Pk-seudulla asuvat: ASUNTOLAINOISTA
Hei
Luin uusimmasta NYT-liitteestä Nordea-pankin edustajan kommentin, jonka mukaan nyrkkisääntönä asuntolainoissa on, että sopiva lainan suuruus on 3 x vuoden tulot. Me ollaan mieheni kanssa keskituloisia ja meillä on kyllä ollu jo kaksi kertaa PALJON suurempi laina!! Onko toi edes mahdollista alueella helsinki-vantaa-espoo? Miten teillä muilla, onko teillä "turvallisempi" asuntolaina?
Kommentit (30)
Mekin ollaan keskituloisia, mies 50 000 ja minä 38 000 vuodessa tienaavia. Meidän turvallinen maksimilaina olis siis n. 260 000 ja kyllä se olis musta tosi paljon. Puhumattakaan, että olis vielä paljon enemmän. Siinähän pitää joko olla tosi pitkä laina-aika tai tosi iso lyhennys. Nyt lainaa n. 80 000 ja se on sopiva määrä.
laskin kyllä molempien yhteenlasketut tulot x 3, asuntolainaa on siihen päälle REILU SATATUHATTA.. ei täältä kyllä mun mielestä paljoa halvemmalla isoa rivaria/ok-taloa irtoa.. meillä 140m2 ok-talo.
8:lla kerrostalokolmio Helsingistä. Maksoi vähän yli 150 000. Maksoimme asunnon omaksi vähän alle 10 vuodessa. Voidaan myydä tämä ja ottaa asuntolainaa isompaa asuntoa varten. Meillä on jotain omaa, joten kannatti asua aikansa kolmiossa!
Lapset 10 v, 8 v ja 5 v saavat pian omat huoneet... Asuntomme arvo on myös noussut, joten siitä saa enemmän kuin ostaessa. Naapuri möi vastaavan mielestämme ylihintaan...
että isojen koululaisten kanssa, pitää aloittaa omistusasuminen neliössä. Meilä kun ei ole ollut kummallakaan miehelläni tai minulla alla omia omistusasuntoja, ja saatiin lapset heti lähes kun alettiin yhdessä olemaan. Eli tarve oli heti perheasunnolle. En viitsisi ostaa neliötä mistään mamulähiöstä, jossa naapureina sossunasukkeja ja siltikin KAIKKI rahamme menisivät sitten asumiseen.
oli edellisestä velattomasta asunnosta sen verran paljoon rahaa, että lainaa alunperinkään ei tarvittu edes tuota 3 kertaa vuositulojen määrää. Nyt lainaa on jäljellä enää yhden vuoden nettotulot.
Mutta ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole samaa tilannetta. Jos joutuu ostamaan asunnon pk-seudulta kokonaan lainarahalla, tuo "sääntö" ylittyy helposti. Tosin itse luulen, että emme olisi uskaltaneet siinäkään tapauksessa ottaa niin paljon velkaa. Olemme sen verran turvallisuushakuisia ihmisiä.
Meille luvattiin ihan tänä kesänä lainaa 370000 ja ei todellakaan ole ihan tulot kolmasosaa tuosta...
reilusti yli 200000, vaan ei lähellekään kolmen vuoden yhteisiä bruttotuloja. (tämäkin lainasumma huimasi lainaa ottaessa)
Asunto maksoi tuplasti lainan verran, mutta meillä oli aika paljon säätettynä ja vähän saatiin lainaa mun isältäkin. (entinen asunto jätettiin vuokralle sijoitusasunnoksi. Siksi noin ison lainan uskalsimme ottaa, kun sen saa maksettua pois tuon vanhan asuntomme myymällä, jos tulisi joku hätä...)
Meille tarjottiin reilusti yli tuon rajan (3x), mutta otimme reilusti alle.. koska haluamme tällä hetkellä pitää asumismenot pieninä kun olen kotona vauvan kanssa. Asumme uudessa paritalossa pk-seudulla.
Viisihenkinen perhe, yksi tulonsaaja ja pakko vaan on asua Helsingissä (en jaksa vääntää tästä selkoa tällä palstalla). Eipä ole vaihtoehtoja. 60 000 euron tulot miehellä, minulla ei mitään.
Yksi ongelma mielestäni on siinä, että heti ensimmäisen asunnon pitäisi olla 300 neliön omakotitalo. Ensin voisi ostaa sen kämäisen kerrostalokolmion :) ja maksella siitä lainaa vähän aikaa.
Nykyään moni ajattelee, että pitää saada se 200 neliön omakotitalo ensiasunnoksi 20 000e säästöillä. Me asutaan mukavasti kivassa rivarissa. Lainaa jäljellä vajaa 100 000e, asunnon arvo reilu 300 000e. Yhteen lasketut brutto kuukausitulot 8000e.
Viisihenkinen perhe, yksi tulonsaaja ja pakko vaan on asua Helsingissä (en jaksa vääntää tästä selkoa tällä palstalla). Eipä ole vaihtoehtoja. 60 000 euron tulot miehellä, minulla ei mitään.
Siis 340 000e lainaa noilla tuloilla. Itse en uskaltaisi.
Meillä pysyy laina noissa puitteissa, tosin mulla on puolet pienemmät tulot.
Esim. ehdotettu että en myisikään edellistä asuntoa pois vaan säilyttäisin sen sijoituksena ja ostaisin uuden sataprosenttisesti lainarahalla...
Itse olen kuitenkin aika varovainen raha-asioissa, joten olen valinnut just sen tien että ensin ostin pienen kälyisen kaksion, sitten vähän isomman ja vähemmän kälyisen kaksion jne. Nyt asutamme neljättä omistusasuntoamme, ja tämä on nyt sitten viimein se 200-neliöinen omakotitalo. Laina on pysynyt koko ajan suurin piirtein samankokoisena. Tästä kalliimpaan en enää tunne tarvetta muuttaa. Jos muutetaan niin sitten taas pienempään lasten muuttaessa pois.
90 000 vuodessa ja lainaa on 160 000. asumme mukavasti 150 neliön rivarissa oulunkylässä -- mielestäni ihan hyvällä alueella. Asunnon arvo on noin 450-500 000, eli emme tätä kokonaan lainalla olisi voineet hankkia. Juju onkin siinä, että ensiasunnoksi harvoin voi ostaa kivaa perheasuntoa, mutta tätä on meidän neljäs kotimme -- minulla oli ensin yksiö, ostimme isohkon kivan kaksion yhdessä, sitten vähän isomman kerrostalokolmion ja nyt sitten oli varaa hankkia tilaa ja pihaa ja sen sellaista. Kaikki mulle heti - asenteella tekee normaalilla palkansaajalla helsingissä tiukkaa, mutta hitaasti hyvä tulee täällä pk-seudullakin!
Lainaa oli 285 000€ ja tuohon pitäisi laittaa muutama satatuhatta lisää tuolla perusteella. Onneksi ei ole edes tarvetta!
Ei kai se olekaan tarkoitus maksaa koko asuntoa lainarahalla vaan ensin säästää esim. 25% asunnon hinnasta ja sillä + lainalla ostaa asunto. Ja ennen kuin nyt joku rupeaa sanomaan että "no silloin vuonna kuokka ja kirves asuntojen hinnat nyt ehkä oli halvemmat kuin nyt että säästäminen oli helpompaa" niin tottahan tuo on. Yhtä totta on se, että palkatkin olivat pienemmät. Kun olin -95 töissä niin palkkani oli euroissa laskettuna 1000e/kk. Nyt ko. työstä maksetaan 2900e/kk. No mutta asiaan. Minusta tuo 3 x vuosipalkka on erinomaisen järkevä ja isokin summa. Meillä tuo summa olisi noin 300000e ja minusta se on järkyttävän iso summa. Kun vaihdoimme asuntoa 2v sitten niin otimme lainaa 100000e. Tarvitsimme sen verran välirahaa vanhan asunnon ja (yllätys yllätys) säästöjen päälle. Koko sen 7v mitä asuimme edellisessä asunnossa säästimme pikkuhiljaa niin, että meillä oli päälle 50000e säästössä asunnonvaihtoa varten kun halusimme vaihtaa isompaan perheen kasvaessa.
Helsingissä asuminen vuokralla ja samanaikaienn säästäminen on aika vaikeaa. Vuokrat niin korkeita että tulee halvemmaksi kuukausitasolla ottaa se liian suuri laina. Kantakaupungista kun ei saa kaksiota vuokrattua alle 1000€/kk. Sollä taas lyhentää lainaa suuremmasta asunnosta. Ei monella ole varaa heittää "menemään" 12000€ vuodessa ja saadakseen huomettavasti pienemmän summan säästöön ostoa varten.
Kun palaan pikapuoliin täyspäiväkseksi (nuorin täyttää 5v) niin summa nousee noin reilusti yli vuositulojen. Nyt lainaa on mielestäni tuo maksimimäärä (olemme hakenee täysillä tuloilla lanan) eli näillä tuloilla en enempää lainaa kykenisi maksamaan. Meillä on lapsilla "kalliit" harrastukset ja pidämme matkustelusta.
useamman 10 tuhatta euroa tuon alle.
Ja nyt 7v myöhemmin asuntolainaa on jäljellä n.90 000e.
on vuoden bruttotulot n 52t e koska olen osittaisella hoitovapaalla ja aoin olla vielä pitkään. Lainaa on 120t jäljellä mutta alunperin sitä oli 135t eli vähän alle kuin olisi nuo 3 vuoden tulot. Säästöjä oli n 60t e eli kaikkea ei tarvinnut lainana onneksi ottaa.
Eli periaatteessa tuo nyrkkisääntö on mahdollista joo mutta ei ainakaan meillä olisi toteutunut jollei olisi noita säästöjä ollut.
Kyseessä on siis koko talouden yhteenlasketut tulot (sinä ja miehesi) kerrotuna 3:lla.
Riskitön tapa ja järkevä.