Kateus ylittää Suomessa kiiman-Kateus on suomalaisten kansansairaus (esimerkkejä)

sitä kateudenmäärää naisvaltaisilla aloilla. Akat arvostelee ja kadehtii toisiaan taukoamatta. Kukaan ei saisi poiketa keskiverrosta, jos joku ylittää riman, jää hän ulkopuoliseksi, etenkin duunari/alempitoimihenkilö-tasolla

samaa mieltä ap:n kanssa.



Mutta onneksi meillä on kevyt verotus ja tämä upea ilmasto ja viisaita poliitikkoja!!!!!!!!!!!

joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Englannin kielessa ei ole sanaa vahingonilolle.

Jo pienenä kaikki mitataan ja punnitaan ja jaetaan grammalleen tasan.Aikuisena tämä jatkuu ja vertaillaan koko ajan naapureita että kenellä on mitäkin vertailtavaa.

Ei elämä ole niin tasa-arvoista. Silti voi olla onnellinen. Esimerkiksi Thaimaassa köyhätkin ovat iloisia tehdessään työtään. Aina irtoaa hymy. Suomessa irtoaa vain v:tä ja p:tä vaikka olisi kuinka hyvin.

Jos kaksi suomalaista laitetaan autiomaahan ja kummallekin annetaan kuppi käteen niin heti he kiistelevät kummalla on kuppimaisempi kuppi.

olevat vastaajat olette ajatelleet toimia, että pääsette omasta kateudestanne eroon? Koska kyllä kai tekin suomalaisia olette?

ja toinen puoli ylimielisiä vittuilijoita?

joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Englannin kielessa ei ole sanaa vahingonilolle.

Ei englannin kielessä ole yksisanaista vastinetta myöskään kakkahädälle.

naiset tukee toisiaan ja ovat ystavia. suomessa vaan kateellisia ja kamalia toisilleen.

Aika hyvin on tuo ketjun aloittaja kiteyttänyt tämän maan tunnelmia.

osataan iloita toisen menestyksesta. Yesss, high five!

Mika yksittainen sana on vahingonilolle? Saksasta lainattu schadenfreude?

Pienet on murheet meillä, jos kateus on se kauhein taakka.



Edes kohtuullinen mahdollisuuksien tasa-arvo ja hyvinvointi on KAIKKIEN tutkimusten mukaan ihmisille ENITEN hyvinvointia tuovat elementit.



Usasta ja Thaimaasta nämä puuttuvat - tai ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla. Mutta mitä väliä: kunhan rikkaita ja kauniita ihaillaan vilpittömästi.



ps. yleensä kateutta eniten ympärillään näkee se, joka ei sitä itsessään huomaa.

En sanoisi että kateellisia. Kamalan herkkiä kaikesta. Kokoajan ovat ja saa olla varpaillaan, silti ei näytetä tunteitaan.



Ei oikein tiedä mistä pissii. Kamalan vaikea tulkita ja helposti tulkitsee sitten yli, kun yrittää selvittää mistä suomalainen pissii.

Moni on kuin kävelevä aikapommi etenkin liikenteessä. Kun asian ottaa esille kasvotusten niin kielletään kaikki ja ollaan helvetin herkkähipiäisiä, kun päästään kotiin.

Pienet on murheet meillä, jos kateus on se kauhein taakka. Edes kohtuullinen mahdollisuuksien tasa-arvo ja hyvinvointi on KAIKKIEN tutkimusten mukaan ihmisille ENITEN hyvinvointia tuovat elementit. Usasta ja Thaimaasta nämä puuttuvat - tai ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla. Mutta mitä väliä: kunhan rikkaita ja kauniita ihaillaan vilpittömästi. ps. yleensä kateutta eniten ympärillään näkee se, joka ei sitä itsessään huomaa.

tutkimusmatkalle USAaan.

esim. USA:ssa köyhätkin ihailevat kauniita ja hyväkroppaisia ja rikkaita ihmisiä- se on tavoite, johon siellä kaikki pyrkivät

Ottamatta kantaa tämän väitteen todenperäisyyteen, en todellakaan haluaisi asua sellaisessa paikassa, jossa fyffe ja kaunis kroppa on niitä elämää ohjaavia arvoja.

Myös rikosten vähyys lisää tasaisuutta ja tylsyyttä ihmisten elämään.



Suomi on turvallinen maa. Suomi on onnistunut luomaan lähes täydellisen valtion. Sosiaalituet vähentävät rikollisuuden minimiin.

Ihmiset kuitenkin oireilevat psyykkisesti, koska kaipaavat elämäänsä jännitystä. Ihminen ei evoluutionsa aikana ole elänyt yhtä onnellista ja tasaista elämää koskaan, kuin Suomessa.



Kateellisuus ja ilkeily on aivoille piristettä. Moni ei kestäisi näin tasaista ja onnellista elämää ilman psyykkisiä jännitteitä.



Elämmme on liian turvallista.

tuo kateus, varsinkin jos on tulospaineita, ja paljon töitä suhteessa työvoimaan!!



Olen itse niiin kyllästynyt siihen jatkuvaan toisten arvostelemiseen, kateellisuuteen, seläntakana pahaa puhumiseen, oman itsensä ja työpanoksen esilletuomiseen (ja samalla toisen mitätöimiseen)!



Toisia ei auteta, ollaan vahingoniloisia jos joku epäonnistuu ja vertaillaan koko ajan itseä ja omia elämänvalintoja toisten vastaaviin.



Työ on kivaa, mutta työyhteisö ei. Etsiskelenkin tässä uutta duunipaikkaa kuumeisesti, toivottavasti saisi paremman työyhteisön

esim. USA:ssa köyhätkin ihailevat kauniita ja hyväkroppaisia ja rikkaita ihmisiä- se on tavoite, johon siellä kaikki pyrkivät

Ottamatta kantaa tämän väitteen todenperäisyyteen, en todellakaan haluaisi asua sellaisessa paikassa, jossa fyffe ja kaunis kroppa on niitä elämää ohjaavia arvoja.

jos on koyha ja lihava? Varmaan sellaisen ihmisen ajatuksetkin on jotenkin ylevampia.

jos on koyha ja lihava? Varmaan sellaisen ihmisen ajatuksetkin on jotenkin ylevampia.

niin eihän sillä ole väliä onko kouha ja lihavä

yhdysvaltain bronxissa on katujen laki ja bronxin hurrikaani yltyy. Olehan varovainen jookosta?

- sain viran- samaa vikaa hakenut työkaveri lopetti tervehtimisen



- sain viran- työkaveri, joka haki myöhemmin virka eikä saanut, alkoi vainomaann ja kyttäämään ja tekemään pikkuvirheistä ilmoituksia pomolle



- mies on julkkis- kukaan ei auttanut missään- ajattelivat tutut, että "ostakoon avun"- ostinkin- talonmiespalvelua ja lastenhoitoapua myöten

Olen tullut samaan johtopäätökseen ainakin joidenkin ihmisten kanssa. Ihaillaan ja unelmoidaan kaikkea ja jos joku toinen sen saa, on siinä ihmisessä VARMASTI jotain vikaa ja saatu asia ihan perseestä. Kukaan muu ei saa osata mitään paremmin, ei olla laihempi eikä tienata enemmän. Lähipiirissäkin tätä ilmiötä ja pikkujutuistakin ollaan naama norsun v*tulla! Joka asiassa ollaan neuvomassa ja tiedetään kaikki asiat, eikä uskota, että jonkun muun ideat vois olla parempia... jne, jne... HUH!