Kurdin vaimona
Itse olen siis naimisissa kurdin kanssa, eikä olla vielä päästy juuri elämään yhteiselämää.
Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia kokemuksia muilla kurdin vaimona olo on ollut.
Ainakin se on selvää, että miehen asema tuossa kulttuurissa on " korkeampi" eikä tasa-arvoinen kuten meillä Suomessa vaikkei täälläkään aina tasa-arvoisia suhteita ole kuitenkaan.
Onhan silti niin, että naisen ja miehen paikka sekä asema edelleen ovat suht samat kuin sata vuotta sittenkin.
Itse olen elänyt itsellisesti monta vuotta enkä kykene alistumaan mihinkään " kukkoiluun" .
Oletteko joutuneet kädenvääntöön miestenne kanssa? Millaisia perinteitä ja tapoja noudatatte? Miten lasten kanssa, saavatko itse päättää uskontonsa ja tulevaisuudessa aviopuolisonsa?
Olisi kiva kuulla kommenttejanne :)
Kommentit (23)
Hei!
Kuten otsikosta voi nähdä, olen jo jonkin aikaa elänyt Iranin kurdin avopuolisona ja lapsia meille on siunaantunut 3. Mieheni ei harjoita mitään uskontoa, joten siitä asiasta meillä ei ole minkäänlaista erimielisyyttä.Ei siis ole vaatinut pojillemme esim. ympärileikkausta. Joku kirjoitti, että seksiasioista puhuminen ei oikein ole sopivaa kurdimiehen mielestä, mutta luulen, että tuo on puhtaasti henkilökohtainen ei niinkään kulttuurisidonnainen asia. Meillä seksistä puhutaan avoimesti, eikä mieheni sen vuoksi pidä minua epäpuhtaana. Se mistä meillä tulee ongelmia, on se, että ystäviä autetaan milloin tahansa vaikka olisi esim sovittu miehen vapaapäiväksi jotain tai rahaa lainataan silloinkin, kun ei oikeasti olisi varaakaan. Ja joskus myös täytyy sinne kotimaahan lähettää sitä rahaa, meillä onneksi kuitenkin paljon vähemmän kuin monilla muilla. Mieheni auttaa kotona sen minkä jaksaa, enimmäkseen vapaapäivinään. Laittaa ruokaa ja siivoaa keittiön samalla kun minä siivoan muuta kämppää. Vie lapsia ulkoilemaan ja pesee mattoja ja joskun käy pyykkituvalla. Minusta meidän perheessä kaikki ovat yhtä arvokkaita, eikä mieheni koe olevansa mitenkään minun yläpuolellani. Minusta hän on ihan tavallinen mies. Kun kuuntelee suomalaisten naisten valituksia suomalaisista miehistä, voin yhtyä heihin. Samalla tavalla hän on putkiaivoinen, eikä aina huomaa kaikkia niitä asioita, mitä nainen toivoisi hänen huomaavan. Tietysti vähän jännityksellä odotan, miten hän suhtautuu aikanaan Tyttäremme naiseksi kasvamiseen ja kun sulhaset alkaa ovelle kolkuttamaan...ainakin nyt hän vakuuttaa, ettei aio suhtautua erilailla poikiimme kuin tyttöön, mutta nähtäväksi jää.
Nyt vasta luin noita viimeisiä juttuja, ja tuli vain mieleeni, että tein jossain vaiheessa kriisityötä ja minun työparinani oli mies. Minulla oli myös yövuoroja ja olimme siis työpaikassani kaksin tämän miehen kanssa. Koskaan ei mieheni paheksunut tätä...työkaverit sensijaan kyselivät että miten se sun miehesi päästää sinut yö-töihin miehen kanssa. Kyllähän kulttuurilla on vaikutusta siihen miten tällaisiin asioihin suhtaudutaan, mutta niin on persoonallakin. Mitään asioita ei voi yleistää...
Sevki:
Ja vielä tuosta hierojalla käymisestä. Kysyin mieheni mielipidettä ennenkuin menin ensimmäisen kerran mieshierojalle. Mieheni sanoi, että asia sopii hänelle jos mies on vain hieroo. Teki mieleni kysyä, että mitähän hänen sitten pitäisi tehdä... :) Nyt olen kyllä vaihtanut naishierojaan koska itsestäni niin on parempi ja tiedän, että myös mieheni on samaa mieltä.