Huoh. Anoppi tuli taas kylään. Toi mukanaan "autollisen" tavaraa penskalle.

Anopille on asiasta sanottu miljoona kertaa. Mies on tokaissu puhelimessa anopille kun ei ole uskonut, että elä saatana tuo enään yhtään helvetin lelua tai rättiä meille. Ei tarvita. Ei mennyt kaaliin.



Taidankin tosiaan ruveta sitten viemään vaan kirpparille ja myyn 20 sentillä pois huonommat vaatteet ja nallet niin päästään niistä eroon. Jos anoppi kyselee totean, että nallet ovat tallessa ja vaatteet ovat menneet pieniksi, joten ovat varastossa jätesäkissä.



Mä en ymmärrä miten ihmisen kaaliin ei voi mennä asia, siitä on niin monesti sanottu. Kummatkin, mies ja minä. Mieskään ei pidä anopin ostamista vaatteita, ne ovat oikeesti kulahtaneita ja sellaisia mistä ei todellakaan tykätä. Ja muutenkin haluaisin itse ostaa lapsellemme sellaisia vaatteita kun halutaan, nyt niitä on mahdoton ostaa kun kaappi on täynnä anopin ostamia kirppis vaatteita.



Turhanpäiväisiä leluja tuli taas, sellaisia mistä napero ei välitä ollenkaan ja sit ne roikkuu pisin pitkin nurkkia. Mä en todellakaan pidä siitä, että meidän kämppään hamstrataan tavaraa nii et hippulat vinkuu. Hamstratkoon anoppi omaan kotiinsa niin paljon tavaraa kun tykkää, mutta meille niitä ei tarvitse tuoda!

Pidä ainakin ne legot, koska isona tarttee niitä ja ehkä ne on niitä peruslegoja , joita ei saa enää mistään. Tosi kalliit aovat!



Anopille voi sanoa: sovitaanko niin että minä ostan vaatteet lapselleni ja jos haluat autaa niin avaan tilin, jonne voi silloin tällöin laittaa pientä. Aikaa myöten poika voi sitten ostaa jotain isoa.

Pidä ainakin ne legot, koska isona tarttee niitä ja ehkä ne on niitä peruslegoja , joita ei saa enää mistään. Tosi kalliit aovat!

Anopille voi sanoa: sovitaanko niin että minä ostan vaatteet lapselleni ja jos haluat autaa niin avaan tilin, jonne voi silloin tällöin laittaa pientä. Aikaa myöten poika voi sitten ostaa jotain isoa.

Meillä on pojalla oma tili jonne isovanhemmat voivat laittaa rahaa ja muutkin ketkä sitten haluaa. Lisäksi lapsilisä menee sinne joka kuukausi ja sieltä maksetaan lapselle menevät suuremmat ostokset, muuta rahaa sieltä ei oteta ja se on säästötili. Joten tästäkään en ymmärrä miksei voi sinne laittaa rahaa ja sitä kautta sitten osallistuu kun lapselle ostetaan esim. muutaman vuoden päästä pyörä. Tai muuta vastaavaa.

Mies on sanonut anopilleen, ei ole mennyt kaaliin. Mies on todennu mulle et turhaa sä sitä murehdit, myydään sitte vaikka kirppiksellä pois, mutta siinä vaiheessa mun omatunto taas kolkuttaa, et eihän niitä voi nyt samantien myymään mennä kun lahjaks on kerta saatu. Suora puhe anoppiin ei oo auttanu, onko muita keinoja? Kellään samanlaista anoppia?

Eivät kelpaisi äidille eikä lapsille. Ukki antaa 20 eurosen lahjaksi ja se rittää!

Vaikka me ei kauheasti mitään saadakaan, niin silti mua riepoo välillä nekin vähät mitä tulee. Liian isoja housuja, paitoja, sukkia ties mitä. Ja välillä liian pieniä. Synttäri- ja joululahjatoiveista on keskusteltu, mutta silti välillä tulee jotain aivan käsitämätöntä roinaa, joka on viikon jälkeen kappaleina kun ei kestä taaperoiden käsissä.. Ja itse kun vastustan suuresti kaikkea ylimääräistä materiaa, suosin ekologisia valintoja leluissa ja vaatteissa ym. Niin siksi tuo riepoo. Ja muutenkin on tekemistä kahden pienen kanssa, niin sitten on vielä läjä ylimääräistä tavaraa lajiteltavana.. Ymmärrän kyllä hyvät tarkoitusperät, mutta en sitä että puhe ei mene perille.

- ne jutut joista et tykkää kierrätät eteenpäin. Ota oma pöytä kirpparilta ja muuta rahaksi.



- voit ihan hyvin ostaa sellaisia vaatteita, joita lapsellesi haluat. Lapsi on sun ja miehesi, ei anopin.



- pistä legot talteen. Kyllä lapsi kasvaa ja tykkää niillä kohta leikkiä kovastikin.



Hellitä vähän. Ei nämä niin suuria juttuja ole, että niistä kannattaa mielenrauhansa menettää. Anoppisi tarkoittaa hyvää ja sinä voit laittaa anopin jutut kiertämään. Ne joista et tykkää.

ja ajattele että se on vain rakkaudenosoitus isovanhemmilta. Minun veljeni vaimo ostaa meille aina vaatteita kirppikseltä. Minäkin ostan, mutta aina vain uudenveroista. Häneltä saadut ovat tahraisia ja reikäisiä, rumiakin. Käytän max kerran ja sitten kiertoon. Mutta kiitän joka kerta.

Aluksi minulta meni hermot, mutta sitten ymmärsin ettei siihen tavaramäärään mikään auta.



Lisäksi äiti tulee aidosti onnelliseksi saadessaan antaa lapsenlapsilleen (rakkauden ja läheisyyden lisäksi) tavaroita joka lähtöön. Siksi annan hänen tuoda meille ihan mitä ikinä haluaa. Sen ilon haluan äidilleni suoda.



Sitten äidin lähdettyä lajittelen kamat tyynesti kolmeen kasaan: käyttöön, kierrätykseen ja roskiin. Ei se sen vaikeampaa ole!

paa myyntiin kaikki turhat! eikä mitään salaa tartte, sano anopille että ei tarvita näitä tavaroita että haluaako hän ne takaisin vai laitakko kirpparille. jos ei siitä tajua niin ei voi mitään, paa vaikka roskiin sitten.. ikävää, että tuodaan turhaa tavaraa mitkä on vain tiellä ja tuovat sotkua kämppään! lisäksi lapsesi oppii siihen, että koko ajan tuodaan ja ostetaan uusia leluja, niin hän ei ala arvostamaan sitä tavaraa.. mikä tuo hankaluuksia kun lapsi kasvaa.. tee nyt stoppi tuolle asialle! täällä tehty jo... ei se kivaa ole mutta pakko mikä pakko!

ostaa kaikkea lapsillemme ja hoitaa lapsiamme paljon. Veljen lapsille ei enää laita mitään ja hoida niitä, koska mikään ei kelvannut veljen vaimolle.



Äiti olisi kyllä nöyrtynyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta isämme suuttui ja sanoi, että se loppui nyt.



Eli saamme koko ajan rahaa lapsiemme tileille ja lahjoja ja vanhempamme siirtävät sitä kautta omaisuuttaan meille. Ostavat myös lapsillemme pyöriä ja muuta tarvittavaa ja hoitavat lapsiamme, koska tarvitsemme apua.



Veljen vaimo ei tiedä tästä mitään. Sääliksi käy vain veljeni, koska välimme ovat huonontuneet hänen vaimonsa takia. Mutta asialle ei voi mitään. Isämme sanoi, että siirtävät mahdollisimman paljon omaisuutta salaa meille ennen kuolemaansa, koska ei halua sille haaskalle mitään jättää kun heidän aikansa on ohi.

ostaa kaikkea lapsillemme ja hoitaa lapsiamme paljon. Veljen lapsille ei enää laita mitään ja hoida niitä, koska mikään ei kelvannut veljen vaimolle.

Äiti olisi kyllä nöyrtynyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta isämme suuttui ja sanoi, että se loppui nyt.

Eli saamme koko ajan rahaa lapsiemme tileille ja lahjoja ja vanhempamme siirtävät sitä kautta omaisuuttaan meille. Ostavat myös lapsillemme pyöriä ja muuta tarvittavaa ja hoitavat lapsiamme, koska tarvitsemme apua.

Veljen vaimo ei tiedä tästä mitään. Sääliksi käy vain veljeni, koska välimme ovat huonontuneet hänen vaimonsa takia. Mutta asialle ei voi mitään. Isämme sanoi, että siirtävät mahdollisimman paljon omaisuutta salaa meille ennen kuolemaansa, koska ei halua sille haaskalle mitään jättää kun heidän aikansa on ohi.

ostaa kaikkea lapsillemme ja hoitaa lapsiamme paljon. Veljen lapsille ei enää laita mitään ja hoida niitä, koska mikään ei kelvannut veljen vaimolle.

Äiti olisi kyllä nöyrtynyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta isämme suuttui ja sanoi, että se loppui nyt.

Eli saamme koko ajan rahaa lapsiemme tileille ja lahjoja ja vanhempamme siirtävät sitä kautta omaisuuttaan meille. Ostavat myös lapsillemme pyöriä ja muuta tarvittavaa ja hoitavat lapsiamme, koska tarvitsemme apua.

Veljen vaimo ei tiedä tästä mitään. Sääliksi käy vain veljeni, koska välimme ovat huonontuneet hänen vaimonsa takia. Mutta asialle ei voi mitään. Isämme sanoi, että siirtävät mahdollisimman paljon omaisuutta salaa meille ennen kuolemaansa, koska ei halua sille haaskalle mitään jättää kun heidän aikansa on ohi.

ei penskoja.

Eikös tuollaine tilanne vastaa ennakkoperintöä. Testamentila voi estää veljen vaimon osallisuutta perintöön. Salailu taas ei.

ostaa kaikkea lapsillemme ja hoitaa lapsiamme paljon. Veljen lapsille ei enää laita mitään ja hoida niitä, koska mikään ei kelvannut veljen vaimolle.

Äiti olisi kyllä nöyrtynyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta isämme suuttui ja sanoi, että se loppui nyt.

Eli saamme koko ajan rahaa lapsiemme tileille ja lahjoja ja vanhempamme siirtävät sitä kautta omaisuuttaan meille. Ostavat myös lapsillemme pyöriä ja muuta tarvittavaa ja hoitavat lapsiamme, koska tarvitsemme apua.

Veljen vaimo ei tiedä tästä mitään. Sääliksi käy vain veljeni, koska välimme ovat huonontuneet hänen vaimonsa takia. Mutta asialle ei voi mitään. Isämme sanoi, että siirtävät mahdollisimman paljon omaisuutta salaa meille ennen kuolemaansa, koska ei halua sille haaskalle mitään jättää kun heidän aikansa on ohi.

voivat antaa meille verottomana ja siten, että se ei mene ennakkoperintönä. Ja isovanhemmilla on oikeus ostaa lapsenlapsilleen polkupyöriä ja toppapukuja ja urheiluvälineitä yms.

Joten ole vain huoleti, kaikki on hoidettu niin, että ongelmia ei tule. Ja satku käteen silloin tällöin ei näy missään.

Veljelläni ja hänen vaimollaan olisi ollut mahdollisuus samaan, mutta sieltä kuului se iänikuinen kitinä, ettei ollut toppapuku oikeaa väriä, pitää vaihtaa ja vaunut oli vääränmerkkiset ja väärä legopaketti ja lapsia ei hoidettu oikeana viikonloppuna ja liian halpa kaukalo jne...Veljeni vaimonsa käskystä kertoi nämä äidillemme ja äitini pahoitti mielensä todella monta kertaa. Isämme sitten teki tämän päätöksen, että enää ei äitiämme itketetä. Tulkoot toimeen omillaan.

Toki veljeni tulee perimään osuutensa ja vaimonsa jää ulkopuolelle. Mutta elinpäivinään vanhemmillamme on oikeus käyttää rahansa mihin haluaa.

Eikös tuollaine tilanne vastaa ennakkoperintöä. Testamentila voi estää veljen vaimon osallisuutta perintöön. Salailu taas ei.

ostaa kaikkea lapsillemme ja hoitaa lapsiamme paljon. Veljen lapsille ei enää laita mitään ja hoida niitä, koska mikään ei kelvannut veljen vaimolle. Äiti olisi kyllä nöyrtynyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta isämme suuttui ja sanoi, että se loppui nyt. Eli saamme koko ajan rahaa lapsiemme tileille ja lahjoja ja vanhempamme siirtävät sitä kautta omaisuuttaan meille. Ostavat myös lapsillemme pyöriä ja muuta tarvittavaa ja hoitavat lapsiamme, koska tarvitsemme apua. Veljen vaimo ei tiedä tästä mitään. Sääliksi käy vain veljeni, koska välimme ovat huonontuneet hänen vaimonsa takia. Mutta asialle ei voi mitään. Isämme sanoi, että siirtävät mahdollisimman paljon omaisuutta salaa meille ennen kuolemaansa, koska ei halua sille haaskalle mitään jättää kun heidän aikansa on ohi.

mutta muistaa kyllä joka kerta sanoa pojalle, että niin mielellään olisi ostanut toppapuvun, talvikengät jne., mutta kun Mirkku on kieltänyt. Hän nyt tuli tyhjin käsin...

Ja mies ihmettelee minulle, miksi olen niin ilkeä, että en anna äidin auttaa, kun rahasta on tiukkaa. Mutta kun se ostaa oman maun mukaan, ei minun.

valittaa jos anoppi haluaisi lapsenlapselleen toppapuvun ostaa. Kyllä meilläkin on rahasta tiukkaa, mutta ikinä ei ole mieleenkään tullut valittaa jos appivanhemmat (tai miksei omatkin) ovat halunneet meidän lapselle ostaa jotakin. Voidaan sitten omilla rahoilla hankkia jotain muuta tarpeellista oman mielen mukaan. Muutenkin sillä ei kyllä kauheasti pienellä lapsella ole väliä jos toppapuku ei ole oman maun mukaan. Tärkeintä on laatu ja se että kestää. Ihmeellinen asenne, jos rahat ovat oikeasti tiukilla.

Nyt tuli sanottua anopille kun he täältä läksivät, että annan sulle mukaan vaatteita joita ei käytä, tee niille mitä haluat, lisäksi katottiin lelut samantien. Vähän nokkiinsa se kyllä otti, mut ei tässä enää oikee muukaan auttanut. Jokaisen hänen ostamansa juttunsa, mitä ei tarvittu niin ihmetteli vain, että tämänköki annatte pois.



Sitten painotin, että seuraavalla kerralla kun tuo jotain niin, tuo sellaista missä on nappuloita, kuuluu ääniä tai vaikka autoja mistä ei lähde osia. Niistä lapsi tykkää erityisen paljon. Toivottavasti otti kuuleviin korviinsa..

Ihmettelen miksi on tällaisia ihmisiä kuin tämä, joka kerskuu kuinka yhdessä vanhempien kanssa kXsetetaan rahat omalle perheelle niin, että veljelle ei jää sitten perittävää. Mua nolottais enkä tulis kyllä tänne kerskukaamaan kuinka ahne olen. Toisekseen pitäisin veljen puolia jos vaikka en puolisovalintaansa ihan pitäisikään parhaana.



Toivottavasti sun veli ja käly lukevat ja ymmärtävätä kuinka kieroa peliä pelataan.

voivat antaa meille verottomana ja siten, että se ei mene ennakkoperintönä. Ja isovanhemmilla on oikeus ostaa lapsenlapsilleen polkupyöriä ja toppapukuja ja urheiluvälineitä yms.

Joten ole vain huoleti, kaikki on hoidettu niin, että ongelmia ei tule. Ja satku käteen silloin tällöin ei näy missään.

Veljelläni ja hänen vaimollaan olisi ollut mahdollisuus samaan, mutta sieltä kuului se iänikuinen kitinä, ettei ollut toppapuku oikeaa väriä, pitää vaihtaa ja vaunut oli vääränmerkkiset ja väärä legopaketti ja lapsia ei hoidettu oikeana viikonloppuna ja liian halpa kaukalo jne...Veljeni vaimonsa käskystä kertoi nämä äidillemme ja äitini pahoitti mielensä todella monta kertaa. Isämme sitten teki tämän päätöksen, että enää ei äitiämme itketetä. Tulkoot toimeen omillaan.

Toki veljeni tulee perimään osuutensa ja vaimonsa jää ulkopuolelle. Mutta elinpäivinään vanhemmillamme on oikeus käyttää rahansa mihin haluaa.

Eikös tuollaine tilanne vastaa ennakkoperintöä. Testamentila voi estää veljen vaimon osallisuutta perintöön. Salailu taas ei.

ostaa kaikkea lapsillemme ja hoitaa lapsiamme paljon. Veljen lapsille ei enää laita mitään ja hoida niitä, koska mikään ei kelvannut veljen vaimolle. Äiti olisi kyllä nöyrtynyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta isämme suuttui ja sanoi, että se loppui nyt. Eli saamme koko ajan rahaa lapsiemme tileille ja lahjoja ja vanhempamme siirtävät sitä kautta omaisuuttaan meille. Ostavat myös lapsillemme pyöriä ja muuta tarvittavaa ja hoitavat lapsiamme, koska tarvitsemme apua. Veljen vaimo ei tiedä tästä mitään. Sääliksi käy vain veljeni, koska välimme ovat huonontuneet hänen vaimonsa takia. Mutta asialle ei voi mitään. Isämme sanoi, että siirtävät mahdollisimman paljon omaisuutta salaa meille ennen kuolemaansa, koska ei halua sille haaskalle mitään jättää kun heidän aikansa on ohi.

mutta tuollaisesta seuraa vain ongelmia. Usko mua. Itse olen seurannut samantyyppistä tilannetta äitini kohdalla, joka on isänsä perinnöstä taistellut veljensä kanssa nyt 3 vuotta! Siinäkin tapauksessa veljen vaimo on hankala, ja oikein usuttaa veljeä taistelemaan ja taistelemaan, vaikka lain mukaan kaikki on mennyt oikein. Ennen ja jälkeen kuoleman.

Olkoonkin veljen vaimo minkälainen tahansa, niin ei tuollainen käytäntö nyt mikää kovin hieno ole. Voihan ne teidän vanhemmat siirtää rahaa vaikka niiden lasten tileille, tai sitten voivat vaikka avata noille lapsille tilin/tilit, johon ei anneta veljen vaimolle käyttöoikeuksia. Tuolloin ei tarvitsisi veljen lasten kärsiä. Ja antavat nuo rahat suoraan lapsille parhaaksi katsomanaan ajankohtana. Näin meillä. Äitini avasi lapselle tilin, ilman että miehelläni on käyttöoikeuksia. Ei pidä miehestäni. Tulee toimeen, muttei luota tähän.