Lue keskustelun säännöt.
Taas tyttö tulossa!
16.08.2011 |
Saimme rakenneultrassa kuulla, että meille tulee kolmas tyttö. Niin kamalaa kuin se onkin niin olen todella pettynyt. Toisen kohdalla toivoin jo poikaa ja tämän kolmannen kohdalla toive oli vieläkin suurempi. Olen pettynyt paitsi siitä etten saa koskaan olla pojan äiti, myös siitä ettei mies saa koskaan isä-poika-suhdetta. Hänellä vielä kovin miehiset harrastukset (mm. kalastus, metsästys), joihin olisi varmasti halunnut pojasta kaveria. Koen, että tämä on pettymys myös isovanhemmille joilla kummallakaan ei ole poikaa lapsenlapsena. Raskaana olo, synnyttäminen ja vauvan hoito on tosi rankkaa ja nyt tuntuu, että on täysin motivaatio pois. Toki tiedettiin, että kolmaskin saattaa olla tyttö ja se tuntui ajatuksena iha ok:lta, mutta nyt tämä pettymyksen aalto on niin suuri, että vain itken ja itken. Jotain kuoli sisältäni tämän uutisen myötä, koska lapsilukumme on nyt tässä.:(
Tiedän, että tämä on itsekäs ja lapsellinen ajattelutapa ja menee varmasti ajan myötä osittain ohi, mutta jokin haikeus tästä varmasti kummallekin jää.
Muita samassa tilanteessa olevia/olleita?
Kommentit (98)
kaksoset ja enempää lapsia meille ei enää tule. Ja ei tuo ole mikään pettymys ollut, ettei poikaa tullut.
Miehelläni on pelkkiä siskoja ja heillä on myöskin pelkkiä tyttöjä (ainakin tällä hetkellä).
Mulla on itselläni kaksi siskoa ja heillä on yhteensä 3 tyttöä ja 2 poikaa eli aika tyttö valtainen serkus lauma..
Meillä muuten kaks isompaa tyttöä ovat todella poikatyttöjä. Asutaan ulkomailla ja tytöt fanittavat ihan täysillä jenkkifutista (esikoinen jopa pelaa kyseistä lajia koulussa, on joukkueen ainut tyttö tällä hetkellä, mutta eipä valmentaja mitään "kommentoinut" tytön sukupuolta. Tyttö pelaa myös koulun (tyttöjen) softball joukkueessa, pienempänä pelasi nappulaliigassa, missä oli pelkkiä poikia.
Toinen tyttö pelaa korista koulun tyttöjen joukkueessa sekä pelaa lätkää (joukkuueessa on tällä hetkellä toinenkin tyttö).
Tytöt on tällä hetkellä 12v ja melkein 10v.
Tytöt myös tykkäävät lähteä "metsälle" mieheni sekä setien + ukin kanssa, eihän nuo yleensä mitään ammu tms. kunhan rämpivät metsässä ja nukkuvat laavussa tms. Käyvät myös kalassa..
5v onkin sitten totaali Prinsessa, jonka mielestä kaikki pojat ovat yök! Ja kaikki poikien jutut samaten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
odottavani tyttöä.
Meillä on jo poika ja tyttö.
Poikani isä on exäni ja tyttöni isä on nyxäni.
Olisin niin mielelläni ottanut tästä seuraavasta pojan, koska nyxäni pelkää olla pojan isä.
Hän siis mieluummin ottaisikin tytön.
Olisin vain halunnut todistaa hänelle, että pojan kanssa ei ole pakko hiihtää ja kalastaa.
Sitä hän pelkää, että ei osaisi olla riittävän "miehinen" isä pojalle.
Hän on pärjännyt erittäin hyvin poikanikin kanssa ja nuo lapset näyttävät leikkivän samoja leikkejä.
Poika siis leikkii pehmoleluilla siinä missä tyttökin autoilla.
Eipä silti... Olen rakastunut lapsissa persoonaan, en sukupuoleen.
Ihan yhtä rakas tulee olemaan tämä seuraavakin ;-)
(myöskään mieheni vanhemmilla ei ole eikä tule poikalapsenlapsia)
meillä sama tilanne,mutta neljä poikaa. Neljäs jo 2-vuotias,mutta kyllä tuo viimeinen raskaus-aika oli aika raskas. Kaikki kyselivät ja kyselivät ja itsekin niin hartaasti tyttöä toivoin,mutta poika tuli. Ihana ja rakas todella,mutta ei sitä toisen sukupuolen puutetta ja kaipuuta voi silti kieltää. Helpottaa ajan kanssa,mutta aina kun näen perheitä,joissa molempia,kyllä se kirpaisee. Miksi muilla,muttei meillä. Tähän keskusteluun on turha tuoda vammaiset ja lapsettomuudet.
Käy ap katsomassa amerikkalaisten sivuja in-gender.com. Siellä on paljon samassa tilanteessa olevia,huomaat ettet ole yksin. Suomessa asiasta ei voi puhua,tuntematta itseään huonoksi äidiksi.
Jos olisitte saaneet pojan, olisi ollut suuret odotukset ainakin äidillä siitä miten pojan pitäisi olla kiinnostunut "miehisistä" puuhista kuten kalastus ja metsästys (tai ainakin harrastaa niitä oli kiinnostunut tai ei). Ja mikä pettymys se olisikaan ollut jos poikaa ei kiinnostakaan autonrassaaminen vaan baletti tai lastentarhanopen ura!!!!
Ei se pippeli takaa kalastusintoa. Yhtä hyvin tytöt voivat olla kiinnostuneita metsästyksestä - etenkin jos pienestä pitäen ovat päässeet mukaan ja pitävät sitä luonnollisena hommana.
Enkä käsitä ap:tä. Ymmärrän että on toiveita sukupuolesta (oli minullakin) mutta että "väärä" sukupuoli olisi noin kova pettymys ja veisi ilon pois tulevasta lapsesta ja olisi pettymys koko suvulle eikä mies saisikaan harrastuskaveria.
AP saat minut inhoamaan sinua eikä sitä satu usein sellaisten ihmisten kohdalla joita en ole tavannut.
Mutta ei hätää, pistäkää välittömästi uusi tulemaan niin ehkä voitte vielä saada "onnistuneen" lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä on sellainen aihe, että on hirveän helppo huudella puskista jos itsellä asiat on menneet toiveiden mukaan. Ei niitä tunteita voi etukäteen säädellä, eikä niiden rajuutta ennustaa. Eli sellainen, joka ei ole pettymystä kokenut, ei voi koskaan tietää miten olisi reagoinut. Myös yhden lapsen äiti voi vielä moralisoida, kun itsellä vielä mahdollisuus vaikka mihin.
Kyllä se sukupuoli ihmisille kauhean tärkeä asia on, kyllähän nuo sukupuoli-utelut sen jo kertoo. Miksi sellaista ensimmäisenä udeltaisiin jos sillä ei olisi merkitystä??
Vaikka itselläni on kolme tyttöä ja joka kerta toivoin juuri tyttöä. olen erittän onnellinen tytöistäni, en ole jostain syystä koskaan kaivannut poikaa. Miehellenikin tytö ovat tärkeitä ja lähesiä. Ehkä sala toivoi poikaa, mutta koskaan ei ole sitä sanonut. Työt ovat ihania! (myös pojat ois varmasti olleet yhtä rakkaita)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös yhden lapsen äiti voi vielä moralisoida, kun itsellä vielä mahdollisuus vaikka mihin.
Kyllä se sukupuoli ihmisille kauhean tärkeä asia on, kyllähän nuo sukupuoli-utelut sen jo kertoo. Miksi sellaista ensimmäisenä udeltaisiin jos sillä ei olisi merkitystä??
Kerroin, että tulin raskaaksi esikoisen täyttäessä 11. Minun ei pitänyt tulla raskaaksi, esikoinenkin oli jo ihmeiden ihme ja kakkosraskaus oli jotain aivan käsittämätöntä. Lisäksi raskausajat ovat vaikeita ja riski lapsen menettämisestä suuri, joten meillä ei tosiaankaan ollut mahdollisuuksia vaikka mihin.
Sitten siihen, että miksi aina kysellään sukupuolta. No mitä muuta siitä syntymättömästä vauvasta voi kysellä, häh? Sukupuoli kun on ainoa asia, mitä vanhemmat vauvastaan tietävät, jos sitä nyt edes on saatu ultrassa selville. Syntyneestä vauvastakaan ei nyt ihan kamalasti voi kysellä, vai pitäisikö kysyä vasemman keskisormen mittaa tai oikean korvan nipukallisuutta? Sukupuoli on niin itsestäänselvän päälleliimattu kysymys, että oikeasti ihmisiä ei pätkän vertaa kiinnosta se sukupuoli, vaan kyse on siitä että kysytään nyt jotain. Yleensä ne sukupuolta kysyneet eivät kolmen kuukauden päästä enää muista kumpi sieltä tuli. Että sen verran tärkeä asia sekin.
Enkä käsitä ap:tä. Ymmärrän että on toiveita sukupuolesta (oli minullakin) mutta että "väärä" sukupuoli olisi noin kova pettymys ja veisi ilon pois tulevasta lapsesta ja olisi pettymys koko suvulle eikä mies saisikaan harrastuskaveria.
AP saat minut inhoamaan sinua eikä sitä satu usein sellaisten ihmisten kohdalla joita en ole tavannut.
Mutta ei hätää, pistäkää välittömästi uusi tulemaan niin ehkä voitte vielä saada "onnistuneen" lapsen.
Ap kirjoitti hyvin selvästi että lapsiluku on nyt tässä, enempää ei tule ja näin ollen ei tule poikaakaan. Onko sinun lapsilukusi nyt täynnä? Ja jos olisit tiennyt toisen lapsesi olevan viimeisesi, etkö -käsi sydämellä- olisi halunnut siitä tyttöä? Jos inhoat ihmistä, jota et tunne, mutta teet päätöksen inhimillisen tunteen ilmaisemisen perusteella, ehkä sinun kannattaisi miettiä uudelleen tapaasi suhtautua ihmisiin ettei elämästäsi tule raskasta...
Ap:lle tsemppiä, se menee kyllä ohi. Jälleen ne ihanat raskaushormonit voimistaa tunteita, niin tätäkin. Ja pettymystä saa tuntea, ei se vähennä rakkautta tai tee siitä huonompaa. Ja, kuten moni on jo sanonutkin, tytöstä voi tulla kovinkin hyvä jätkä ;o) Minulla on kaksi veljeä, mutta äitini on aina äimistellyt sitä miten kumpikaan veljistäni ei ole koskaan tehnyt mitään niin maskuliinista kuin minä (liikunta, rämäpäisyys, ammatinvalinta jnejnejne), mutta silti minulle passaa se minihamekin päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se oli etenkin miehelle pettymys se tieto ultrassa, vaikka nyt toki kovasti tyttöä rakastamme, emmekä tietysti poikaan vaihtaisi :).. Hän on oma rakas persoonansa.
Nyt odotamme toista lasta, ihan alussa vielä ja toivomme poikaa uudelleen. Tämä on meille se viimeinen lapsi, enempää ei tule. Nyt jos saamme kuulla odottavamme tyttöä, ei se enää ole niin suuri pettymys vaikkei poikaa tulisikaan, sillä yhtä ihanaa on olla tytön vanhempi. Silti sitä vaan haluaisi "molempia". Että saisi olla sekä tytön että pojan äiti ja tutustua erilaisiin "roolimaailmoihin". Sillä vaikkei se sukupuoli mitään harrastuksia takaakaan, yhteiskunta asettaa silti ne tietyt normit, joita odotetaan mieheltä ja naiselta. En mä ainakaan ala poikaa balettitunneilla kuskaamaan ja hametta päälle pukemaan. Ja juu, voihan ojasta tulla homo ja ihna mitä vaan, mutta kuitenkin.. oletusarvoisesti!
mutta yritin kuitenkin olla lohduttava ja kannustava, en ilkeä :( Vaikken varmaan täysin ymmärräkkään, kun ei ole omakohtaista kokemusta.
Tai no ehkä vähän, kun halusin kovasti tyttöä, ja esikoinen olikin poika. Silti maailman rakkain poika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tuon tunteen. Itse nimittäin halusin nimen omaan tyttöä, ja kun ekassa ultrassa sanottiin sen olevan poika, olin pettynyt. Pettymystä kesti kuitenkin vain vuorokauden ajan, ja sitten aloin odottaa innokkaasti poikaa (toivoen, että sieltä kuitenkin tulisi tyttö). Tyttöhän sieltä sitten tuli ja se on unelmieni täyttymys.
Itse ottaisin mieluummin kolme tyttöä kuin kolme poikaa.. Toki onhan se ihanteellista, että olis molempia sukupuolia. Haluan vielä joskus toisen lapsen. Tyttö tai poika, ihan sama tällä kertaa.
Nimimerkillä onnellinen tytön äiti
tytöstä olisi kalakaveriksi siinä missä pojastakin.
Mulla oli monta veljeä, mutta minä ainoa tyttö siellä kalalla isäni kanssa huitelin... ei veljiä kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten siihen, että miksi aina kysellään sukupuolta. No mitä muuta siitä syntymättömästä vauvasta voi kysellä, häh? Sukupuoli kun on ainoa asia, mitä vanhemmat vauvastaan tietävät, jos sitä nyt edes on saatu ultrassa selville. Syntyneestä vauvastakaan ei nyt ihan kamalasti voi kysellä, vai pitäisikö kysyä vasemman keskisormen mittaa tai oikean korvan nipukallisuutta? Sukupuoli on niin itsestäänselvän päälleliimattu kysymys, että oikeasti ihmisiä ei pätkän vertaa kiinnosta se sukupuoli, vaan kyse on siitä että kysytään nyt jotain. Yleensä ne sukupuolta kysyneet eivät kolmen kuukauden päästä enää muista kumpi sieltä tuli. Että sen verran tärkeä asia sekin.
Aikamoista yleistystä, sanoisin. Mistä sinä voit tietää mitä muiden ihmisten pääkopassa liikkuu ja miten nopeasti minkäkin asian unohtavat? Minusta tietyn asian jatkuva kysely on merkki siitä, että se asia kiinnostaa ja on tärkeä. Miksei voi kysellä mieluummin miten raskausaika on mennyt tai milloin on laskettu aika? Miksi ylipäätään pitää udella mitään syntymättömästä vauvasta, pelkkä iloinen onnittelu riittäisi.
Kiitos teille jotka olette jakaneet omia kokemuksianne. Haukkujia ja mustamaalaajia täällä aina riittää, joten en niistä ota sen suurempaa ongelmaa. Taitaa olla omia ongelmia riittämiin eräillä, kun oikein vihaksi toisen tunteet kerran pistää. Anger management taitaisi olla päivän sana täälläkin! :D
t. ap
voikin olla noin tärkeä asia että sen takia täytyy oikein surra kun tuleekin väärää sorttia. Herraiäs sentään miten monella tapaa se lapsi voikin olla väärä. Sehän voikin olla poika joka on kiinnostunut baletista tai tyttö joka haluaa pukeutua pojan vaatteisiin. Säälittävää ajatella lasta joka ei ole haluttu omana itseään :(
Jäin miettimään aloittajan mainitsemia miehisiä harrastuksia. Itse olen siis nainen ja harrastan niin metsästystä kuin kalastustakin. Minulla on myös veli, joka ei taas ole niistä kiinnostunut juuri lainkaan. Itse olenkin aina ollut "isin tyttö" ja isäni onkin saanut minut houkuteltua ko. harrastuksiin mukaan. Elikkäs tytär ei poikaa korvaa, mutta isä voi viettää tyttäriensä kanssa aikaa ja viedä heitä mukana omien harrastuksien pariin.
En vastannut ap:n kysymykseen mutta halusin tuoda tämmöisen näkemyksen esille.
-Kiitos ja anteeksi-
Itse en halunnut poikaa ja jos eka olisi ollut poika, niin lapsiluku olisi jäänyt yhteen, sillä en olisi voinut ottaa riskiä, että tulee lisää poikia.
t. Kolmen tytön tyytyväinen äiti
Ehkä jotklut vanhat ihmiset edelleen ajattelee pojan olevan jotenkin parempi mutta ei muut kyllä.
mutta eka oli poika ja sitten oli 11 vuoden tauko ilman ainuttakaan lasta. Ja tuo olisi minulle riittänyt, yksi poika siis. Eikä siitä tosiaan olisi kenellekään kalakaveriksi ollut, eikä ole vieläkään, kun ikää on kohta 13. Sitten tuli yllättäen raskaaksi ja tuli tyttö. Minulle oli herttaisen yhdentekevää kumpi sieltä tulee. Kyllä tuossa reilun kymmenen vuoden aikana oli tottunut siihen, että olen pojan äiti.