Ahdistaa tytön 1.luokan aloitus

kutsu äitiä ja tyttöä kylään. Tai yritä saada selville mitä luokan tytöt harrastaa ja vie samaan harrastukseen oma tyttösi.

Meillä tuli eskarissa liikuntaharrastuksen kautta hyvä ystävä tytölle ja onneksi pääsivät samalle luokalle nyt kun aloittivay ekan luokan.

Kyllä mä olen viennyt siinikkäästi omaa tyttöä muille kylään ja kutsunnut myös meille.

kamalaa :( Hirveetä katsoa kun oma lapsi kärsii. Mun oma poika on myös ujo eikä kovin nopeasti lämpenevä. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa alkaa koulussa 1. luokalla kaverisuhteita ehkä muodostumaan. Eilen joku poika oli mun poikaa nipistänyt IP-kerhossa niin, että siitä jäi jälki. Tänä aamuna sanoin ko. pojalle tiukkaan sävyyn, et kattoo, et oli viimenen kerta kun mun poikaan koskee. Sieltä kuului vaisu "joo". Katsotaan...

ja kun ei lapsi parina ekana päivänä saanut kaveria ja oli siitä kovin onneton, laitoin siitä opettajalle viestiä ja hän osasi taitavasti laittaa kaksi kaverintonta poikaa vierekkäin istumaan. Siitä se lähti.



Kiusaamisesta pitää ilmoittaa kouluun, vaikka rehtorille asti.

kun lapsi meni ekalle, saatiin kesällä yllättäen tieto ettei lapsen paras kaveri tulekaan samaan kouluun. Se oli lapselle vaikeaa, kun ei ollut sitten ketään kaveria luokassa. Kun kyselin, niin lapsi kertoi miten hän on yksin välitunnilla ja sydäntäni raastoi NIIN kovasti. Mutta otin hetimmiten yhteyttä opettajaan ja heillä oli kaikenmaailman tutustumisleikkejä ja muuta ja niin vaan on poika saanut kavereita ja sai heti syksyllä.

Minä myös soitin luokkakavereitten vanhemmille ja pyysin kavereita meille leikkimään. Ja niin se vaan alkoi se kaveruussuhteiden muodostuminen. Kannattaa siihen itsekin panostaa.



Ja kiusaamisesta ilman muuta pitää ilmoittaa sekä opelle että ip-kerhoon. Kuten olet tehnytkin. Lapsella on oikeus käydä koulua ilman pelkoa.

Tänä aamuna ennen koulun alkua kävimme tytön kanssa yhdessä juttelemassa opettajan kanssa. Opettaja suhtautui tosi ihanasti, oikein "uhmakkaasti" sanoi että heillä ei siedetä kiusaamista tippakaan. Sanoi ottavansa heti nämä kiusaajat vakavaan puhutteluun. Lisäksi aikoo puhua koko luokalle kaveriksi ottamisesta. Jos ei tota kiusaamista saada loppumaan, niin aikoo vaatia että kiusaajat siirretään muualle, jotta tyttöni saa koulurauhan. Ihana opettaja kyllä, kun ei tippaakaan vähätellyt.



Olo on nyt paljon parempi!

Tänä aamuna ennen koulun alkua kävimme tytön kanssa yhdessä juttelemassa opettajan kanssa. Opettaja suhtautui tosi ihanasti, oikein "uhmakkaasti" sanoi että heillä ei siedetä kiusaamista tippakaan. Sanoi ottavansa heti nämä kiusaajat vakavaan puhutteluun. Lisäksi aikoo puhua koko luokalle kaveriksi ottamisesta. Jos ei tota kiusaamista saada loppumaan, niin aikoo vaatia että kiusaajat siirretään muualle, jotta tyttöni saa koulurauhan. Ihana opettaja kyllä, kun ei tippaakaan vähätellyt. Olo on nyt paljon parempi!

Ihana kuulla ap. Toivon, että kaikki muuttuu paremmaksi. t. myös 1.luokkalaisen äiti:)

kutsu äitiä ja tyttöä kylään. Tai yritä saada selville mitä luokan tytöt harrastaa ja vie samaan harrastukseen oma tyttösi. Meillä tuli eskarissa liikuntaharrastuksen kautta hyvä ystävä tytölle ja onneksi pääsivät samalle luokalle nyt kun aloittivay ekan luokan. Kyllä mä olen viennyt siinikkäästi omaa tyttöä muille kylään ja kutsunnut myös meille.

mä en tiedä missä ja miten ja kehen tutustua????

en tunne ketään

en näe kenenkään vanhempia missään

ei ole kenellekään numeroa

en tunne tytttöjä nimeltä

miten siis voisi kutsua ketään???

toiset menee aamulla jo kavereineen itse kouluun, tai vanhemmat autolla tuo..

ja tännä oli toka koulu aamu...

eikä mun tytöllä ole kaveria :(

en ole ap

mutta auttakaa nyt muakin

nyt opettajalta, että luokan oppilaiden vanhempien yhteystiedot jaetaan A4:lla kaikille. Näin meidän koulussa on tehty joka syksy. Jokainen saa itse valita minkä numeron (lapsen vai vanhemman, vai molempien tai jonkun muun) siihen laittaa.

On ihan älyttömän tärkeää, että vanhemmilla on toisten oppilaiden vanhempiin yhteys.



Sitten toinen asia, en sanoisi, että muutto ja koulun vaihto automaattisesti on asia, jota ei saa kouluaikana tehdä. Me esimerkiksi muutimme viime vuonna niin, että toinen lapsi meni uuteen kouluun neloselle ja pienempi aloitti koulun ja erosi eskarikavereistaan. Isomman kohdalla erityisesti pelkäsin, koska on ujo. Teimme kuitenkin pohjatyötä jo aiemmin aloittamalla uuden koulun alueella harrastuksia (emme siis vaihtaneet paikkakuntaa), joissa oli uuden koulun tulevia luokkatovereita mukana. Oli siis jo tuttuja naamoja odottamassa, vaikkei varsinaisia kavereita. Harrastukset ja kerhot on aina hyvä paikka saada kavereita, koulun välitunnit on niin lyhyitä. Pienemmän kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Hän sai heti kavereita, mutta pari päivää oli sellaisia, että tyttöhen "pariutumisleikeissä" hän jäi yksin välitunneilla leikkimään. Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan välittänyt siitä tippakaan. Ja pikku hiljaa sitten ne omatkin kaverit löytyi. Ekan viikon perusteella ei siis kavereiden puuttumisesta kannata huolestua, mutta kiusaamiseen pitää puuttua heti! Aivan niinkuin ap. on tehnytkin.



Omien negatiivisten asenteiden kanssa pitää olla tarkkana. Jos itsekin suhtautuu, vaikka peitellen, kaikkiin lapsiin epäillen ja potentiaalisena kiusaajana, niin lapsi kyllä sen vaistoaa. En sitä sano, että tässä tapauksessa on siitä kyse, mutta tätäkin näkee.



Itse olen huomannut, että lapsikin rohkaistuu uudessa paikassa, kun vanhempi ottaa rohkeasti kontaktia muihin vanhempiin, menee juttelemaan ja esittäytymään ja kertomaan, että olemme uusia alueella. Ja yksi asia, jota uuteen kouluun mentäessä suosittelen lämpimästi on mennä mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan. Siellä tutustuu muihin, saa tietää koulun asioista jne. Itse tein niin.