Vierailija

Millä ihmeellä sen saa lopettamaan ikää sillä on 14 viikkoa

Kommentit (19)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Antamalla puruvimmaiselle pennulle suuhun jotakin sallittua (oma lelu, puruluu).



Meilläkin on 14-viikkoinen pentu ja selvästi olen huomannut, että meillä se puree enää vain pienempien lasten käsiä/jalkoja, koska A) heillä ei liene auktoriteettia sanoa riittävän selkeästi EI ja B) he juoksevat ja leikkivät villejä leikkejä, jolloin myös pentu villiintyy. Minä (=aikuinen) puutun näihin tilanteisiin ja yhdessä opetamme pennulle mikä on kiellettyä ja mikä sallittua.



p.s. mikä pentu?

naksutin ja opettele käyttämään sitä, siitä on paljon hyötyä myöhemminkin koulutuksessa.



Hyvä vinkki jo tulikin, eli pennulle puruluita ja leluja purtavaksi.



Lisäksi voit naksuttimella tai ilmankin opettaa koiralle että on kivempaa jättää purematta. Ensin vaikka istut lattialla, sohvalla tms. jalat rauhallisena paikoillaan ja annat koiralle pienen namin aina kun on nätisti. Eli alussa pitää olla nopea, ennen kuin koira ehtii hyökätä näykkimään. Nameja myös annetaan alussa tiuhaan tahtiin, ja koiran oppiessa harvennetaan väliä namien antamisessa. Kun koira on oppinut että jättämällä jalat rauhaan saa namia, alat heilutella varpaita ja jalkoja, samalla edelleen palkiten. Alussa heiluttelet vain vähän, ja pikkuhiljaa koko ajan enemmän. Samoin siirryt tämän asian tultua tutuksi kävelyyn jne.



Tee harjoituksia 2-3 kertaa päivässä suurinpiirtein 2-5 minuutin ajan. Meillä pentu oppi parissa päivässä jättämään ihmisten raajat rauhaan, sitä ennen ei saanut olla edes kahta sekuntia rauhassa vaikka mitä olisi tehnyt. Siinä ei siis mene kauaa jos olet tarpeeksi nopea palkitsemaan ja palkitset aina oikealla ajoituksella.



Samalla suosittelen että opetat pennulle pienestä pitäen että kaikkeen pitää pyytää lupa. Palkkiona toimii useimmiten se nami, ja koiran oppiessa asian palkkion antamista harvennetaan vähitellen kunnes lopulta enää silloin tällöin annetaan. Välillä palkkiona voi toimia lelu tai leikkihetki, tai vaikka ulkona vapaana juokseminen, mielenkiintoisen hajun perässä kulkeminen jne.



Eli jos pentu haluaa jotakin, sen on istuttava nätisti. Ennen ulosmenoa pitää istua, ennen ruokaa pitää istua jne. Annan koiran itse hoksata tämä, ei mene kauaa että älyää ulko-oven aukeavan aina kun istuu nätisti jos vain jaksat pari ensimmäistä kertaa odottaa oven edessä jonkin aikaa että koira keksii kokeilla istumista.



Näin koira oppii että sinulta tulee lupa kaikkeen, ei tarvitse käyttää mitään kovia konsteja ja koira tietää että sinun kautta tapahtuu kivoja asioita joten haluaa yrittää saada niitä.

Lainaus:

naksutin ja opettele käyttämään sitä, siitä on paljon hyötyä myöhemminkin koulutuksessa. Hyvä vinkki jo tulikin, eli pennulle puruluita ja leluja purtavaksi. Lisäksi voit naksuttimella tai ilmankin opettaa koiralle että on kivempaa jättää purematta. Ensin vaikka istut lattialla, sohvalla tms. jalat rauhallisena paikoillaan ja annat koiralle pienen namin aina kun on nätisti. Eli alussa pitää olla nopea, ennen kuin koira ehtii hyökätä näykkimään. Nameja myös annetaan alussa tiuhaan tahtiin, ja koiran oppiessa harvennetaan väliä namien antamisessa. Kun koira on oppinut että jättämällä jalat rauhaan saa namia, alat heilutella varpaita ja jalkoja, samalla edelleen palkiten. Alussa heiluttelet vain vähän, ja pikkuhiljaa koko ajan enemmän. Samoin siirryt tämän asian tultua tutuksi kävelyyn jne. Tee harjoituksia 2-3 kertaa päivässä suurinpiirtein 2-5 minuutin ajan. Meillä pentu oppi parissa päivässä jättämään ihmisten raajat rauhaan, sitä ennen ei saanut olla edes kahta sekuntia rauhassa vaikka mitä olisi tehnyt. Siinä ei siis mene kauaa jos olet tarpeeksi nopea palkitsemaan ja palkitset aina oikealla ajoituksella. Samalla suosittelen että opetat pennulle pienestä pitäen että kaikkeen pitää pyytää lupa. Palkkiona toimii useimmiten se nami, ja koiran oppiessa asian palkkion antamista harvennetaan vähitellen kunnes lopulta enää silloin tällöin annetaan. Välillä palkkiona voi toimia lelu tai leikkihetki, tai vaikka ulkona vapaana juokseminen, mielenkiintoisen hajun perässä kulkeminen jne. Eli jos pentu haluaa jotakin, sen on istuttava nätisti. Ennen ulosmenoa pitää istua, ennen ruokaa pitää istua jne. Annan koiran itse hoksata tämä, ei mene kauaa että älyää ulko-oven aukeavan aina kun istuu nätisti jos vain jaksat pari ensimmäistä kertaa odottaa oven edessä jonkin aikaa että koira keksii kokeilla istumista. Näin koira oppii että sinulta tulee lupa kaikkeen, ei tarvitse käyttää mitään kovia konsteja ja koira tietää että sinun kautta tapahtuu kivoja asioita joten haluaa yrittää saada niitä.


en ole ap, vaan tuon toisen 14-viikkoisen penun omistaja. Neuvoisitko pikavinkit naksutinkoulutukseen! Olen sitä miettinyt ja käsitykseni on, että se perustuu siihen, että koira ehdollistaa naksautuksen ja makupalan samaksi asiaksi. Olenko oikeassa? Miten ihmeessä naksutus ja makupalan anto voidaan toteuttaa samanaikaisesti, eikö se ole hankalaa? Kehutaanko samalla sanallisesti vai ei? Eikö pelkkä sanallinen kehu riitä ensin makupalaan yhdistettynä, sitten pikkuhiljaa makupala pois jättäen/satunnaistaen? Onko naksutin jostakin erityisestä syystä paras vaihtoehto?

Pitää kokeilla niitä. Nyt vaan meinaa mennä hermot kun toinen ei yhtään tajua lopettaa vaikka se sattuu minua (ja lapsia). Laitan etikkaa käsiin ja lahkeisiin. Ei sanaa koira ei kuule ollenkaan...

Lainaus:

Pitää kokeilla niitä. Nyt vaan meinaa mennä hermot kun toinen ei yhtään tajua lopettaa vaikka se sattuu minua (ja lapsia). Laitan etikkaa käsiin ja lahkeisiin. Ei sanaa koira ei kuule ollenkaan...


ja ei -sanaa on käytetty vasta muutaman kerran, eli sitä en suosittele, menettään tehonsa, kun ei sitä vielä edes ymmärrä.



Kun tarraa nilkkaan, annat heti tilalle sallitun lelun ja kehut sitä, kun ottaa sen suuhunsa.

etuna on ajoitus ja neutraalius. Sanallinen kehu tulee usein myöhässä jos kyse on jostain todella nopeasti liikkeestä tms. mistä haluaa koiraa palkata. Naksuttimen ääni pysyy myös aina samana, ääni saattaa vaihdella (tunteet, painotus, äänteiden pituus) jolloin koira ei aina miellä kaikkia kehuja samanlaisiksi. Toki siis ääntäkin voi käyttää ja on ihan hyväkin kehua sanallisesti, mutta ihan kaikkeen ääni ei ole se paras vaihtoehto.



Esim. jos haluat palkita koiraa, joka vaikka puree, puree, puree ja puree ja siellä puremisten välissä on vain sekunnin purematta, niin naksuttimella ehdit paremmin poimimaan sen oikean käytöksen sieltä. Tai jos haluat palkita koiraa sinun katsomisestasi niin vilkaisut tapahtuvat usein niin nopeasti ettei suullisesti ehdi.



Naksutinta voi käyttää sekä "tavallisten" koulutusmenetelmien apuna, että puhtaana naksutinkoulutuksena. Naksutinkoulutuksessa kun on ideana se, että koira itse keksii ratkaisut tilanteisiin ja niistä sitten palkitaan. Eli ei niin että koiraa käsketään tai ohjataan istumaan ja annetaan palkkio, vaan että koira itse istuu ilman että sinä teet mitään ja heti kun huomaat toivotun käytöksen -> naks + palkkio



Naksuttimeen koira opetetaan aluksi ihan vaan naksauttamalla ja antamalla koiralle heti nami. Tätä toistetaan 10-20 kertaa muutaman kerran päivässä. Yleensä ei kovin montaa kertaa mene kun koira oppii että naks tietää namia. Eli se naksautus itsessään ei ole palkkio koiralle, se vain kertoo koiralle että nyt tein oikein, saan pian palkkion. Tämän takia naksuttimen avulla voi palkita koiraa myös etäämpänä tehtyinä suorituksista jolloin namia ei ihan heti pääse antamaan. Eli kun koiran kanssa on vähän aikaa harrastettu naksutinkoulutusta, voi naksauksen ja palkkion antamisen väliä pidentää. Mutta ehdottomasti jokaisen naksauksen jälkeen tulee saada se palkkio (mokia sattuu jokaiselle, ja joskus voi olla että koira ei ota palkkiota vastaan jos on liian kiihtynyt esim. ohituksia harjoitellessa, mutta noin niin kuin pääasiassa).



Naksuttimen kanssa koiralle on myös helppo antaa aivojumppaa. Esim. yksi päivä opetin oman koirani menemään seisomaan ison puulaatikon päälle. Koirani siis tietää jo naksuttimen idean, ja innostuu kun näkee minun ottavan sen esiin. Laitoin puulaatikon olohuoneen lattialle ja kun koira meni tutkimaan sitä ->naks + nami. Tätä pari kertaa. Pian se jo tutki sitä tassulla -> naks + nami. Tätä vähän aikaa ja aina kun koira osasi yhden vaiheen, rupesin odottamaan enemmän. Koska koirani tietää jo naksuttimen idean, se tietää että sen pitää itse koittaa keksiä jotakin mistä voisi saada namin, joten se tarjoaa minulle erilaisia temppuja. Naksautan sitten niitä mitä haluan, ja tosiaan pian jo seisoikin siinä laatikon päällä kun huomasi että laittamalla etutassut sille tuli palkkio. Pian laittoi takatassutkin laatikon päälle.



Tuota kutsutaan sheippaamiseksi, eli tavoitteeseen edetään vähitellen. Toinen vaihtoehto on odottaa sitä lopullista haluttua toimintoa, mikä onnistuu esim. silloin kun opetetaan koiralle istumista, makuulle menoa tms. missä ei tarvitse keksiä montaa liikettä peräkkäin. Monimutkaisemmat liikesarjat sen sijaan onnistuvat sheippaamalla.



Kysy vaan lisää jos kiinnostaa, Youtubesta kannattaa katsoa esim. tämän naisen videoita: http://www.youtube.com/user/kikopup



Ei ole hyvä esiintymään, mutta on tehnyt paljon selkeitä videoita ja hänellä on hyviä ohjeita naksutinkoulutukseen.

Lainaus:

Lainaus:

Pitää kokeilla niitä. Nyt vaan meinaa mennä hermot kun toinen ei yhtään tajua lopettaa vaikka se sattuu minua (ja lapsia). Laitan etikkaa käsiin ja lahkeisiin. Ei sanaa koira ei kuule ollenkaan...

ja ei -sanaa on käytetty vasta muutaman kerran, eli sitä en suosittele, menettään tehonsa, kun ei sitä vielä edes ymmärrä. Kun tarraa nilkkaan, annat heti tilalle sallitun lelun ja kehut sitä, kun ottaa sen suuhunsa.


Tietenkin se menettää tehonsa, jos sitä ei vaadita noudattamaan. MUTTA, kun Ei-sanan yhteydessä AINA pidetään huoli, että kielletty tekeminen loppuu ja heti kehutaan, kun se loppuu, niin ei-sanahan on mainioa ja toimiva käsky.

napakka A-a ja se että purtu jähmettyy paikoilleen ja mulakisee koiraan. Heti kun pentu irrottaa, kehut ja suuhun jotain mitä saa purra. Kiljaistakin saa, jos todella sattuu, mutta silloinkin pitää pysyä paikoillaan - liikkuvaa kohdetta on pikkupennun vaikea vastustaa.



Tärkeää on myös tehdä pennun kanssa käsittelyharjoituksia, jolloin sen pitää pitää suunsa etäällä koskevista käsistä. Samoin odottamista (ruoan, ulos menon, tervehtimisen) harjoitellaan joka päivä.

Lainaus:

etuna on ajoitus ja neutraalius. Sanallinen kehu tulee usein myöhässä jos kyse on jostain todella nopeasti liikkeestä tms. mistä haluaa koiraa palkata. Naksuttimen ääni pysyy myös aina samana, ääni saattaa vaihdella (tunteet, painotus, äänteiden pituus) jolloin koira ei aina miellä kaikkia kehuja samanlaisiksi. Toki siis ääntäkin voi käyttää ja on ihan hyväkin kehua sanallisesti, mutta ihan kaikkeen ääni ei ole se paras vaihtoehto. Esim. jos haluat palkita koiraa, joka vaikka puree, puree, puree ja puree ja siellä puremisten välissä on vain sekunnin purematta, niin naksuttimella ehdit paremmin poimimaan sen oikean käytöksen sieltä. Tai jos haluat palkita koiraa sinun katsomisestasi niin vilkaisut tapahtuvat usein niin nopeasti ettei suullisesti ehdi. Naksutinta voi käyttää sekä "tavallisten" koulutusmenetelmien apuna, että puhtaana naksutinkoulutuksena. Naksutinkoulutuksessa kun on ideana se, että koira itse keksii ratkaisut tilanteisiin ja niistä sitten palkitaan. Eli ei niin että koiraa käsketään tai ohjataan istumaan ja annetaan palkkio, vaan että koira itse istuu ilman että sinä teet mitään ja heti kun huomaat toivotun käytöksen -> naks + palkkio Naksuttimeen koira opetetaan aluksi ihan vaan naksauttamalla ja antamalla koiralle heti nami. Tätä toistetaan 10-20 kertaa muutaman kerran päivässä. Yleensä ei kovin montaa kertaa mene kun koira oppii että naks tietää namia. Eli se naksautus itsessään ei ole palkkio koiralle, se vain kertoo koiralle että nyt tein oikein, saan pian palkkion. Tämän takia naksuttimen avulla voi palkita koiraa myös etäämpänä tehtyinä suorituksista jolloin namia ei ihan heti pääse antamaan. Eli kun koiran kanssa on vähän aikaa harrastettu naksutinkoulutusta, voi naksauksen ja palkkion antamisen väliä pidentää. Mutta ehdottomasti jokaisen naksauksen jälkeen tulee saada se palkkio (mokia sattuu jokaiselle, ja joskus voi olla että koira ei ota palkkiota vastaan jos on liian kiihtynyt esim. ohituksia harjoitellessa, mutta noin niin kuin pääasiassa). Naksuttimen kanssa koiralle on myös helppo antaa aivojumppaa. Esim. yksi päivä opetin oman koirani menemään seisomaan ison puulaatikon päälle. Koirani siis tietää jo naksuttimen idean, ja innostuu kun näkee minun ottavan sen esiin. Laitoin puulaatikon olohuoneen lattialle ja kun koira meni tutkimaan sitä ->naks + nami. Tätä pari kertaa. Pian se jo tutki sitä tassulla -> naks + nami. Tätä vähän aikaa ja aina kun koira osasi yhden vaiheen, rupesin odottamaan enemmän. Koska koirani tietää jo naksuttimen idean, se tietää että sen pitää itse koittaa keksiä jotakin mistä voisi saada namin, joten se tarjoaa minulle erilaisia temppuja. Naksautan sitten niitä mitä haluan, ja tosiaan pian jo seisoikin siinä laatikon päällä kun huomasi että laittamalla etutassut sille tuli palkkio. Pian laittoi takatassutkin laatikon päälle. Tuota kutsutaan sheippaamiseksi, eli tavoitteeseen edetään vähitellen. Toinen vaihtoehto on odottaa sitä lopullista haluttua toimintoa, mikä onnistuu esim. silloin kun opetetaan koiralle istumista, makuulle menoa tms. missä ei tarvitse keksiä montaa liikettä peräkkäin. Monimutkaisemmat liikesarjat sen sijaan onnistuvat sheippaamalla. Kysy vaan lisää jos kiinnostaa, Youtubesta kannattaa katsoa esim. tämän naisen videoita: <a href="http://www.youtube.com/user/kikopup" alt="http://www.youtube.com/user/kikopup">http://www.youtube.com/user/kikopup</a> Ei ole hyvä esiintymään, mutta on tehnyt paljon selkeitä videoita ja hänellä on hyviä ohjeita naksutinkoulutukseen.


Täytyy miettiä onko minusta noin tarkkuutta vaativaan koulutukseen vai tyydynkö nameihin ja kehuihin ihan perusasíoisssa! :)

ja täsmennän siis vielä että sitä naksausta ja namia ei tarvitse alussakaan antaa yhtäaikaa, vaan ensin naks ja sitten nopeasti perään nami. Myöhemmin voi pidentää aikaa naksautuksen ja namin välillä.



Eikä aina tarvitse käyttää naksutinta. Ulkona vaikka jos koira vetää, voi palkkiona käyttää eteenpäin pääsemistä/hajujen perään pääsemistä/ihmisten luo pääsemistä, mihin se koira nyt tahtookaan vetää. Eli et vain liiku mihinkään yhtään, jos koira vetää vähänkään. Koskaan. Moni tekee sen virheen että antaa koiran välillä vetää, esim. kotiovelle saavuttaessa tai ihmisiä tervehdittäessä. Näin koira oppii että vetämällä voi saada jotain kivaa ja päästä eteenpäin, ja se vain innostaa enemmän. Kun pienestä pitäen otat sen linjan että vetämällä ei pääse mihinkään, on jatkossa paljon helpompaa. Alussa voi tosin tarvita lehmän hermoja jos koira on vetävää sorttia, lenkit eivät kenties nopeasti etene, mutta suurin osa koirista hoksaa nopeasti jutun juonen.



Jos koira siis vetää vähänkään, seisahdut ja odotat että koira joko istuu tai ottaa sinuun kontaktia, tai jos haluat niin koiran pitää tulla viereesi. Sen jälkeen kehut (tässä toimii sanallinenkin kehu) tai toteat iloisesti "mennään" ja jatkat matkaa. Ja taas jos vetää niin ei pääse mihinkään.



Meillä on vetokoira, jolla kyllä vetohaluja riittäisi tavallisillakin lenkeillä mutta eipä tarvinnut kauaa tätä konstia harrastaa kun huomasi että nätisti on käveltävä jos jonnekin haluaa.

naksuttimen käyttö ole kovin vaikeaa, kun sitä aluksi vähän aikaa harjoittelee. Eikä sitä ole pakko käyttää kaikessa, voi käyttää vain vaikka koiran aivojumppaan tai tiettyjen asioiden kouluttamiseen. Jotkut kouluttavat koiran kokonaan naksutinkoulutuksella, mutta siis itse voi valita sen tavan mikä tuntuu sopivimmalta. Sikäli suosittelen kokeilemaan, että se on aivan uskomatonta se ilo ja into mikä koirasta näkyy kun se on hoksannut naksuttimen idean ja sen kanssa harjoitellaan jotain uutta. Ei naksutinkaan mikään ihmeväline ole, jonka avulla kaikesta tulisi helppoa, mutta on siitä todella paljon apua monissa asioissa ja koiran aivoja se aktivoi paremmin kuin perinteinen koulutus.



[/quote]


Täytyy miettiä onko minusta noin tarkkuutta vaativaan koulutukseen vai tyydynkö nameihin ja kehuihin ihan perusasíoisssa! :)

[/quote]


vinkuminen vaan innosti koiraa lisää



Lainaus:

Meillä auttoi kun vinkasi surkeasti, koira oikein hölmistyi siitä. Niinhän ne koiratkin tekevät kun sattuu.


* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla