Lue keskustelun säännöt.
terapeuttini ei ymmärrä sitä, ettei minulla ole varaa terapiaan
17.08.2011 |
kaksi vuotta olen jo käynyt ja voinut vuoden erittäin hyvin. nyt olen kuitenkin täyttänyt 26 vuotta ja kelan tuki pienenee huomattavasti. Omavastuu kasvaisi 37 euroon kerta, ja terapeuttini mielestä olisi äärimmäisen tärkeää että jatkaisin vielä ainakin vuoden 2 kertaa viikossa. Kun yritän puhua hänelle siitä, ettei minulla ole rahaa, hän ei ala keskustella asiasta vaan jatkaa vaan toistamalla sitä, kuinka tärkeää olisi jatkaa. Jatkaisin ihan mielelläni, pidän terapeutista ihmisenä, en tosin koe että tarvitsisin häntä selviytyäkseni enää niin kuin ehkä akksi vuotta sitten asiat olivat. Miten terapeutin saisi ymmärtämään ettei rahaa yksinkertaisesti jää elämiseen ja ahdistun enemmän jos jatkan terapiaa ja joudun rahallisiin vaikeuksiin. Muutenkin mietityttää onko kyseessä vain hänen bisneksensä vai todella asiantuntijan näkemys terapiantarpeestani. Olen mielestäni valmis lopettamaan ja tuntuu todella turhauttavalta ja painostavalta tämä hänen reaktionsa. Aina kun haluan keskustella lopettamisesta, hän sanoo, "että jutellaan siitä sitten myöhemmin".
Miten te muut olette saaneet terapianne loppumaan?
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2011 klo 19:47"]
Ihan seinään ei kannata varmaan koskaan terapiaa lopettaa. Senkin läpikäyminen, että lopetetaan vie aikansa. Masennus uusii helposti, ja terapian ollessa pidempi tulee lähestulkoon aina asiakkaalle vastustus ja lopettamisen halu. Näin myös itselläni, ja kiitän luojaani ettei terapeuttini silloin antanut periksi minulle siinä. Kyllä vielä riitti työstettävää, ja rahaa minulla palaa n. 600€ per kk. Maksan sen mielummin, kuin koskaan enää tipahdan masennuksen helvettiin. Nyt aletaan olemaan loppusuoralla onneksi, mutta niin paljon siitä on ollut hyötyä, että olen terapeuttini kanssa täysin samaa mieltä "pehmeästä" lopetuksesta. Miksi pilata pitkään tehtyä työtä hätiköinnillä?
Riipaiseehan se, keksisin minäkin mukavia harrastuksia tuolla summalla, mutta ehdin tekemään sen myöhemminkin. Päättelen itse niin, että harrastuksesta ei ole iloa, jos masennus vie pohjamutiin taas. Voit olla valmis, mutta ei ehkä pidä niin hätiköidä sillä lopettamisella. Muutama kuukausi sinne tänne?
Miten sulla on varaa maksaa 600/kk? Onko lapsia, perhettä,asuntolainaa,vuokraa?
no eihän tuo nyt paljon ole oman terveyden ylläpitämiseen. vähä kannattaa miettiä miten asiat priorisoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain neljä vuotta Kelalta korvausta(99-02) ja olisi jatkettu. Sanoin vaan sille että kun oli vauva syntynyt ja muutettu toiselle paikkakunnalle, aiheutti se terapiaan menon säätäminen enmmän stressiä.
Hän hyväksyi asian ja käski soittamaan jos tuntuu siltä että tarttee palata.
Sinulla on huono terapeutti jollei ymmärrä kuulemaansa.
Terapeutti varmaan aidosti kokee, että sinulle olisi hyödyksi jatkaa terapiaa. En usko, että hän miettii omia tulojaan (psykoterapeuteilla ei ole pulaa asiakkaista). Saattaa myös olla, että hänen mielestään olette päässeet lähelle jotain tärkeitä asioita, ja että olet alkanut alitajuisesti "vastustaa" niiden käsittelyä, ja raha-asiat ovat sinulle ainakin osittain vain tekosyy (voisiko näin olla?).
Mutta jos sinulla ei ole terapiaan varaa, niin eihän sille mitään voi. Hienoa, että olet voinut käydä tuonkin ajan ja erityisesti se, että voit paremmin. Tietenkin voit itse päättää lopettaa terapian ja kannattaa tehdä se ihan normaalisti ja avoimesti. Voit esim. päättää, milloin on sinulle sopiva viimeinen käynti ja kertoa sen terapeutille, ja pidät sitten siitä kiinni.
En lukenut ketjua, pahoittelen, mutta oletko nyt ihan perillä kelan psykoterapia tuesta? Vaikka täytät 26, se viimeinen vuosi jatkuu vielä samalla tuella mikä on myönnetty kun olit alle 26. Jos taas sinulla olisi tullut 3 v täyteen, ja hakisit uutta 3v:n putkea, se menisi yli 26v:n tuilla. Eikö edes terapeuttisi ole tuota kertonut, että se 3 vuotta käydään sillä samalla tuella mikä on myönnetty alle 26 -vuotiaalle?
No jos vielä haluat lopettaa terapia, niin voit vaan lopettaa. Mutta sanoisin kyllä että jos terapeutti suosittelee vielä jatkamista, niin kyllä sille on tarvetta. Se terapeuttin kun ei rahan vuoksi sitä terapiaa jatka, heille nimittäin todellakin riittää asiakkaita. Terapiaan on monesti hankala päästäkin sen vuoksi, monasterin hyväksymiä psykoterapeutteja kun on niin vähän tarpeeseen nähden.
Terapeutilla ei välttämättä ole käsitystä siitä, että kaikilla ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli pakko tulla vielä laittamaan sinulle http://www.kela.fi/documents/10180/12149/ote_kuntoutuspsykoterapia,_etuusohje_1.1.2011.pdf Kohta 3.1.1.
"Nuorten kohderyhmään kuuluvat 16–25-vuotiaat kuntoutujat. Kuntoutujan katsotaan kuuluvan
nuorten kohderyhmään, jos hän ensimmäisen vuoden terapiajaksoa hakiessaan (hakemuspäivä-
määrä) on alle 26-vuotias"
Ettet nyt sen takia lopeta, että luulet että tukesi vaihtuu kun täytät 26. Sinulle on myönnetty 3 vuodeksi tuki tuolla alle 26v:n tuella, vaikka täyttäisit välillä 26. Vuoden välein tietysti joutuu sen uuden hakemuksen laittamaan. Sinä siis saat tuota samaa tukea (josta jää omavastuuksi about 10e kerta, riippuen terapiasta) vielä vuoden verra.
Niin no, kaksi vuotta sitten ap tota ihmetteli jotta luulisi asian jollain lailla selvinneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
per kerta olisi siis sen kelan avustuksen jälkeen. eli 2*37*4=296 euroa kuukaudessa itse maksettavana. Rahaa saamme tällä hetkellä sen verran että on ruokaan, vuokraan, bensaan ja hieman vaatteisiin ja harrastuksiin. sen lisäksi on lainoja joita lyhennetään. Joten todennäköisesti pitäisi olla paljon tiukemmalla rahatilanne jos sossusta rahaa saisi ja tuntuisi todella hölmöltä mennä hakemaan sieltä. en vaan yksinkertaisesti halua maksaa 300 euroa kuukaudessa sillä seurauksella että pitäisi joka kerta kaupassa ostaa sitä halvinta ja harrastuksista ja kaikesta normaalista mielenterveyttä ylläpitävästä hyvästä pitäisi luopua. Ja kerran viikossakin summa olisi vielä turhan suuri, jos en koe enää tarvitsevani terapiaa. Olen kyllä hyötynyt terapiasta ja tuskin sitä kannattaisi vaihtamaan lähteä. Toisaalta olen miettinyt, kuinka "terve" minusta pitää tulla, kyllähän samalla tavalla myös terapiassa käymättömät ystäväni ahdistuvat ja ovat alakuloisia toisinaan, mutta ei heitä ole kukaan terapiaan laittamassa. se ikään kuin kuuluu heidän normaaliin elämään. Näin ajattelen myös itse nykyään ja haluaisin sallia sen samalla tavalla itselleni enkä ajatella heti riskinä.
tuo on asiakkuus siinä missä mikä muu asiakkuus tahansa. Jos terapeutti ei ole valmis keskustelemaan hiljalleen lopettamisesta, suosittelen , että joko vihellä pelin poikki kokonaan tai sitten ilmoitat tulevasi kerran viikossa kuukauden, sen jälkeen kahden viikon välein jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
panostaisin omaan hyvinvointiin enhkä lopettaisi käyntiä
siksi terapeutti ei v
Onko säästöjä ym? Siis jos 300/kk omavastuu. Itselläni lapsia ja perhe ja teen vain 6h päivä koska sairastan. En tiedä miten pystyn maksamaan terapian koska meillä ainakin asuntolaina ja pakko olla 2 autoa ja mies käy pitkää työmatkaa. =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko säästöjä ym? Siis jos 300/kk omavastuu. Itselläni lapsia ja perhe ja teen vain 6h päivä koska sairastan. En tiedä miten pystyn maksamaan terapian koska meillä ainakin asuntolaina ja pakko olla 2 autoa ja mies käy pitkää työmatkaa. =(
koska mun sairauden katsotaan olevan haitaksi lasten kehitykselle. t. se joka juuri aloitti psykoterapian
ootko hakenu Kelan psykoterapiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ls-perustein maksetaan nimenomaan se omavastuuosuus, joka Kelan osuuden jälkeen jää. Mun terapeutin kohdalla jotain 27e/kerta eli reilut 50e/vko.
Siis, lastensuojelullisin perustein? Eikö ne nykyään vie hulluilta ja masentuneilta lapset pois? Miten voi olla noin? MIkä susta tekee lapsille haitallisen?
t:22
Suorastaan tragikoomista, sillä viitisen vuotta sitten juuri äärimmäisen tiukka rahatilanne ja velkaantuminen veivät minut masennuksen syövereihin (toki taustalla oli muita varsinaisia syitä, mutta tuo katkaisi kamelin selän).
Siis, lastensuojelullisin perustein? Eikö ne nykyään vie hulluilta ja masentuneilta lapset pois? Miten voi olla noin? MIkä susta tekee lapsille haitallisen?
t:22
Toivottavasti sä et ole tosissasi. :-D Surullista nimittäin, jos jollakin on tuollainen kuva lastensuojeluviranomaisista! Perhettä pyritään auttamaan viimeiseen asti kotioloissa. (Joissain tapauksissa liiankin pitkään, ikävä kyllä.) Masennus, kuten mikään muukaan sairaus, ei todellakaan ole yksinään mikään huostaanottoperuste. Tietenkin sitten, jos sairaus pahenee niin, että vanhempi on konkreettisesti vaaraksi lapsilleen ja on syytä pelätä esim. laajennettua itsemurhaa. Mutta etenkin, jos toinen vanhemmista on terve, ovat avohuollon tukitoimet useimmiten riittävät.
Masennukseni voi olla lapsille haitaksi esimerkiksi niin, etten jaksa heistä huolehtia, jos tilanne menee pahaksi. Ei ole lapselle hyväksi, jos hän joutuu olemaan huolissaan vanhemmasta ja jopa hoitamaan tätä. Masennus vaikuttaa koko kodin ilmapiiriin, kuten useimmat sairaudet. Tapahtuu ns. veneenkeikutusefekti. Tottakai lapsille on parhaaksi se, että saisin käsiteltyä lapsuuteni ja nuoruuteni traumaattiset tapahtumat ja päästyä niistä yli, samoin kuin opittua uudet toimintatavat masennuksen sanelemien rutiinien tilalle.
t. 23
Se on mun kompastuskiveni! Täältä olen lukenut kauheasta lastensuojelusta ja miten se on häpeäksi lapsille ja aikuisille ja kaikki perheet kokeneet vääryyttä. =/ Hyvä jos sulla eri mielipide!
Mä en tuu saamaan koskaan terapiaa vaikka syytä olis, oon koulu-työpaikkakiusattu. Pitäs varmaan sanoa että oon vaaraksi muille! En tiiä, mulla ei koskaan tule olemaan varaa maksaa tuota terapiaa ja hauskaa tässä on se että mulla mennyt osittain työkyky. Eli tarvisin kipeesti ja silti mut lykätään vaan ryhmäterapiaan MTT:ssä. Noh, kohta yks veronmaksaja vähemmän!
t:22
minusta pitäisi olla edes joku apmuoto jossa voisi puhua kokonaistilanteesta niin ettei esim. terapeutti ohittaisi raha-asioita olankohautuksella
minä luultavasti ilmottaisin että olen päättänyt että tästedes käyn 1 krt viikko puolen vuoden ajan ja sitten lopetetaan
Jos sanot suoraan, että rahaa ei ole. Sitten voitte miettiä yhdessä olisiko jostain mahdollista saada vielä tukea vai tiputetaanko 2/viikossa käynnit 1/viikossa käynneiksi. Itselläni tehtiin niin ja vaikka 2/viikossa terapialla meni ihan hyvin oli todella rankkaa kun terapiakertoja vähennettiin. Minulla vielä puoli vuotta ehkä varaa käydä kerran viikossa ja sitä todella tarvitsen, sitten tuleeko kyllä todella tenkkapoo tilanne. Pitää ehkä käyttää asp-säästöt terapiaan jne.