, että lapsi halutaan vain sisarukseksi edelliselle/edellisille.