Noloa, Suomen huippuyliopisto tippui maailman 500 parhaan yliopiston listalta...

Siihen nähden kuinka paljon Aalto-yliopistoon on syydetty rahaa (myös muilta yliopistoilta leikkaamalla), tulos on yllättävä.

Briteissä ja Jenkeissä on jonkin verran suurempi määrä ihmisiä tarjolla opiskelemaan. Näin ollen myös niitä huippututkijoita tulee myös enemmän. Puhumattakaan noiden maiden vetovoimasta ulkomaalaisille opiskelijoille.

Jos USA saa 300 miljoonalla asukkaalla 17 yliopistoa 20 kärkeen ja Englanti 60 miljoonalla, niin yhtä huipputilaa kohti tarvitaan näin päässä laskien vähän alle 20 miljoonaa ihmistä. Kyllä minun mielestäni Suomen panostuksella meidän 5 miljoonan ihmisen voimalla pitäisi saada edes yksi yliopisto 60 parhaan joukkoon.

Aaltoyliopistossa on yhdistetty Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin Teknillinen yliopisto (entinen TKK) ja Taideteollinen korkeakoulu.

Stanford ja Cambridge sen sijaan OVAT kultuuriyliopistoja, joissa humanistissilla aloilla on sekä vahva asema että kunniakkaat perinteet. Niissä humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä aloja ei edes leikinpäin kutsuttaisi "höpöhöpötieteiksi". Senkään tähden ei ole ihme, että ne menestyvät paremmin.

Joidenki npalstalaisten kannattaisi hieman ensin ottaa selvää, mistä puhuvat, ennen kuin laukovat mielipiteitään.

Tähän tutkimukseen ei kuuluneet humanistiset alat, joten Cambridgellä ja Stanfordillä on oletettavasti vahvuutta muilla aloilla. Vai meinaatko, että ainoastaan niiden kohdalla on hyväksytty humanistiset tieteet mukaan tutkimukseen?

Lukutaito olisi hyvä hankkia ennen kuin alkaa esittää asiantuntijaa. Toki tämä voi Suomessa olla nykyaikana vaikeaa.

Stanford ja cambridge ja muut oikeasti huippuyliopistot ovat tunnetusti huippuja siksi, että niissä eri alat tekevät yhteistyötä ja niissä on myös sivistys- ja pkulttuuripuolella vahvat perinteet, jotka esimerkiksi pitävät yllä tieteellistä toimintalkulttuuria. Tällä tarkoitan sanoa, että vaikka tässä nimenomaisessa rankeerauksessa ei huomioitu humanististen aineiden tuloksia, näiden ylioipstojen humanististen ja yhteiskuntatiedeiden vahvuus vaikuttaa myös näiden yliopistojen teknologiapuolen menestykseen. Ja vaikutus on korkeakoulu- ja tieteentutkimuksen mukaan positiivinen. Aaltoyliopistossa kun ei ole ihmistieteitä, ei voi olla tämmöistä positiivista vaikutustakaan.

Ehkä ei kannattaisi ryhtyä kommentoimaan toisten lukutaidottomuutta, kun oma tietämättömyys aiheuttaa sen, ettei ymmärrä, vaikka sanat lukisikin.

Aaltoyliopistossa on yhdistetty Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin Teknillinen yliopisto (entinen TKK) ja Taideteollinen korkeakoulu.

Stanford ja Cambridge sen sijaan OVAT kultuuriyliopistoja, joissa humanistissilla aloilla on sekä vahva asema että kunniakkaat perinteet. Niissä humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä aloja ei edes leikinpäin kutsuttaisi "höpöhöpötieteiksi". Senkään tähden ei ole ihme, että ne menestyvät paremmin.

Joidenki npalstalaisten kannattaisi hieman ensin ottaa selvää, mistä puhuvat, ennen kuin laukovat mielipiteitään.

Tähän tutkimukseen ei kuuluneet humanistiset alat, joten Cambridgellä ja Stanfordillä on oletettavasti vahvuutta muilla aloilla. Vai meinaatko, että ainoastaan niiden kohdalla on hyväksytty humanistiset tieteet mukaan tutkimukseen?

Lukutaito olisi hyvä hankkia ennen kuin alkaa esittää asiantuntijaa. Toki tämä voi Suomessa olla nykyaikana vaikeaa.

Stanford ja cambridge ja muut oikeasti huippuyliopistot ovat tunnetusti huippuja siksi, että niissä eri alat tekevät yhteistyötä ja niissä on myös sivistys- ja pkulttuuripuolella vahvat perinteet, jotka esimerkiksi pitävät yllä tieteellistä toimintalkulttuuria. Tällä tarkoitan sanoa, että vaikka tässä nimenomaisessa rankeerauksessa ei huomioitu humanististen aineiden tuloksia, näiden ylioipstojen humanististen ja yhteiskuntatiedeiden vahvuus vaikuttaa myös näiden yliopistojen teknologiapuolen menestykseen. Ja vaikutus on korkeakoulu- ja tieteentutkimuksen mukaan positiivinen. Aaltoyliopistossa kun ei ole ihmistieteitä, ei voi olla tämmöistä positiivista vaikutustakaan.

Ehkä ei kannattaisi ryhtyä kommentoimaan toisten lukutaidottomuutta, kun oma tietämättömyys aiheuttaa sen, ettei ymmärrä, vaikka sanat lukisikin.

Jos näin on, niin mitä helkkarin järkeä on perustaa 'huippuyliopisto', joka ei hyödynnä näin valtavaa etua? Jos humanistiset tieteet todella ovat vieneet esim. MIT:n kolmossijalle maailman parhaiden yliopistojen listalla, kyllä kai Aaltoyliopistoonkin pitäisi sitten nopeasti liittää kasvatustiedettä ja teatterikoulutusta antavia yksikköjä! Miksei tätä ole Suomessa tajuttu?

Aaltoyliopistossa on yhdistetty Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin Teknillinen yliopisto (entinen TKK) ja Taideteollinen korkeakoulu.

Stanford ja Cambridge sen sijaan OVAT kultuuriyliopistoja, joissa humanistissilla aloilla on sekä vahva asema että kunniakkaat perinteet. Niissä humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä aloja ei edes leikinpäin kutsuttaisi "höpöhöpötieteiksi". Senkään tähden ei ole ihme, että ne menestyvät paremmin.

Joidenki npalstalaisten kannattaisi hieman ensin ottaa selvää, mistä puhuvat, ennen kuin laukovat mielipiteitään.

Tähän tutkimukseen ei kuuluneet humanistiset alat, joten Cambridgellä ja Stanfordillä on oletettavasti vahvuutta muilla aloilla. Vai meinaatko, että ainoastaan niiden kohdalla on hyväksytty humanistiset tieteet mukaan tutkimukseen?

Lukutaito olisi hyvä hankkia ennen kuin alkaa esittää asiantuntijaa. Toki tämä voi Suomessa olla nykyaikana vaikeaa.

Stanford ja cambridge ja muut oikeasti huippuyliopistot ovat tunnetusti huippuja siksi, että niissä eri alat tekevät yhteistyötä ja niissä on myös sivistys- ja pkulttuuripuolella vahvat perinteet, jotka esimerkiksi pitävät yllä tieteellistä toimintalkulttuuria. Tällä tarkoitan sanoa, että vaikka tässä nimenomaisessa rankeerauksessa ei huomioitu humanististen aineiden tuloksia, näiden ylioipstojen humanististen ja yhteiskuntatiedeiden vahvuus vaikuttaa myös näiden yliopistojen teknologiapuolen menestykseen. Ja vaikutus on korkeakoulu- ja tieteentutkimuksen mukaan positiivinen. Aaltoyliopistossa kun ei ole ihmistieteitä, ei voi olla tämmöistä positiivista vaikutustakaan.

Ehkä ei kannattaisi ryhtyä kommentoimaan toisten lukutaidottomuutta, kun oma tietämättömyys aiheuttaa sen, ettei ymmärrä, vaikka sanat lukisikin.

Jos näin on, niin mitä helkkarin järkeä on perustaa 'huippuyliopisto', joka ei hyödynnä näin valtavaa etua? Jos humanistiset tieteet todella ovat vieneet esim. MIT:n kolmossijalle maailman parhaiden yliopistojen listalla, kyllä kai Aaltoyliopistoonkin pitäisi sitten nopeasti liittää kasvatustiedettä ja teatterikoulutusta antavia yksikköjä! Miksei tätä ole Suomessa tajuttu?

Ja kyllä sen Suomessakin moni muu taho on tajunnut - jopa liike-elämä - ei vaan opm.

Briteissä ja Jenkeissä on jonkin verran suurempi määrä ihmisiä tarjolla opiskelemaan. Näin ollen myös niitä huippututkijoita tulee myös enemmän. Puhumattakaan noiden maiden vetovoimasta ulkomaalaisille opiskelijoille.

Jos USA saa 300 miljoonalla asukkaalla 17 yliopistoa 20 kärkeen ja Englanti 60 miljoonalla, niin yhtä huipputilaa kohti tarvitaan näin päässä laskien vähän alle 20 miljoonaa ihmistä. Kyllä minun mielestäni Suomen panostuksella meidän 5 miljoonan ihmisen voimalla pitäisi saada edes yksi yliopisto 60 parhaan joukkoon.

Kuinka monta huippuyliopistoa?

Intiassa on 1,150,000,000 asukasta.

Kuinka monta huippuyliopistoa?

Minustakin Suomi on Aalto-yliopistoineen samassa sarjassa Intian kanssa. Myös heillä on samanlainen peruskoulu- ja yliopistojärjestelmä kuin meillä Suomessa, eli oppiminen perustuu ulkoaoppimiseen ja järjen käytön täydelliseen kieltämiseen.

Briteissä ja Jenkeissä on jonkin verran suurempi määrä ihmisiä tarjolla opiskelemaan. Näin ollen myös niitä huippututkijoita tulee myös enemmän. Puhumattakaan noiden maiden vetovoimasta ulkomaalaisille opiskelijoille.

Jos USA saa 300 miljoonalla asukkaalla 17 yliopistoa 20 kärkeen ja Englanti 60 miljoonalla, niin yhtä huipputilaa kohti tarvitaan näin päässä laskien vähän alle 20 miljoonaa ihmistä. Kyllä minun mielestäni Suomen panostuksella meidän 5 miljoonan ihmisen voimalla pitäisi saada edes yksi yliopisto 60 parhaan joukkoon.

Kuinka monta huippuyliopistoa?

Intiassa on 1,150,000,000 asukasta.

Kuinka monta huippuyliopistoa?

Minustakin Suomi on Aalto-yliopistoineen samassa sarjassa Intian kanssa. Myös heillä on samanlainen peruskoulu- ja yliopistojärjestelmä kuin meillä Suomessa, eli oppiminen perustuu ulkoaoppimiseen ja järjen käytön täydelliseen kieltämiseen.

järjestelmät ja kuitenkin niillä on pari huippuyliopistoa. TOki nekin varmaan olisivat vielä huipumpia, jos systeemi olisi toisenlainen.

kuin lukutaito jotain tekemistä huippuyliopistojen esiintyvyyden kanssa?



Tuli vaan mieleen Intiasta, että siellä ei varmasti toimivaa kielitaitoa ole edes puolella kansasta, ja sen toisenkin puolen kanssa voi olla vähän niin ja näin.



Tärkeää on varmaan myös tieteenteon kieli. Englanninkielisillä on selvä etulyöntiasema eli saavat opiskella ja kirjoittaa äidinkielellään. Suomessa on vielä pitkä matka siihen, että tieteentekijät osaisivat englantia niin hyvin, että sillä voi sujuvasti kirjoittaa.



Kökköjä artikkeleja ei vaan jaksa lukea yhtä hyvin kuin elegantisti kirjoitettuja, vaikka sisältö olisi miten mielenkiintoinen, eikä sitten tule niitä viittauksiakaan. Suomessa minä-Tarzan-sinä-Jane-kielenkäyttöä pidetään tieteellisessä artikkelissa vahvuutena, muualla ehkä ei.

joo hämmästytävää tosin on, että niin perustuu myös Saksan ja Japanin

järjestelmät ja kuitenkin niillä on pari huippuyliopistoa. TOki nekin varmaan olisivat vielä huipumpia, jos systeemi olisi toisenlainen.

ovat paikallisia Aalto-yliopistoja. Japanissa voi olla jopa hyökyaalto-opisto. Mitenkähän Meksiko tässä vertailussa pärjää?

kuin lukutaito jotain tekemistä huippuyliopistojen esiintyvyyden kanssa? Tuli vaan mieleen Intiasta, että siellä ei varmasti toimivaa kielitaitoa ole edes puolella kansasta, ja sen toisenkin puolen kanssa voi olla vähän niin ja näin. Tärkeää on varmaan myös tieteenteon kieli. Englanninkielisillä on selvä etulyöntiasema eli saavat opiskella ja kirjoittaa äidinkielellään. Suomessa on vielä pitkä matka siihen, että tieteentekijät osaisivat englantia niin hyvin, että sillä voi sujuvasti kirjoittaa. Kökköjä artikkeleja ei vaan jaksa lukea yhtä hyvin kuin elegantisti kirjoitettuja, vaikka sisältö olisi miten mielenkiintoinen, eikä sitten tule niitä viittauksiakaan. Suomessa minä-Tarzan-sinä-Jane-kielenkäyttöä pidetään tieteellisessä artikkelissa vahvuutena, muualla ehkä ei.

ovat kaytannossa luku-ja kirjoitustaidottomia ja lisaksi tyhmia kuin saapas.

USA on myoskin pullollaan intialaisia insinooreja ja muita spesialisteja.

ovat kaytannossa luku-ja kirjoitustaidottomia ja lisaksi tyhmia kuin saapas.

USA on myoskin pullollaan intialaisia insinooreja ja muita spesialisteja.

Ehkä suomalaiset englanninkielen ekspertit voisivat hankkiutua Stanfordeihin ja Cambridgeihin akateemisen englannin opettajiksi niin saataisiin nuo lukutaidottomat englanninvääntäjät samalle viivalle aina ah niin natiiveja paremmin kieltä hallitsevien suomalaisten kanssa.

Mikään eliö maailmassa ei ole yhtä täynnä perusteetonta ylemmyydentuntoa kuin suomalainen 'tieteentekijä', varsinkin yhteiskuntatieteentekijä.

Meksikolainen Aalto-yliopisto ainakin saa joskus peffansa irti tuolista.

vain sanomalla sitä huippuyliopistoksi. Jokohan se nyt uskottaisiin?

pykälää kun suomesta lakkautetaan/yhdistetään/supistetaan nuo muut pois.



Muutenpa se ei kyllä voikaan listalla edetä...

Aallolla ei ole mitään erityisiä tieteellisiä meriittejä. Se ei tuota laatua. Sieltä valmistuneet eivät työllisty. Se ei ole kansainvälinen.