Lue keskustelun säännöt.
Olen ihan kurkkuani myöten täynnä näitä kunniatehtäviä (kaasous, kummius..)
19.08.2011 |
Eli olen ollut kolme kertaa jo kaasona ja taas tuli pyyntö kaasoksi ensi kesän häihin, joista tulossa massiiviset talkoohäät. Sanoin suoraan sen mitä päätin jo viime kaasouden yhteydessä paiskittuani palkatta töitä parisataa tuntia, että kiitos paljon luottamuksesta, mutta minä en enää rupea kaasoksi. No ystäväni alkoi itkemään ja sanoi, ettei ole muitakaan. Pyysi olemaan vain henkisenä tukena, mitään ei tarvitse tehdä. No lupauduin sitten, kun tuossa tilanteessa tuntui niin vaikealta kieltäytyä. Nyt sitten on alkanut tuttu meininki, eli sähköpostiin ja kännykkään tulvii viestejä, koska mennään katsomaan hääpaikkaa, pukua, mietitään teemaa jne. Varmisti myös, että olenhan koko hääviikonlopun käytettävissä hääpaikan laitossa ja siivoamisessa. Siis mitä??? Minulla on pieniä lapsia, enkä todellakaan jaksa taas tätä typerää rumbaa. Minua ei suorastaan kiinnosta nuo aikuisten naisten prinsessaleikit pätkän vertaa.
Sanoin ystävälleni, etten ehdi olla noin paljoa mukana ja nyt sitten hän on loukkaantunut. Aargh.
Toinen vastaava kunniatehtävä, josta tulevaisuudessa kieltäydyn (paitsi jos veljeni pyytää minua) on kummius. Siinäkin julkilausumattomia odotuksia siitä, miten paljon kummilapsen kanssa pitäisi viettää aikaa, viedä eri paikkoihin , kuinka hienoja lahjoja ostaa jne. Kun on omakin perhe ja työ hoidettavan, eiv aan jaksa eikä ehdi.
Eli ei mulle näitä "kunniatehtäviä" enää KIITOS! Muita samoin ajattelevia?
Kommentit (25)
mäkään en ole kiinnostunut. Kiitos mutta ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoan poikkeuksen tästä tekee sisarukseni, heidän lapsilleen voin alkaa kummiksi tai siskolleni kaasoksi (en usko että niin käy kuitenkaan) mutta en enää muille.
Kummilapsia on jo kuusi ja kaasonakin on oltu monta kertaa. Haluaisin olla hyvä ja kiva kummi, mutta ei kaikkea ehdi kun on tosiaan omakin perhe ja lapset. Ja monet kummilapsen vanhemmat eivät itse pidä mitään yhteyttä, pyydä kylään tms. vaan odotetaan että minä olen aina se aloitteellinen ja järjestän kaikkea.
Kummius, jos se kiteytyy lahjojen ostamiseen lapsille joilla on jo kaikkea aivan ylenmäärin, ei kiinnosta. Ja näin on ainakin tällä hetkellä. Harmittaa, että aikoinaan suostuin tehtävään.
voit olla onnellinen että olet niin suosittu ystävä että sinua pyydetään näihin tehtäviin. Mutta miksi ihmeessä kaason tarvitsisi lähteä katsomaan juhlapaikkaa, morsiusparihan sen päättänee? En käsitä ollenkaan. Samoin joku puvun osto. Joo, jos mulla on aikaa voisin lähteä katselemaan ystäväni seuraksi, mutta mitään urakkaa tuosta en suostuisi ottamaan. Samoin häiden järjestelyt, no juhlapaikan siivous ei edes kuulu kaason "perinteisiin" tehtäviin joten tottakai kieltäydyt. Valmistelet morsiamen kuntoon, sehän se kaason tehtävä on.
Kummius on kinkkinen juttu. Toisaalta ei kehtaisi kieltäytyä, mutta itsekin ryhdyin kummiksi ystäväni lapselle ja nyt ystävyys on vain sitä että ennen joulua ja toukokuussa ystävä laittaa meiliä, muka vaan muuten vaan... mutta totta hemmetissä sieltä paistaa läpi että muistutetaan että lahjanjako lähestyy... oksettavaa. Muutoin ystäväni ei halua isommin olla yhteydessä, me kun olemme jääneet köyhiksi ja he rikastuivat, niin ei oikein maailmat kohtaa.
Mutta koska mulla on vain kolme kummilasta, ja kaksi omaa, ottaisin mielelläni lisää kummilapsia. Kaasona olemisesta en tiedä kun en ole koskaan ollut, mut luulen että jos tosi hyvä ystävä pyytäis voisin suostua. Ainakin voisin yrittää olla kunniatehtävän arvoinen, vaikken tiedä kuinka paljon siinä vaaditaan.
Kummius on ainakin tuntunut luontevalta ja mukavalta, ja kaikki kummilapseni on mukavia ja läheisiä mulle. Kuin myös vanhempansa. Mut ymmärrän et liika on aina liikaa, voimia sulle vielä tähän yhteen kunniatehtävään! Toivottavasti ystäväsi ymmärtää myös sun tilanteen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummilapsia minulla on kolme ja kummina on kiva olla. Mutta tuo kaason homma on kyllä varsinainen koiranvirka, varsinkin jos joutuu tosiaan kovasti "morsiamen näköiset" häät tulossa ja mielettömästi kaikkea näperrettävää ja piperrettävää. AAARGH! Otan osaa!
Kenenkään ei ole pakko olla kaasona tai kummina jos ei halua. Aikuinen ihminen kyllä osaa sanoa 'ei'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerrot ihan asiallisesti ystävällesi, miksi alunperinkään et halunnut enää kaasoksi. Pakko hänen on ymmärtää, ettei noi prinsessaleikit enää kiinnosta ketään muuta kuin häntä itseään.
Muutenkin mun mielestä häät on paisuneet aivan mahdottomiksi juhliksi. Tuntuu, ettei enää oo tarkotus olla kiva päivä läheisten kanssa vaan nykyään tarttee vaan suorittaa, että onhan meidän häät paremmat kuin muiden häät.
Mulla on kaksi kummilasta ja ne tehtävät olen ilolla ottanut vastaan. Koen oikeasti kunnia-asiaksi sen, että juuri minut on valittu. Haluan tutustua noihin lapsiin kunnolla ja toivon, että ystävystymme oikeasti niin, että kun he ovat isompia, pidämme edelleen yhteyttä. Ei siis heidän vanhempiensa kautta vaan että olen yhteydessä suoraan lapsiin ja he voivat käydä meillä jne.
Käytän siis kyllä aikaa lapsiin ja heidän kanssa olemiseen. TOki vanhemmat ovat minulle läheisiä ihmisiä ja näiden perheiden kanssa oltaisiin tekemisissä muutenkin.
Mutta kyllä tämäkin ottaa aikansa ja jos vielä kysytään kummiksi, niin en ole varma suostuisinko, koska en halua olla lahja-automaatti kummi vaan todellinen ystävä. Ja en tiedä, riittäisikö aika näinä ruuhkavuosina enää useammalle kummilapselle.
Minusta näistä kunniatehtävistä voi kieltäytyä, jos niihin ei kiinnostus/aika/rahkeet riitä. Reilumpaa se kuin antaa pyytäjän odottaa jotain, mikä ei tule koskaan toteutumaan.
t.2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perua voi ja asiallisesti asian selvittää.
Mua on kerran pyydetty ja kieltäydyin.
En suostu kaasoksi, enkä kummiksi.
Mulla kaksi e-lasta ja voimani suuntaa heihin.
että teillä on hyviä ystäviä??
Olkaa mieluumin iloisia, että teillä on noin läheisiä ystävijä, jotka haluavat teidät noin läheiseksi osaksi elämäänsä!
Suomi on täynnä yksinäisiä, jotka ilomielin ottaisivat "ongelmanne" omakseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ja tuleva mieheni hoidimme hääjärjestelyt. ystäväni oli valitsemassa pukua kanssani, mutta siinä se oli. Löytyi ekalla kerralla ja sitten mentiin lasilliselle. Hääpaikka hoiti tarjoilut, siivoukset yms rahaa vastaan.
Ystävät tuli häihin juhlimaan, yksi ystäväni tosin teki pääaruuan ja jälkkärin häälahjana meille ( on keittiömestari ammatiltaan, muut ruuat hankittiin muualta.)
Ei kai niitä tartte vuosikausia vatvoa...
Mua ei ole onneksi pyydetty kaasoksi, sillä kaikki tietävät miten epäkäytännöllinen olen, hädintuskin selviän omista asioistani....
Kun menin itse naimisiin, kaasoni ainoa tehtävä oli olla yhtenä juontajana häissä. Puvun, hääpaikan ja kaikki valitsin itse. Enkä todellakaan olettanut häntä apuun mihinkään muuhunkaan. Valokuvaukseen halusi tulla ja katsoa, että kaikki menee hyvin. Minusta olisi äärimmäisen noloa velvoittaa ystävää olemaan satoja tai edes kymmeniä tunteja käytettävissä ilmaiseksi häihin liittyen.
Kummilapsia minulla on monta ja heidän kanssaan vietän mielelläni aikaa & ostan lahjoja. Varmaan jos kummilapsia alkaisi olla jo lähemmäs 20, joutuisin kieltäytymään aikasyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos morsian haluaa järjestää mahtihäät, niin mars kukkarolle ja maksaa jollekin ulkopuoliselle, joka järjestää häät.
Eikös sen kaason oikea tehtävä ole juuri se henkinen tukia ja ystävä.
Eli aina kun tulee työpyyntöjä niin soitat morsiamen isälle, että kuinka monta tuntia ammattilaisen palkkaa hän maksaa.
Kummijuttu. Kummius on oikeasti kristillistä kasvatusta eikä lahjojen ostoa. Jos ei ole aikaa eikä paukkuja hoitaa hommaa niin sitten pitää sanoa EI.
Minusta on ihanaa olla kummi ja tutustua tämän pienen ihmisen elämään ja ajatuksiin. Lahjojakin´ostan kummilapselle innoissani. Jos minua vielä joskus pyydetään toisen lapsen kummiksi, niin se on minulle suuri onni.
MUTTA: Kaasoksi en haluaisi ikimaailmassa! En ole koskaan ollut kaasona, mutta jotkut ystävät ovat ja tiedän että se on kauhean työläs ja raskas homma. Lisäksi en ole yhtään kiinnostunut häähössötyksistä muutenkaan. Prinsessaleikit eivät kinnostaneet lapsena eivätkä kiinnosta nytkään.
jos morsian haluaa järjestää mahtihäät, niin mars kukkarolle ja maksaa jollekin ulkopuoliselle, joka järjestää häät.
Mä en ymmärrä juhlia, joissa vieraat (vanhemmat, kaverit, sukulaiset) laitetaan töihin ja järjestelemään ja siivoamaan... EIhän ne silloin mitkään juhlat ole. Kun varaa kunnon paikan ja pitopalvelun, niin kenenkään ei tartte jäädä siivoilemaan.
Tuntuisi oudolta pyytää joku juhlimaan ja sanoa, että tuu ensin koristelemaan ja leipomaan ja sitten järjestelemään pöydät ja tuolit ja kai sä siivoat juhlien jälkeen. Ja ai niin, tuo meille lahjaksi tätä astiastoa.
Ihmiset eivät halua kaasoiksi koska häät ovat menneet mahdottomiksi ja niissä on vähintään vuoden työ kaasollekin. Ihan älytöntä kulutusta ja energian tuhlausta! Monilta menevät ystävyyssuhteetkin poikki häähössötyksen vuoksi. Naimisiin voi mennä paljon vähemmälläkin.
Mä olen mun serkun lapsen kummi ja ne vaimonsa kanssa aina päivittelee mm facebookkiin kuinka huonot kummit on valinneet lapsilleen.. Mun mielestä ei ole kummin velvollisuus aina käydessään viedä lahjaa tms mukanaan! Ja tää mun sama serkku on mun pikkusiskon kummisetä, mutta en ole varman koska se itse on edes nähnyt kummilastaan saatika ostanut sille edes syntymäpäivä tai joululahjaa, ei edes onnitellut :/ Ja nää ihmiset sit arvostelee mua kun en vie niiden lasta Hoploppiin tai muihin paikkoihin!
miten niitä häitä tehdään vuositolkulla.
Kun varaa kirkon, varaa juhlapaikan ja pitopalvelun, sopii orkesterin, hankkii vaatteet ja laittaa kutsut menemään, niin eipä siinä paljon muuta tarvita. En ymmärrä, miten sitä kaasoa voi työllistää niin älyttömästi ja mikä siinä suunnittelussa on niin vaikeaa.
olet nyt kolmena vuotena ollut kaasona ja käyttänyt niin paljon vapaa-aikaasi häiden järjestelyihin, että nyt on perheen vuoro. Tulet mielelläsi, jos riittää, että olet hääpäivänä paikalla ja apuna, mutta ennakkovalmisteluihin ja siivouksiin sinun aikasi ei nyt vain riitä. Joskus täytyy laittaa perhe edelle.
Jos tuosta loukkaantuu, niin on musta oma häpeä.
En ole ikinä ymmärtänyt tuota, että jollain kaason tittelillä pitäisi saada ystävät järkkäämään omia häitään. Kyllä mä olen mieheni kanssa käynyt katsomassa juhlapaikat ja sopinut ruoat yms. en ymmärrä, mihin siinä kaveria tarvitaa koska hääparihan ne päätökset kuitenkin tekee.